Meinalan kaava

Erkki Aho   29 05 2007, 10:58

image

Meinalan kaava nähtäville heinäkuussa





Minulle on esitetty toivomuksia, että kirjoittaisin omia näkemyksiäni ajankohtaisista asioista enemmän. Meinalan kaava-asia on todella ajankohtainen asia, sillä sen valmistelu on parasta aikaa menossa. Suljettujen ovien takana ollaan tekemässä kauaskantoisia etukäteispäätöksiä, joihin tavallisenkin asukkaan olisi voitava ottaa kantaa.

Meinalan alue sijaitsee Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien alueen puolivälissä 8-tien eteläpuolella. Alueella toimii 21 yritystä ja muuta toimijaa. Työntekijöitä alueella on noin 145. Teollisuusalueen toiminta käsittää puuteollisuutta, metalliteollisuutta, logistiikkaa ja rakentamista. Muita toimialoja ovat sähköntoimitus, autokatsastus ja tekstiilituotteiden valmistus.

Meinalan teollisuusalueen suunnittelua ohjaavat maakuntakaava, osayleiskaava ja asemakaava. Voimassaoleva asemakaava ei ole toteutunut. Teollisuusalueella on osoitettu vain muutamia suuria teollisuustontteja. Liittyminen valtatie 8:lta on ongelmallinen. Kanavoimaton risteys on vaikea varsinkin keskustan suunnasta tultaessa.

Rakennuskanta alueella herättää myös huomiota. Toteutuksien kirjo on suuri. Teollisuusrakennusten materiaaleina on käytettyä puuta, hirttä, peltiä, betonielementtejä, harkkoja ja tiiltä. Väreinä on käytetty tummanpunaista, vaaleankeltaista, vaaleanharmaata, vaaleansinistä ja murrettua valkoista.

Kaavan laajennus ja kauppakeskus Kippari

Teollisuusalue on tarkoitus laajentaa aivan 8-tien reunaan saakka. Näin yritykset tulevat suuren yleisön tietoisuuteen, kun ne näkyvät 8-tielle. Rakennustapaohjeita on selkeytettävä, eikä 8-tien varteen saa sijoittaa pressuhalleja. Rakennusten värityksellä voidaan samalla tontilla olevat rakennukset yhdistää kokonaisuudeksi. Rakennuspaikat on sijoitettava tontin reunoille. Rakennussijoittamisessa on huomioitava mahdollinen laajentaminen tulevaisuudessa.

Meinalaan suunnitteilla oleva kauppahanke Kippari sisältää halpatavaratalokauppaa, päivittäistavarakauppaa ja tilaa vievää kauppaa. Kaupan rakentamisen toteutuksesta vastaa Skanska Oy. Tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen kaupanalue.

Selvitys Kalajoen kaupasta

Kalajoen kauppojen myynti on noin 53 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä päivittäistavarakaupan osuus on 21 miljoonaa euroa. Kalajoella kaupan myynti on 44 % suurempi kuin kaupungin oma ostovoima. Päivittäistavarakaupassa myynti on noin kolmanneksen ja erikoistavarakaupassa runsaat puolet kaupungin ostovoimaa suurempi. Tilaa vievässä kaupassa myynti on kaksinkertainen kaupan ostovoimaan nähden. Kilpailu ostoeuroista käydään Kokkolan, Ylivieskan ja Raahen kanssa. Merkittävän lisän vähittäiskaupan myyntiin tuovat vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Laskennallinen lisäpinta-alan tarve Kalajoella on vuoteen 2025 mennessä noin 8000 myyntineliötä.

Meinalan hanke on kooltaan noin 12400 neliötä. Kohtuullisella myyntitehokkuudella sen myynti tulisi olemaan arvioiden mukaan noin 34 miljoonaa euroa. Siitä noin 70 prosenttia olisi erikoistavarakauppaa. Suhteutettuna Kalajoen nykyiseen myyntiin (53 miljoonaa euroa) 34 euron myynti on erittäin merkittävä.

Meinalan hankkeen toteutuminen merkitsee Kalajoen keskustan yrityksille suuria vaikeuksia. Se merkitsee myös sitä, että keskustaan ei ole mahdollista rakentua edes pienimuotoista kauppakeskusta. Matkaa kauppakeskukseen Kalajoen keskustasta tulee olemaan noin neljä kilometriä ja Hiekkasärkiltä saman verran. Liikennemäärä 8-tiellä Meinalan kohdalla on keskimäärin 6120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matkailumyynnin osuus vähittäiskaupan myynnistä on Kalajoella on runsaat 6 %.

Kauppakeskuksen rakentaminen Meinalaan merkitsee käytännössä Kalajoen keskustan kehityksen pysähtymistä. Uusia toimitiloja Kalajoen keskustaan kaupoille ei tarvita. Päivittäistavarakaupoilla on Kalajoen keskustassa hyvät toimitilat. Niillä ei ole toimitilojen takia tarvetta siirtyä Meinalaan. Kysymys on myös kustannuksista niin yritysten kuin yhteiskunnankin kannalta.

Erikoistavarakaupan tarjonta kasvaa Meinalan kauppakeskuksen myötä. Sinne sijoittuisi huonekalu-, sisutus-, kodinkone- ja vastaavaa tilaa vaativaa kauppaa. Myös halpatavaratalotoimintaa siirtyisi Meinalaan. Kilpailu keskustan liikkeiden kanssa kasvaa ja saattaa merkitä keskustan liikkeille kuoliniskuja. Asukkaiden kannalta tavaroiden saatavuus heikkenee, koska asiointimatkat kasvavat. Meinalan kauppakeskuksen asiakkaista 97 % tulee asioimaan autolla. Toisaalta tavaroiden saatavuus paranee, kun ei tarvitse lähteä hakemaan tavaroita Ylivieskasta, Kokkolasta tai Raahesta.

Meinalan hankkeeseen liittyy myös huoltoasema Ylivieskantien risteykseen.

Hankkeen tausta

Kaavaprosessi käynnistyi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan päätöksellä 27.4.2006. Kalajoen kaupunki teki Skanska Oy:n kanssa kehittämissopimuksen loppuvuodesta 2006. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.1.2007. Silloin päätettiin laatia alueelle luontoselvitys ja maisema-analyysi. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa teollisuustontteja suunnittelualueella. Lisäksi pyritään turvaamaan nykyisten yritysten toimintaedellytykset. Arvio kaavan toteutumisesta on noin 15 vuotta. Hanketta viedään nyt eteenpäin kuin yritettäisiin työntää käärmettä pyssyn piippuun. Selvityksissä ei nimittäin nähdä kuin yksi ainoa oikea vaihtoehto eli kauppakeskus Kipparin toteuttaminen Meinalaan. Alueen pääkaduksi näyttäisi muodostuvan Moskovantie. Mielestäni kannattaisi harkita nimien valintaa alueelle. Asemakaava on tarkoitus saada nähtäville heinäkuussa.

Mielestäni teollisuusalueen kipparoinnissa on puoskaroinnin maku.

Havaintoja kaavassa huomioitavista asioista


Kevyen liikenteen väylä valtatien 8 alta on välttämätön. Meinalan sisäänajokadun vuorokausiliikenne on noin 4200 ajoneuvoa ja oletettavasti 60 % liikenteestä suuntautuu pohjoiseen eli keskustaan päin. Kesäaikana 8-tien liikennemäärät nousevat 11800 ajoneuvoon päivässä, mikä merkitsee päiväsaikaan noin 600 - 700 autoa tunnissa. Liikenneturvallisuuden kannalta tämä edellyttää melkoisia muutoksia liittymien kohdalla. Liittymään on rakennettava kanavointi eli vasemmalle kääntyvien kaista. Meinalan suunnasta tuleville on rakennettava omat kaistansa, niin vasemmalle kuin oikealle kääntyville. Nopeusrajoitus 60 km/h on otettava käyttöön. Lisäksi Tielaitoksen suunnittelua vaikeuttaa se, että alueen pohjoispuolella (meren puolella) sijaitsevaa maata ei ole kaavoitettu. Tielaitos joutuu suunnittelemaan toimintansa tietämättä mitä toimintoja on suunniteltu 8-tien pohjoispuolelle. Kysymys on Hiihtomajan alueesta.

Raskaan liikenteen osalta Meinalan alueelle on rakennettava Ylivieskan tieltä yhdystie, jota raskasliikenne voi käyttää. Sillä ratkaisulla parannetaan 8-tien turvallisuutta.

Kannanottojen aika

Meinalan kaavalla on ratkaiseva merkitys Kalajoen kehittymiseen. Mitä keskustan asukkaat haluavat? Miten Hiekkasärkkien ja turismin tarpeet otetaan huomioon? Mielestäni kauppakeskuksen rakentaminen Kalajoen keskustaan on jätetty liian vähälle huomiolle. Linja-autoaseman ympäristöön on mahdollisuus rakentaa asukkaita hyvin palveleva kauppakeskus ja keskustan kaavan tarkistamisen yhteydessä on mahdollisuus varata tilaa toiselle pienempimuotoiselle kauppakeskukselle Kalajoen kaupungintaloa vastapäätä Kalajoentien toiselle puolelle. Tämä edellyttää suojeltaviksi aikaisemmin katsottujen ränsistyneiden talojen uudelleen arviointia. Lisäksi Kalajoen keskustaan voitaisiin rakentaa muutamia kerrostaloja, joiden asukkaille palvelut olisivat lähellä. Minä suhtaudun tällä hetkellä aika kriittisesti suunnitellun Meinalan kaavan toteuttamiseen. Etenemisen kuviot ovat tyypillisen hätäisiä ja tarkemmat tutkimukset vaikutuksista jätetään tekemättä päätöksiä nuijittaessa.

Kaavan toteuttaminen merkitsee Kalajoen keskustan kehittymisen päätepistettä.

palautteet


ei palautteita