Tilintarkastajan vastuusta

Erkki Aho   25 06 2007, 18:18

image

image

image


Kalajoen kaupunginvaltuusto käsittelee Kalajoen kaupungin vuoden
2006 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tiistaina 26.6.2007 klo 18.30 alkavassa kokouksessa.

















Tilintarkastus
Tilintarkastus on instituutio, jonka pitää valvoa omistajien etua ja varmistaa myös taloudellisesta tilanteesta annetun kuvan luotettavuus toiminnasta ja tilinpäätöstiedoista ulospäin liikekumppaneille, asiakkaille ja viranomaisille. Liian usein tilintarkastajiksi merkityistä henkilöistä osa on antanut nimensä käytettäväksi ilman vähäisintäkään kiinnostusta yhtiön kirjanpitoa kohtaan ja osan ollessa valmis siunaamaan minkä tahansa kirjapitoaineiston luotettavuuden ja osan toimiessa yrityksen liiketoiminnan tosiasiallisina johtajina tilintarkastaja-nimikkeen suojissa.

Jos tilintarkastaja laiminlyönnillään tai lainvastaiseen toimintaan tosiasiallisesti osallistumalla aiheuttaa vahinkoa yhtiön velkojille tai veronsaajille, niin hän on vahingonkorvausvelvollinen asiassa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tilintarkastajalla on periaatteessa sama vahingonkorvausvastuu kuin yhtiön johtohenkilöillä. Vastuu perustuu tahallisuuteen tai tuottamukseen. Tilintarkastaja on korvausvelvollinen tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta sen täyteen määrään. Tilintarkastajan korvattavan vahingon tulee olla syy-yhteydessä hänen toimiinsa, eli vahingon tulee olla nimenomaan tilintarkastajan aiheuttama. Tilintarkastaja vastaa vain siitä vahingosta, joka aiheutuu nimenomaan hänen omista toimistaan tai laiminlyönneistään. Sen sijaan tilintarkastaja ei vastaa yhtiön johdon tai henkilökunnan aiheuttamista vahingoista.

Tilintarkastusrikoksesta säädetään tilintarkastuslain 43 §:ssä. Tilintarkastaja syyllistyy rikokseen, jos hän antaa väärän tilintarkastuskertomuksen. Vahingonkorvausvastuun ja rikosoikeudellisen vastuun lisäksi tilintarkastajiin kohdistuu myös kurinpidollinen vastuu. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt noudattavat toiminnassaan tilintarkastuslain ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Vastaavasti kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnat valvovat omilla toimialueillaan HTM-tilintarkastajia ja HTM-yhteisöjä. Tasavallan presidentti vahvisti 13.4.2007 uuden tilintarkastuslain. Tämän jälkeen saa uusiin yhteisöihin valita ainoastaan hyväksyttyjä tilintarkastajia.

Vaan miten voi olla mahdollista, että suuretkin yritykset voivat mennä nurin ilman, että tilintarkastajat näkevät minkäänlaisia vaaran merkkejä? Syystäkin maallikot jo epäilevät, ovatko yritysten tilintarkastajat sokeita.

Esimerkki Kalajoen kunnan toimista

Tein seuraavan valtuustoaloitteen 30.6.1994:

Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet valvomassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja valtuuston puheenjohtaja Väinö Oksanen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kaupungin hallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä yhtiökokouksissa. Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Paratiisikylpylä Oy:n päättävissä elimissä. He ovat kuitenkin salanneet valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytäkirjat, tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan. Lisäksi pyydän kunnanhallitusta selvityttämään onko kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski syyllistynyt virka-asemansa väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti kunnanjohtajana ja Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on joutunut samanaikaisesti katsomaan sekä kunnan että yhtiön etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle ja kunnalle on näin ollen jäänyt kannattavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle aiheuttamistaan erittäin suurista taloudellisista tappioista.

Vaadin samana vuonna eli 1994 toisessa valtuustoaloitteessani erityistilintarkastusten suorittamista niin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön kuin Paratiisikylpylä Oy:öön.

KHT-tilintarkastaja Alpo Miettunen antoi asiasta seuraavan lausuman:
Yhtiön oma pääoma tappioilla vähennettynä oli 31.12.1993 yhteensä 6.493.643,14 markkaa. Vaikka toiminta on viime vuosina ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osalta on todettava, että yhtiön oma pääoma on ollut 31.12.1993 kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan tappioita.

En ollut tyytyväinen KHT-tilintarkastajan lausuntoon enkä Kalajoen kunnanhallituksen selvityksiin. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Silloinen eduskunnan oikeusasiamiehen esittelijä ja nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli selvittänyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, ettei ollut perusteltua syytä epäillä, että joku eduskunnan oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuuluva olisi menetellyt lainvastaisesti. Jonkka totesi, että "kirjoituksenne ei anna aihetta toimenpiteisiin". Päätös on annettu 27.9.1995 Dnro 1764/4/94.

Ei ole ihme, että arvostukseni nykyistä oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa kohtaan on äärettömän heikko. Mieleeni tulee kotikyläni kertojavirtuoosin Reino Niemelän kertomus henkilöstä, josta ei ollut kovin suurta hyötyä kenellekään. Reino sanoi, että ”siitä ei ole edes kaivon vintin painoksi”.

Mitä tapahtui?

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n yhtiökokous päätti alentaa seuraavana vuonna yhtiön osakepääomaa 14.455.300 markasta 2.989.060 markkaan yhteensä 11.956.240 markalla tappioiden kattamiseksi alentamalla osakkeen nimellisarvoa 50 markasta 10 markkaan eli 40 markalla/osake. Näin Kalajoen kunta menetti 10 miljoonaa markkaa osakepääomana ja yksityiset kaksi miljoonaa markkaa. Tässä ei kuitenkaan ollut kaikki, sillä kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken aloitteesta Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi, pyysi Kalajoen kunnanvaltuustolta 3 miljoonan omanpääomanehtoista lainaa. Valtuusto myönsi lainan ja kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi, jotta yhtiön osakepääomaa voitiin laskea noin 12 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi yhtiön tilinpäätös oli tehty tekemällä kyseenalaisia arvonkorotuksia. Lainoja oli hankittu kieroilla konsteilla muun muassa kiinnittämällä Kalajoen kunnan ja kunnallisen Hiekkasärkät Oy:n välinen vuokrasopimus 10 miljoonasta markasta ja käyttämällä näitä kiinnityksiä kunnan takaaman lainan vastavakuuksina. Muistaakseni tuohon aikaan kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Eero Nevalainen.

Lisäksi Paratiisikylpylä Oy pelastettiin konkurssilta ostamalla kylpylä Sanifani kunnalle 27,2 miljoonalla markalla ottamalla yhtiön korkeakorkoiset lainat kunnan vastuulle. Lisäksi kunnanvaltuutetuille tehtiin virheelliset laskelmat kylpylästä saatavista vuokratuotoista. Ne arvioitiin 40 375.00 markaksi. Vuokratulot jäivät todellisuudessa lähes kokonaan saamatta. Lisäksi kylpylän homeongelmat salattiin kaupanteon yhteydessä. Niiden korjaaminen maksoi kunnalle useita miljoonia markkoja. Tämän jälkeen Hiekkasärkät Oy on pelastettu konkurssilta useita kertoja.

Tässä yhteydessä on huomattava seuraava asia:
Minut tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta Ylivieskan käräjäoikeudessa sellaisen kirjoituksen perusteella, jossa ei edes mainittu hänen nimeään, kun julkistin asian, että olin vaatinut selvityksiä Hiekkasärkät Oy:ssä ja Paratiisikylpylä Oy:ssä. Tuomio on varmasti väärä, mutta se saatiin aikaan sillä, että syyttäjä Sulo Heiskari omien selvittämättömien rikostensa peittelemiseksi nosti syytteet minua vastaan täysin mielivaltaisesti. Keskeistä roolia asiassa näytteli asianajaja Tapani Takala.
Katso myös päiväkirjan kohtaa:
"Onko Torstilla puhdas omatunto? - velkavankeus oikeusturvavakuutuksesta!” (22.2.07)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/133.htm ja kohtaa:
”Palaute päiväkirjassa - Hiekkasärkkien osakkeet” (2.4.07)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/183.htm
Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastajan pitää lain mukaan antaa yhteisön kokoukselle tilintarkastuskertomus. Siinä pitää vähintäänkin olla lausunto seuraavista asioista:
  • Onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.
  • Antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
  • Tilinpäätöksen vahvistamisesta.
  • Tuloksen käsittelystä hallituksen tai muun vastaavan toimielimen esittämällä tavalla.
  • Vastuuvapaudesta.

Tilinpäätös kysymysmerkkejä täynnä

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsittelee Kalajoen kaupungin vuoden 2006 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tiistaina 26.6.2007 klo 18.30 alkavassa kokouksessa.

Oy Audiator Ab:n JHTT:n tilintarkastaja Risto Hyvönen on minun mielestäni tehnyt ”leipäpapin työn” Kalajoen kaupungin tilintarkastuskertomuksen kirjoittamisessa. On syytä epäillä, että hän ei ole vähäisimmässäkään määrin perehtynyt tarkastettaviin asioihin. Dokumentointi asioista puuttuu. Mielestäni kuntaenemmistöisten yhtiöiden toimintaan ja niitä koskeviin kaupungin päätöksiin perehtyminen olisi tuonut esille paljon vähintäänkin huomautettavaa.

- Kenen rahoilla tehtiin selvitykset ja piirustukset?
- Oliko tonttiasia kunnossa?
- Miten yhtiöiden päätökset asioissa on tehty?
- Kenen luvalla rahoituksia haettiin?
- Olivatko esteettömyysasiat kunnossa?
- Onko kaikki mennyt lainmukaisesti?

Todennäköisesti kysymys on paljon vakavammistakin asioista.
Hotelli Sanin ja meriluontokeskuksen asioihin liittyviä toimenpiteitä on viety eteenpäin sellaisin toimin, jotka mielestäni vaativat erityisselvityksen. Epäilen, että taloudellinen pohja pettää näiltä investoinneilta ja taloudelliset vastuut kaatuvat veronmaksajien piikkiin. Mielestäni myös tarkastuslautakunnan arviointikertomus on tyhjää täynnä. Käsittääkseni vahingonkorvausvastuu näistä asioista ei vanhene milloinkaan.

Miksi poliisi ei tutki vaikka millaisen tutkintapyynnön asiasta tekee?
Miksi todelliset syylliset eivät joudu vastuuseen?


Ei voi välttyä vaikutelmalta, että joku suojelee jotakin lainvastaisesti.

Kuvat E. Aho
Kylpylä Sanifanin avajaiset. Kuvassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) johtaja Bengt Pihlström ja johtaja Seppo Mäki-Ullakko.

Juhlayleisöä kylpylä Sanifanin avajaisissa. Avajaisiin johtaneet asiat ja sen jälkeiset tapahtumat ovat jääneet vastuunkantajia vaille. Maksajaksi on joutunut kalajokinen veronmaksaja. Kaikki ei ole mennyt oikein, eikä lainmukaisesti, vaikka tilintarkastajat tarkastuskertomuksissaan niin väittävät.


palautteet


Hei Hessu! Joko tutustuit, kuinka pätevä kaveri tämä Erkki on?

Hello ! On se hyvä, kun vielä joku joka jaksaa ja uskaltaa tuoda esille herrojen rikkeet !