Kallan karit ei ole EU:n jäsen

Erkki Aho   28 05 2007, 1:01

image

image

image

image

Kallan karien itsehallinto perustuu aikanaan laintasoisena annettuun määräykseen eli ”Kuninkaallisen Majestetin uudistettu Hamina Ordningi eli Laki. Annettu Stockholmissa Neuvo Kammarissa sinä 24 p:nä Tammikuuta 1771”.

Kallan karien itsehallinto perustuu siten aivan erityistä historiallista arvoa omaavaan laintasoiseen määräykseen, jonka tarkoituksena on ollut kalastuselinkeinon turvaaminen kalasatamille. Annettua ja säädettyä itsehallintoa on toteutettu Kallan karien koko historian ajan aivan tähän päivään saakka mainittuun ”ordningiin” perustuen. Siten itsehallinnon perusteena oleva ”laki” ei ole käyttämättömänä vanhentunut.




Kallan karit ei ole EU:n jäsen

Suomen EU-ministeriryhmän kokous on pidetty 14.2.1994 ja siitä on tehty pöytäkirja 4/94 18.2,1994. Pöytäkirja on julistettu salaiseksi.


Pöytäkirjan mukaan kokoukseen osallistuivat pääministeri Esko Aho ja ministerit Salolainen, Haavisto, Norrbäck ja Kankaanniemi sekä avs Sundbäck, osp Satuli, ylij. Eriksson, aop Kosonen, tp Kuosmanen, fn Aarnio, lsn Jääskinen ja ln Halonen sekä eav Huhtaniemi.

EU-jäsenyysneuvottelu muistiossa esitetään, että ratkaisu koostuisi seuraavista elementeistä:
1. kalastus, 2. matkustajatuomiset, 3. kuljetusyhteyksien turvaaminen, 4. kakkosasunnot ja Ahvenanmaa, jonka osalta esitetään, että asia ratkaistaan Suomen position pohjalta.

Itsehallinnon omaavia Kallan kareja ei ole esitettykään liitettäväksi Euroopan Unioniin, eikä Suomen hallitus ole esittänyt sellaista pyyntöä Kallankarien itsehallintoelimille karinkokoukselle ja karineuvostolle päätettäväksi. Näin ollen Kallan karit ei ole liittynyt EU:n jäseneksi. Tämä voi olla erinomainen matkailuvaltti Kalajoen matkailulle.

Rahjan saariston Natura Life-hakemus

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus esitti Himangan kunnalle ja Kalajoen kunnalle kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon. Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan karit.

Rahoitussuunnitelma oli seuraava:
Ympäristöministeriö 4 702 548 mk,
Metsähallitus 1 000 000 mk,
Himangan kunta 200 000 mk,
Kalajoen kunta 200 000 mk ja
Life-rahaa 6 102 548 mk.
Yhteensä koko summa oli 12 205 096 mk.

Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (Khall 122 § 14.5.1996) Myös Himangan kunnanvaltuusto otti asiaan kielteisen kannan. Kalajoen kunnanhallitus päätti sen sijaan osallistua hankkeeseen (Khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kunnanhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.

Myös Kallan karien itsehallintoelimet karineuvosto ja karikokous ottivat asiaan kielteisen kannan. Tästä huolimatta avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero Laukkanen, lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan, vaikka varmasti tiedettiin, että hakemus oli tehty väärillä tiedoilla. Himangan kunnan osuudeksi rahoitussuunnitelmassa oli merkitty 200 000 markkaa ja Himangan kunnan päättävät elimet olivat ottaneet asiaan kielteisen kannan. Näin väärillä tiedoilla tehdyllä rahoitushakemuksella johdettiin päättäjiä harhaan.

Hakemuksessa sitouduttiin siihen, että hakemuksessa mainitut alueet liitetään Natura 2000-verkostoon. EU-komissio hyväksyi väärillä tiedoilla tehdyn hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU-komission päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa.

Minun oikeustajuni mukaan Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemus täyttää törkeän petoksen tunnusmerkistön sekä loukkaa syvästi Kallan karien itsehallintoa.

Kiistaton itsehallinnon loukkaus

Kun Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan, niin silloin loukattiin Kallan karien itsehallintoa. Direktiivin 92/43 EEC 14. artiklan mukaan Natura-alueilla liikkuminen voidaan kieltää. Kun kieltopäätöksen antaa jokin muu taho kuin Kallan karien itsehallintoelimet, esimerkiksi Metsähallitus, ympäristöviranomainen tai eurobyrokraatti, niin se rajoittaa olennaisesti Kallan karien itsehallintoa. Koska itsehallinto on määritelty laintasoisella määräyksellä, niin karineuvosto ei voi luopua lain perustamasta itsehallinnosta tai tehdä sellaisia sitoumuksia, jotka rajoittavat taikka vähentävät karien itsehallintoa. Mikäli kaikki ne, joilla on ”hamina-oikeus”, päättäisivät yksimielisesti liittyä Natura 2000-ohjelmaan, niin liittyminen olisi mahdollista. Samalla he yksimielisesti luopuisivat ainakin osasta Kallan karien itsehallintoa. Tällaiseen menettelyyn ei ole laillista estettä, mutta se merkitsisi vuosisataisen itsehallinnon vesittymistä. Karineuvosto eikä karikokous voi tehdä sellaisia sitoumusta, joka vähentää ”laissa” myönnettyä itsehallintoa. Enemmistöpäätös loukkaisi ”laissa” annettua Kallan karien itsehallintoa vähemmistöön jäävien osalta ja päätös olisi siten mitätön.

Itsehallinnosta luopuminen taikka sen rajoittaminen voi tapahtua vain kaikkien hamina-oikeuden omaavien yksimielisellä päätöksellä. On myös todettava, ettei maa- ja vesialueiden hallinnan siirtyminen metsähallitukselle anna sille yhtään suurempia oikeuksia itsehallinnon rajoittamiseksi kuin edellisellä haltijalla on ollut.

Toimivallan ylityksiä

Kallan karit sisällytettiin Natura 2000-ohjelmaan. Kun asiasta sitten nousi hälyä, niin Suomen viranomaiset sanoivat poistaneensa Kallan karit Natura 2000-ohjelmasta. Kumpaankaan toimenpiteeseen heillä ei ollut lainmukaista oikeutta. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Leila Suvantola ilmoitti 2.10.1998, että Kallan karit poistettiin virkamiestyönä ns. giljotiinivaiheessa ennen ministeriryhmää. Kallan karit poistettiin lähinnä itsehallintokysymyksen takia. Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa Metsähallitus on jo kerran hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin olevan yhä voimassa.

Kallan karin poistamisen Naturasta vahvisti myös valtiosihteeri Rauno Saari kirjeellään. Soitin ympäristöministeriöön 4.2.1998 Ilkka Heikkiselle, joka kertoi minulle, että Kallan karit ovat Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista, kenen luvalla ja päätöksellä.

Soitin 5.2.1998 Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom Hästbackalle, joka kertoi, että ministeriöstä on tullut ohjeet miten tulee toimia. He ovat pitäneet palaverin ministeriön virkamiesten kanssa. Hästbackan mielestä Kallan karit on poistettu Natura-esityksestä.

Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä soitti minulle 26.2.1998 ja oli huolissaan Natura-asioista. Hänellä oli todella suuri hätä. On täysin selvää, että Rahjan saariston Natura Life-hakemus täyttää törkeän petoksen tunnusmerkistön ja ympäristöviranomaisilla ei ole ollut laillista oikeutta laittaa Kallan kareja Naturaan ja poistaa Kallan kareja Natura-esityksestä.

Käsittämätöntä on, ettei Suomen poliisi löydä asioista mitään rikosta, eivätkä laillisuusvalvojat mitään laitonta.

Katso myös päiväkirjan kohtaa:
"Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?" 6.11 2006
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/14.htm

Kuvat
JoPe


palautteet


ei palautteita