Korkeimmassa oikeudessa juridinen ongelma

Erkki Aho   15 05 2007, 20:01

Korkein oikeus on nyt juridisen ongelman edessä.
Siellä ei ole riittävästi esteettömiä tuomareita käsittelemään asiaani. Näin ollen korkein oikeus on asiassani toimivallaton.
Oikeusvaltio Suomi on järjestänyt itsensä pussiin.

Korkeimman oikeuden valituslupajärjestelmä

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Ennakkopäätöksillä pyritään myös varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Jotta korkein oikeus voisi keskittyä päätehtäväänsä ennakkopäätösten tekemiseen, niin on käytössä valituslupajärjestelmä. Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain ne asiat, joissa se myöntää valitusluvan. Lain mukaan korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan seuraavilla perusteilla:

1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava.

3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.

Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste. Purkuperustetta ja painava syy-perustetta sovelletaan harvoin. Niillä valituslupa voidaan myöntää lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi virheellisiä ratkaisuja.

Oikeudenkäynti korkeimmassa oikeudessa

Jos valituslupa myönnetään, pääasia eli valituksessa esitetyt vaatimukset ratkaistaan viiden jäsenen kokoonpanossa. Korkein oikeus tekee pääasiaratkaisunsakin esittelystä, mikä tarkoittaa sitä, että esittelijä valmistelee asian ja osaltaan vastaa tehdystä ratkaisusta. Korkeimman oikeuden ratkaisua varten selvitetään asiakirjojen ja lakien lisäksi oikeuskäytäntö, lakien esityöt, oikeuskirjallisuus sekä kansainväliset säädökset. Jos ratkaistavana oleva kysymys on periaatteellisesti tärkeä tai korkein oikeus haluaa muuttaa aiemmin annettua ennakkoratkaisua, asia ratkaistaan vahvennetussa jaostossa (11 jäsentä) tai täysistunnossa (kaikki jäsenet). Oikeushallintoa koskevat asiat, muun muassa tuomareiden nimitysesitykset, päätetään täysistunnossa.

Korkein oikeus ei voi käsitellä asiaani

Korkeimmassa oikeudessa on lain mukaan oltava presidentti ja vähintään 15 jäsentä. Tällä hetkellä jäseniä on 18. Korkeimman oikeuden tuomarit ovat
presidentti Pauliine Koskelo,
Riitta Suhonen,
Gustav Möller,
Mikko Tulokas,
Lauri Lehtimaja,
Kati Hilden,
Eeva Vuori,
Kari Kitunen,
Mikael Krogerus,
Gustav Bygglin,
Liisa Mansikkamäki,
Pertti Välimäki,
Pasi Aarnio,
Juha Häyhä,
Hannu Rajalahti,
Ilkka Rautio,
Timo Esko ja
Soile Poutiainen.

Koska asiani on käsiteltävä korkeimman oikeuden laajennetussa käsittelyssä, niin siihen tarvitaan viisi esteetöntä tuomaria. Nyt tämän asian osalla korkeimmassa oikeudessa on varmuudella vain kolme esteetöntä tuomaria: Pasi Aarnio, Timo Esko ja Soile Poutiainen. He ovat sellaisia korkeimman oikeuden tuomareita, jotka eivät ole aikaisemmin käsitelleet minun asiaani. Kaikki muut tuomarit ovat esteellisiä käsittelemään asiaa.

Korkein oikeus ei siis voi lainmukaisesti käsitellä valituslupahakemustani, koska siellä ei ole riittävästi esteettömiä tuomareita laajennetun istunnon järjestämiseen. Kaikki kolme ehtoa täyttyvät valituslupamenettelyssä tämän asian osalta, joten asia on otettava korkeimman oikeuden käsittelyyn. Mutta se ei voi käsitellä asiaani esteellisyyksien vuoksi!

___________________

Huom! Tämä kirjoitus on sijoitettu asiakokonaisuuden luettavuuden takia RHO:n päätöksen jälkeen (perään) tässä päiväkirjassa, vaikka todellinen kirjoitusaika on 16.5. aamuyöllä. Myöhemmin tehty kirjoitus asettuu blogissa normaalisti automaattisesti ylimmäksi.


palautteet


ei palautteita