Eläinsuojan ympäristölupamenettely

Erkki Aho   26 11 2006, 11:26

Ympäristölautakunnan puheenjohtajana olen joutunut perehtymään ympäristölupamenettelyyn.

Suomessa on noin 75000 maatilaa, joista n. 50 000 tilalla harjoitetaan nautakarjataloutta. Maataloudella on moninaisia vaikutuksia ympäristöön. Päästöt ilmaan ovat pääasiassa karjanlannasta aiheutuvia ammoniakki- sekä metaanipäästöjä ja ilmenevät konkreettisimmillaan hajuhaittoina lähiympäristöön. Kotieläintalouden ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä eli tarkoittaa käytännössä lannoitteiden huuhtoutumista vesistöihin. Pistekuormitusta voi aiheutua lantavarastojen vuodoista tai ylikuormituksesta, eläinten jaloittelutarhoista sekä pesuvesistä ja säilönrehun puristenesteistä, mikäli niitä ei käsitellä asianmukaisesti. Yksi keskeinen keino vaikuttaa karjataloudesta aiheutuviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin on ympäristönsuojelulain (YSL86/2000) mukainen ympäristölupamenettely. Ympäristönsuojelulain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräsin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nitraattiasetus 931/2000). Asetuksella on saatettu voimaan direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräsin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (nitraattidirektiivi 91/676). Asetus säätelee kotieläintilan lannan varastointia, lannan ja lannoitteiden levittämistä sekä lannoitteiden määrää.

Ympäristönsuojelulailla on saatettu voimaan IPPC-direktiivi. Direktiivi on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. Se on velvoittanut jäsenmaat luomaan yhtenäisen, kokonaisvaltaisen ympäristön tarkasteluun perustuvan lupajärjestelmän.
Ympäristöluvan tarve

Ympäristönsuojelulain 23 §:n mukaiset ympäristölupaviranomaiset ovat ympäristölupavirastot, alueelliset ympäristökeskukset sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Alueellinen ympäristökeskus käsittelee eläinsuojan ympäristöluvan, jos suoja on tarkoitettu vähintäänkin 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle. Pienempien eläinsuojien ympäristöluvista päättää kunta.

Ympäristöluvan lupaharkinnan voidaan katsoa jakautuvan kahteen osaan: luvan myöntämisen esteiden ja edellytysten harkintaan sekä lupamääräysten asettamiseen. Ympäristölupaharkinnan on perinteisesti katsottu olevan oikeusharkintaa, mikä tarkoitta sitä, että lupaa ei voida evätä mikäli luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

Luvan myöntämisen edellytykset
YSL:n 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne sekä teknisten ja taloudellisten seikkojen vaikutus. Ympäristölupaharkinnassa noudatetaan virallisperiaatetta. Se tarkoittaa sitä, että asianosaisten muistutukset tai lausunnot (YSL 36 ja 37 §) on otettava lupaharkinnassa huomioon ja niille on annettava laissa säädetty merkitys.

Keskeisenä ohjeena eläinsuojan ympäristöluvasta vastaavalla viranomaisella on ympäristöministeriön kirje YM4/401/2002. Kirjeessä on annettu ohjeita mm. eläinsuojan sijoittamisesta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan lain mukaan ihmisessä todettavaa sairautta.

Kohtuuton hajuhaitta
Terveydellisen haitan arvioinnin tulee perustua lääketieteelliseen tietoon. Hajun terveydellisen sietokynnyksen mittaaminen ei onnistu lääketieteellisin perustein, sillä hajun mittaaminen on vaikeaa. On myös erittäin vaikea arvioida missä määrin haju voi vaikuttaa keskivertoihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hajusta ei pääsääntöisesti aiheudu fyysisiä vaikutuksia. Pitkään jatkuva voimakas haju voi muodostua viihtyvyyshaitaksi, mikä heijastuu lähinaapureiden henkiseen hyvinvointiin. Tottumisella hajuun on suuri vaikutus siihen miten epämiellyttäväksi tämä haitta koetaan. Aiheuttaakseen terveyshaittaa hajun pitää olla poikkeuksellisen voimakasta ja aiheuttaa naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Tyypillisellä maatalousalueella luonteenomainen haju ei häiritse siihen tottuneiden ihmisten hyvinvointia. Käytännössä hajuhaitan perusteella ympäristölupia ei ole jätetty myöntämättä eikä myöskään oikeuskäsittelyssä ole hajuhaittojen vuoksi myönnettyjä ympäristölupia purettu. Hankkeista ei ole voitu katsoa aiheutuvan naapureille pysyväistä kohtuutonta rasitusta.

Lupaa ei voida myöntää, mikäli lupamääräyksistä huolimatta, aiheutuu maaperän, pohjaveden tai merensuojelulaissa tarkoitettua meren pilaantumista. Eläinsuojan kohdalla maaperän pilaantumisen vaara liittyy lähinnä lietesäiliöiden rakenteisiin ja toisaalta tilan rehujen, polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden varastointiin.

Kohtuuton rasitus
Naapuruussuhdelain 17.1 §:n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää niin, että naapurille ym. aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Lähtökohtana naapuruussuhdelain tarkoittaman rasituksen arvioinnille on rasituksen tavanomaisuus. Paikallisten olosuhteiden kannalta merkitystä on sillä miten tavanomainen rasitus asianomaisessa ympäristössä on.

Sijoituspaikka
Toiminnan sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon toiminnan luonne sekä onnettomuusriski. Myös taloudelliset olosuhteet on otettava huomioon sijaintipaikkaharkinnassa. Sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset eivät saa muodostua kohtuuttomiksi. Taloudelliset kustannukset eivät saa muodostua sellaisiksi, että toiminta kävisi kannattamattomaksi. Ympäristöministeriön kirjeen mukaan suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin tulisi olla 200-400 metriä uusissa kotieläinsuojissa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksessa suositellaan vähintäänkin 100 metrin etäisyyttä. Nämä ovat ohjeellisia etäisyyksiä. Mikäli lantala on tavalla tai toisella katettu ja/tai lantalassa käytetään hajua poistavia lisäaineita, voi etäisyys olla suositusta lyhyempikin.

Kalajoella on turkistarhojen osalla päädytty korvaamaan siirtokustannuksia. Perustuslain 6 § ,n kaikki ovat yhdenvertaiset lain edessä. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin on osallistuttava myös tarvittaessa karjatilojen siirtokustannuksiin yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Lupaehtojen merkitys ja asettaminen
Lupamääräykset ovat olennainen osa ympäristölupaa. Lupamääräysten tavoitteena on varmistaa ympäristöllisen vähimmäissuojan varmistaminen ja antaa lupaviranomaiselle toimivallan puuttua luvanvaraiseen toimintaan.YSL:n 43 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupamääräyksiä voidaan antaa myös jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi lupaan on sisällytettävä tarpeelliset määräykset jätteen hoidosta ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi.


palautteet


http://e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f-t.huihg897.info <a href="http://e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f-h.huihg89 7.info">e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f</a> [url]http://e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f-b2.huihg897.inf o]e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f[/url] [u]http://e342bbd8ba333a59a4fe4130126fea6f-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://a373f35eee3d5e3a895be97313d44323-t.k90u0h.info <a href="http://a373f35eee3d5e3a895be97313d44323-h.k90u0h. info">a373f35eee3d5e3a895be97313d44323</a> [url]http://a373f35eee3d5e3a895be97313d44323-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://a373f35eee3d5e3a895be97313d44323-b2.k90u0h.info] a373f35eee3d5e3a895be97313d44323[/url] [u]http://a373f35eee3d5e3a895be97313d44323-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695

Hei! Hyvä juttu eläinsuoja ymp.lupamenettelyistä! Olisiko teillä ehdottaa, miten käsittelisin YSL 42§ terveyshaitta- ja kohtuuton rasitus-käsiteitteitä kandityössäni (ymp. oikeus)? Kiitos jo etukäteen vinkeistä! Terveisin marja, opiskelija. E-mail marja.moilanen@pp.inet.fi