Köyhät kyykkyyn - vaalilupauksista ja -rahoituksesta

Erkki Aho   30 05 2007, 9:30

Ennen eduskuntavaaleja pidetyissä vaalipaneeleissa ehdokkaat toivat esille omia näkemyksiään asioista ja kertoivat omista tavoitteistaan yhteisten asioiden hoidossa.

Pyhäjoen vaalipaneelissa otin esille ns. köyhyyspaketin. Luettelin niiden pienituloisten ryhmät, joiden toimeentuloa on parannettava. Mainitsin erityisesti yksinhuoltajien aseman parantamisen. Keskustan ehdokas, silloinen ja nykyinen kansanedustaja, Inkeri Kerola kiitteli kovasti listaani ja oli kanssani samaa mieltä näistä asioista.

Keskusta on nyt pääministeripuolue. Nyt Vanhasen hallitus haluaa poistaa kokopäivähoidon köyhimpien kotien lapsilta. Päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen on hallitukselta järkyttävää lyhytnäköisyyttä. Hallituksen mukaan maksuttomaan päivähoitoon olisivat oikeutettuja vain niiden köyhien perheiden lapset, jotka tarvitsevat päivähoitoa lastensuojelullisin perustein. Suomessa saa maksutonta päivähoitoa vanhempien pienituloisuuden vuoksi yli 14 000 lasta. He ovat opiskelijoiden, osa-aikaisten tai muuten pienituloisten lapsia. Hallituksen suunnitelma iskee pahiten yksinhuoltajiin. Heidän lapsistaan yli 40 % on maksuttomassa päivähoidossa. Hallituksen esitys 10 euron korotuksesta yksinhuoltajille maksettavaan lapsilisään tuntuu yksinhuoltajien pilkkaamiselta, kun vielä suurempi summa aiotaan ottaa pois päivähoitomaksuina. Kokopäivähoitomaksun alarajaksi on suunniteltu 30 euroa kuussa. Toteutuessaan päivähoitomaksun korotus toisi kuntiin byrokratiaa lisää. Osan päivähoitomaksuissa maksaisi kuitenkin sosiaalitoimi korotettuna toimeentulotukena. Onko hallituksen tavoitteena se, ettei köyhien perheiden lapset tulisi lainkaan päivähoitoon? Yksinhuoltajien etujärjestö oli järkyttynyt hallituksen päätöksestä.

Päivähoitomaksu määräytyy perheen koon ja tulojen mukaan. Se on 0-200 euroa kuukaudessa. Alle 918 euron nettotuloja saava yksinhuoltaja on vapautettu maksusta. Kolmen hengen perheessä maksuttomuuden tuloraja on 1132 euroa ja neljän hengen perheessä 1344 euroa kuukaudessa.

Opintorahaan korotus tulevaisuudessa
Hallitus on päättänyt ensin nostaa opiskelijoiden opintotuen tulorajoja ja vasta sen jälkeen tulee korotus opintorahaan. Tämä järjestys on opiskelijoiden kannalta väärä. Ensin olisi pitänyt nostaa opinrahaa. Opintorahan korotus tulee voimaan vasta ensi vuoden (2008) syyslukukauden alussa. Uudet tulorajat tulevat voimaan 1.1.2008. Silloin opiskelija saa ansaita noin 656 euroa niinä kuukausina, joina nostaa opintorahaa ja vajaa 2000 euroa muina kuukausina. Pettikö hallitus opiskelijat. Keskustan ehdokas Antti Rantakangas mainosti sivunkokoisella ilmoituksella ennen vaaleja mm. Kalevassa ja lupasi opiskelijoiden aseman parantamista. Miksi keskusta ja Antti Rantakangas eivät kertoneet ennen vaaleja opiskelijoille kuinka hitaasti he lupauksiaan lunastavat?

Ruuan arvonlisäveron alennus vaalikauden loppupuolelle
Hallitus on päättänyt perintöjen ja eläkkeiden verotuksen korjaamisen siirtämisestä. Ruuan arvonlisäveron alentaminen on sijoitettu vaalikauden loppuun. Keskustan tavoitteena on ollut ruuan arvonlisäveron alentaminen jo kaksissa vaaleissa. Nyt näyttää siltä, että keskustalta menee ruuan arvonlisäveron alentamiseen vähintäänkin 10 vuotta. Siitä huolimatta asiasta pidettiin kovaa meteliä ennen viime eduskuntavaaleja. Juuri Pyhäjoen vaalipaneelissa keskustan Inkeri Kerola kannatti lämpimästi ajatustani ruuan arvonlisäveron alentamisesta ja vakuutteli kovasti äänestäjille, että nyt se toteutetaan. Pettikö Keskusta ja Inkeri Kerola äänestäjät?

Rahalla eduskuntaan
Kun tarkastellaan kansanedustajien vaalikampanjoissa käytettyjä rahamääriä, niin huomataan, että rahalla pääsee helpommin eduskuntaan. Köyhät älköön vaivautuko eduskuntavaaliehdokkaiksi.

Muutaman esimerkki Oulun vaalipiiristä:
Paula Lehtomäki   68 834 euroa
Timo Korhonen   57 546
Kyösti Karjula   53 428
Tapani Tölli   49 744
Antti Rantakangas   44 500
Tuomo Hänninen   42 000
Pekka Vilkuna   41 500
Inkeri Kerola   38 356
Mirja Vehkaperä   33 637
Lyly Rajala   54 258
Suvi Linden   52 997
Tuulikki Ukkola   36 978
Matti Ahde   45 601
Liisan Jaakonsaari   28 890
Martti Korhonen   39 016
Unto Valpas   42 482
Merja Kyllönen   25 079
Erkki Pulliainen   32 764

Ennen vaaleja laskin, että jos minulla olisi rahaa 30 000 euroa käyttää vaalimainontaan, niin silloin voisin olla suhteellisen varma valinnastani. Valitettavasti minulle ei ollut tuota summaa rahaa ja siksi äänimääräni jäi 1341 äänen päähän eduskuntapaikasta. Minulla oli reilun 300 euron työttömyyskorvauksen lisäksi käytettävissä kolmelta yksityiseltä saatu 800 euron rahasumma. Vaalit osoittivat selkeästi sen, että köyhillä ei ole mahdollisuutta tulla valituksi eduskuntaan.

Mielestäni seuraavissa eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kansanedustajaehdokkailta on vaadittava tietty omarahoitusosuus esimerkiksi 15 000 euroa ennen kuin henkilö hyväksytään ehdokkaaksi. Puoluetuki vääristää vaalien rahoitusta. Pienten puolueiden köyhät ehdokkaat eivät pääse puoluetuesta osalliseksi.

Ongelmallista on myös vaalirahoituksesta tehdyt ylimalkaiset ilmoitukset. Voidaan kertoa rahoituksen tulleen omalta tukiryhmältä jne... Laki kuitenkin edellyttää, että lahjoituksen antajan nimi tulee mainita, jos lahjoitus ylittää 1700 euroa. Esimerkiksi Timo Kallin vaalirahoitusilmoituksessa on lahjoittajaksi mainittu Satakunnan Parhaaksi ry. Summa on 57 000 euroa. On todennäköistä, että kansanedustajat ajavat vaalirahoittajiensa etuja. Vaalirahoittajat eivät ole köyhiä. Hallituksen linjasta huomaa sen, että vaalirahoittajien etuja ei ole unohdettu. Köyhät on pistetty kyykkyyn.

palautteet


ei palautteita