Visainen koivikko - Veli Ainali kysyy

Erkki Aho   01 06 2007, 21:48

image

image

image

image

Kalajoen kaupunginvaltuusto puupuolella 29.5.2007

Kalajoen Etelänkylällä Jukolantanhuan varressa oleva visakoivikko on herättänyt vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

Alueen 11 henkilöä laati kirjeen Kalajoen kaupunginhallitukselle, jossa he vaativat kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asian johdosta. Yksityinen puistoalue sijaitsee kirkon lähettyvillä ja asutuksen keskellä. Alueelle on istutettu muutama vuosi sitten noin 700 visakoivua. Kirjeen kirjoittajien mukaan metsikkö on ollut hoitamaton ja siitä on ollut huomattavaa terveydellistä, ympäristöllistä ja maisemallista haittaa.

Metsikön omistaja sanoo vastineessaan, ettei puusto ole hoitamaton. Omistajan mielestä vastaavanlaiset visapuistikot on koettu osana kulttuuriympäristöä, yhtenä esimerkkinä tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.



Visakoivu on arvopuu, jota myydään kilokaupalla. Visakoivun mikrolisätty taimi maksaa 1,40 euroa kappaleelta. Kasvuaika on 50-60 vuotta. Tuorekilo sorvivisaa maksaa 3,00-3,50 euroa ja oksavisa 0,50 euroa. Tavallisten metsäpuiden kilohinta on kymmenen senttiä.

Juridisia näkökumia

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemaakaava. Sen tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maakäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämiseksi ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kaavalla luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuuden ja liikenteen järjestämiselle. Kaavoitettavalla alueella tai sen ympäristössä tulee olla riittävästi puistoja. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavan tehtävä ja tarkoitus on ohjata rakentamista. Kaavoitus on alueiden ja maankäytön tarkoituksenmukaista suunnittelua alueen osoittamiseksi erilaisia tarkoituksia varten. Kaavan avulla osoitetaan alueet asumista, palveluja, elinkeinotoimintaa, liikennettä ja virkistystoimintoja varten.

Visakoivu

Visakoivu (Betula pendula) on rauduskoivun erikoismuoto. Visakoivu on suomalaisen sitkeyden vertauskuva. Visakoivu metsässä, tai esineenä on visuaalisesti voimakas, monipuolisesti ilmenevä ja vahvojakin tunteita herättävä puu. Visakoivun hidas ja joskus vaivalloinenkin kehitys taimesta arvokkaaksi puuksi rinnastetaan ihmisen henkiseen kasvuprosessiin.

Visakoivumetsikön, noin 700 koivua, istuttaminen puistoalueelle on herättävät vilkasta keskustelua. Virkistyskäyttöön tarkoitettua puistoaluetta on käytetty elinkeinotoiminnan harjoittamiseen erikoisella tavalla. Alueen asukkaat ovat aiheellisesti huolestuneet asiasta ja kääntyneet kaupungin vastuullisten virkamiesten ja elinten puoleen.

Ympäristölautakunnan esitys

Ympäristölautakunta päätti 18.4.2006 esittää Kalajoen kaupunginhallitukselle, että ongelman ratkaisemiseksi kaupunki lunastaisi puistoalueen. Taka-ajatuksena oli se, että lunastamisen jälkeen kaupunki voisi palauttaa puistoalueen kaavan mukaiseen tarkoitukseen. Kaupunginhallitus ei ottanut asiaan kantaa, vaan asia saatettiin vain tiedoksi.

Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös asiassa. Kaupunginhallituksen menettely asiassa oli perustuslain vastainen.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan päätös 19.12.2006 109§

Visakoivumetsikkö aiheutti sen verran kovaa kädenvääntöä, että lakimiehet lähestyivät kaupunginjohtaja Jukka Puoskaria asian johdosta.

Jorma Junnikkala oli pyytänyt arvion kloonatun visakoivikon tuottolaskelmasta 23.11.2006. Laskelman oli tehnyt Lopella metsätalousinsinööri Ville Pirttilä, Visaseura ry:n hallituksen jäsen. Laskelman mukaan Visakoivun arvo on 88 269 euroa. Kalajoen kaupunki oli pyytänyt Kalajokilaakson Metsähoitoyhdistykseltä arvion. Arvio päätyi summaan 9142 euroa.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta päätti 19.12.2006, että Jorma Junnikkalalle tarjotaan Kotitila-nimisestä tilasta RN:o 5:286 (0,7260 ha) puustoineen kolmekymmentä (30.000) euroa. Kauppahinnasta omakotitalon tontin osuus on 12 000 ja muu osa muodostuu puisto- ja maatalousmaan sekä puuston arvosta.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 29.1.2007 4§

Kalajoen kaupungintalolla 16.1.2007 pidetyssä neuvottelussa Jorma Junnikkala ilmoitti, ettei kaupungin ostotarjous tyydytä häntä. Junnikkalan hintavaatimus kiinteistöstä on 55 000 euroa. Jorma Junnikkalan laskelmissa 9-vuotiaan visakoivikon arvo on 41 970 euroa.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta hyväksyi maanmittausteknikon esityksen, jonka mukaan Jorma Junnikkalalle maksetaan Kotitila-nimisestä tilasta ja tontista puistoineen 42 000 euroa.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 2.5.2007 49§

16.3.2007 pidetyssä neuvottelussa Jorma Junnikkala oli ilmoittanut, ettei kaupungin tekemä ostotarjous tyydytä häntä. Hintavaatimus on 47 500 euroa. Myyjä pidättää kaupassa Kotitilaan kuuluvat osuudet Kalajoen Etelänkylän jakokunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin.

Päätösesityksessä lukee, että kaupan kohteena olevalla alueella kasvavista visakoivuista (noin 800 kpl) osa voidaan siirtää muualle kaupungin omistamille puisto- ja yleisille alueille. Jostain syystä visakoivujen määrä oli tuntemattomasta syystä kasvanut 100 kappaleella.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta hyväksyi 47 500 euron kauppahinnan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupan 7.5.2007 112 §.

Kauppa valtuuston käsittelyyn

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 29.5.2007 45§.
Asian yhteydessä käytettiin vain yksi ainoa puheenvuoro.
Kristillisten Veli Ainali kysyi, että kenen luvalla puut oli istutettu. Hänen toinen kysymyksensä kuului miten hinta-arvioiden erot ovat kymmenkertaiset. Kumpaankaan kysymykseen valtuutettu Ainali ei saanut vastausta. Ainalin mielestä kaupanteossa on ollut myyjän puolelta kiristyksen makua.

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen. Jos kaupunginhallitus olisi noudattanut ympäristölautakunnan päätösesitystä, niin asia olisi ratkennut huomattavasti nopeammin.

Kuvat
Työkuva

palautteet


Visakoivu on joidenkin mielestä arvokas puu... ehkä. Kuitenkin se puistopuuna on ruma. Tosin kloonattuna on nykyisin saatavissa mtös hyvärunkoisia visoja. Ilmeisesti tuo koivikko ei ole siemensyntyisistä koivuista suoraan kasvatettu, koska kuvan perusteella ovat rungot suht. suoria. Eihän suuret visakoivikot kuulu kaupunkien puistonäkymiin. Mieluimmin rauduskoivun perusversiot, ne ovat suomalaiseen maisemaan sopivia. Ulkomaalaiset ihailevat valkorunkoisia suomalaisia koivumetsiköitä.