Jussin Jotos ja Paavon Polku Kalajoella

Erkki Aho   12 06 2007, 23:59

image

Kalajoella Tapion Tuvan luona alkaa perjantaina 15.6.2007 klo 21.00 partiolaisten kisa, mikä jatkuu läpi yön. Kilpailu on kaikille avoin erähenkinen kesäyön tapahtuma. Kilpailuun haastetaan mukaan partiolaisia, työkaveriporukoita, järjestöjen ja yhteisöjen edustajia. Kisa loppuu lauantaina puolilta päivin.

Kisassa on kaksi sarjaa: Jussin Jotos on kilpasarja 2-3 yli 15-vuotiaalle ja Paavon Polku on rentosarja 3-5 yli 13-vuotiaalle. Varusteina ovat yöretkivarustus ( joinakin vuosina siihen ovat kuuluneet kirves, saha, hyvä puukko, ensiapupakkaus, lehtisaha, vasara, käsipora ja terät, sidontanarua, peltisakset, makuupussi ). Tehtävät sisältävät perinnettä, luonnontuntemusta, arviointia, kätevyyttä, ensiapua, suunnistusta, erätaitoja, yllätystehtävän ja kiritaipaleen.

Esimerkkinä tehtävistä voidaan mainita mm. puulapion valmistus, hiekan lapiointia, esterataa, köyhiäritareita, limuviestiä, peurojen ruokintahärvelin rakentaminen jne. Kisassa on yleensä ollut rento meininki ja tehtävät ovat olleet mukavia, monipuolisia ja osa erittäin haastaviakin.

Jussi Kurikkala

Jussin Jotos on saanut nimensä kalajokisesta mestarihiihtäjästä Jussi Kurikkalasta, joka oli myös innokas kalamies ja hylkeenpyytäjä. Sen vuoksi tehtävät ovat kietoutuneet myös näihin aiheisiin.
Jussi Kurikkala on Junkkarien kaikkien aikojen maineikkain urheilija. Jussi Kurikkala teki nuoren seuransa nimen tunnetuksi jo 1930-luvulla, jolloin hän voitti 18 kilometrin maailmanmestaruuden Puolan Zakopanessa 1939 ja kuului jo vuotta aikaisemmin Lahden MM-kisojen viestissä Suomen kultajoukkueeseen. Kurikkala voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 1936 pikamatkalla, mutta putosi vielä niukasti olympiajoukkueesta. Seuraavana vuonna Kurikkala kävi ensimmäiset suuret arvokisansa Ranskan Chamonix´ssa, mistä oli tuomisina MM-viestihopeaa. Chamonix´n MM-hiihtojen jälkeen Kurikkala siirtyi muutaman muun huippuhiihtäjän tavoin Iisvedelle Esa Rossin talliin, joka tarjosi mahdollisuuden kokopäiväiseen harjoitteluun ja lisäksi hyvän maaston.

Aikansa kovimpiin harjoittelijoihin kuulunut Jussi Kurikkala koki pitkän uransa huippuhetket Italian Cortinassa 1941, missä hän voitti MM-kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä tuli toiseksi pikamatkalla. Toisen Suomen mestaruutensa hän saavutti sotatalvena 1944 Ounasvaaran 50 kilometrillä. Toinen maailmansota vei Kurikkalalta mahdollisuuden osallistua hiihtäjänä Olympiakisoihin. Vaikea sairaus päätti hänen elämänsä vain 38-vuotiaana talvella 1951. Lehdissä maaliskuussa 1951 julkaistut uutiset Jussi Kurikkalan kuolemasta yllättivät myös suomalaisen urheilukansan, sillä Kurikkala oli nähty hyvässä maratonkunnossa vielä lokakuussa 1950. Pastori J. A. Kurosen Jussi Kurikkalan kanssa käymien viimeisten keskustelujen tiivistelmäksi muotoilema Jussi Kurikkalan testamentti on sangen koskettava ja poikkeuksellinen dokumentti huippu-urheilun piirissä.

Jussi Kurikkalan testamentti:
Vaikka onkin suurta saavuttaa mainetta urheilun kilpakentillä, tärkeämpää on kuitenkin sielun pelastuminen. Muistakaa, pojat, Jumalaa ja iankaikkista elämää.


Paavo Saari

Paavon Polku on saanut nimensä kalajokisesta vaikuttajasta Paavo Saaresta. Saari toimi nuoruudessaan innokkaasti partiotoiminnassa mukana. Paavo Saari oli mukana myös kunnallispolitiikassa toimien Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Paavo Saaren elämä päättyi liikenneonnettomuudessa Oulun lähellä aivan liian varhain vuonna 1971.

Paavo Saari (s. 14.5.1941) noudatti toimissaan partiolaisten periaatteita. Partiolaisten tunnus: Ole valmis! kuvasi hyvin Paavo Saaren toimintaa. Paavo halusi kuten kaikki partiolaiset kehittää itseään ihmisenä, kunnioittaa toista ihmistä, auttaa ja palvella, tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa, rakastaa ja suojella luontoa, olla uskollinen ja luotettava, rakentaa ystävyyttä yli rajojen ja etsiä elämän totuutta. Paavo Saari oli erittäin pidetty ja arvostettu henkilö. Hänen traaginen poismenonsa oli suuri menetys kalajokisille. Paavo kuoli liikenneonnettomuudessa 17.1.1980 ). Nyky-Kalajoen historia kirjoitettaisin varmasti erilailla, jos Paavo olisi saanut vaikuttaa Kalajoen kunnallispolitiikan johdossa. Paavo Saaren muistoksi tälle partiokilpailulle on annettu nimi Paavon Polku.

Partiotoiminta 100 vuotta

Suomessa on tällä hetkellä noin 75 000 partiolaista noin 850 lippukunnassa. Nykyään maailmassa on 38 miljoonaa partiolaista 156 maassa. Partiolaiset viettivät viime viikonloppuna Tampereella 100-vuotisjuhlaansa. Tapahtumaan osallistui noin 15 000 partiolaista. Tilaisuudessa olivat läsnä myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö.

Partiotoiminta perustettiin Englannissa 1907 ja Suomeen se tuli 1910. Partiotoiminnan tarkoituksena on antaa nuorelle mahdollisuus kasvaa tasapainoiseksi, terveeksi, vastuuntuntoiseksi ja itsenäisesti ajattelevaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Vuonna 1907 Robert Baden-Powell järjesti maailman ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella Englannissa. Mukana oli 22 poikaa eri yhteiskuntaluokista. Partiosta tuli nopeasti myös tyttöjenkin harrastus.

Mielestäni Kalajoki olisi erinomainen paikka partiolaisten kansainvälisen leirin järjestämispaikaksi. Myös muu partiolaisten leiritoiminta on tervetullutta Kalajoelle. Olen itse toiminut aikanaan partiolaisena. Siitä toiminnasta on erittäin mukavat muistot. Pastori Martti Peltosen johdolla partiotoiminta oli nuoruudessani erittäin vilkasta kotipitäjässäni Rautiossa. Myös Rauno Sipilä oli aktiivinen partiotoiminnan vetäjä Rautiossa.

Kuva
Serkkuni rovasti Mikko Himanka on ollut aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Mikko Tapion Tuvalla kilpailujen järjestäjän roolissa muutama vuosi sitten.


palautteet


Ihanaa että nykymaailmassa löytyy ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuulu partiolaisiin, mutta kuitenkin jaksaa perehtyä näin perusteellsesti toimintaan ja myös yksittäisiin tapahtumiin kuten tässä on nyt perehdytty Jussin Jotokseen ja Paavon Polkuun. Kiitos siitä!