Plassin rakennukset

Erkki Aho   05 07 2007, 22:36

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Kalajoen markkinapaikalla olleista rakennuksista on useita mainintoja jo 1690-luvulta. Suurin osa niistä lienee rakennettu vasta sen jälkeen kun kaupunki oli ostanut markkinapaikan maapohjan. Aittojen lisäksi porvareilla oli myös lämmitettäviä markkinatupia, joissa voitiin asua sydäntalvellakin Heikin markkinoiden aikana. Kruunukin oli jo 1600-luvulla huomannut tärkeäksi valvoa etujansa markkinoilla ja ryhtyi kantamaan talonpoikien sinne tuomista tavaroista pikkutullia. Tätä tarkoitusta varten Plassille rakennettiin myös tullihuone.

Isonvihan aikana venäläiset polttivat kaikki terva-aitat Plassilla. Ne olivat Kokkolan porvariston ostamia, sillä raahelaiset saivat vasta jonkin verran myöhemmin oikeuden varastoida ostamansa tervan Plassille odottamaan kesää.

Lähes vastapäätä Plassia, ns. Laivaniemessä joen etelärannalla oli ainakin jo 1600-luvun lopulla huomattavaa laivanrakennusta. Sen vilkkain kukoistuskausi oli 1700-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin Kokkolan porvarit rakennuttivat laivoja Kalajoen suulla. Vuonna 1752 alkoivat Kokkolan porvarit rakentaa pikiruukkia Laivaniemelle. Vuonna 1791 rakennutti raahelainen kauppias ja raatimies Jakob Fellman Kalajoen toisen pikiruukin nykyisen Plassin alueen pohjoiskulmaan. Kokkolalaisten ruukki paloi vuonna 1799. Vuonna 1812 Plassilla olevan ruukin osti kokkolalainen kauppias Jean Kynzell. Tämä ruukki paloi maan tasalle vuonna 1864 uhaten tuholla koko markkinayhdyskuntaa.

Vuonna 1885 Plassilla on 171 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 30, kauppoja 20, makasiineja 31 ja aittoja 31. Leipomoita oli kaksi, saunoja kaksi, majatupia yksi, arestihuoneita yksi, navettoja kaksi, liitereitä seitsemän ja ulkohuoneita 37.

Markkinapaikan rakenne alkoi hiljalleen muuttua 1800-luvun lopulla. Vuonna 1885 Weljekset Friis perustivat metallivalimon Plassille. Vuonna 1902 perusti kalajokelainen kauppias A. Santaholma kivihiomon Plassille. Mustaa graniittia vietiin Englantiin ja Skotlantiin. Kivihiomon toiminta loppui 1918. Vuonna 1903 A. Santoholma perusti Jokisuun höyrysahan.

Viljamakasiini eli lajittelija on rakennettu v. 1753. Kalajoella oli 1790-luvulla Santaniemen lastauspaikan lähettyvillä kaksi kruunun makasiinia, joista toinen oli 900 ja toinen 1400 tynnyrin vetoinen. Toiseen sijoitettiin kruunun verovilja, ja toinen oli tarkoitettu säästöviljan kokoamiseen. Valtiopäivillä 1746-47 oli päätetty, että pitäjiin perustetaan viljamakasiineja. Maaherra Piperin tekemän lainamakasiinin ohjesäännön mukaan tuli savua kohden panna talteen talteen hyvinä vuosina ½ ja huonoina vuosian ¼ tynnyriä viljaa. Vilja saatiin lainata pitäjäkokouksen luvalla maksamalla korkoa.

Jokisuun koulu on rakennettu v. 1861 Kalajoen pitäjän omalla kustannuksella. Aluksi se toimi kruunun aittana, jossa oli neljä hinkaloa ja räystään alla kymmenen ikkunaa sekä katolla ikkunat. Sen urajkoi Juha Laurinpoika Haarala ja sai palkakseen 110 tynnyriä viljaa. Korjauksen jälkeen vuonna 1927 kruunun puotiin sijoitettiin Jokisuun koulu. Koulu lakkautettiin vuonna 2005.

Teatteritalo on työväentalo. Sen rakentamiseksi perustettiin vuonna 1937 Teatteritalo Oy. Aluksi työväenyhdistyksen johtokunta teki itse talon piirustukset ja pienoismallinkin. Kun rahoituksen järjestämiseksi osakkeitten merkintää tarjottiin myös Kansa-yhtiölle, ei yhtiö hyväksynyt suunnitelmia, vaan jouduttiin tekemään uudet. Teatteritalo valmistui talvella 1939, ja avajaiset pidettiin 25.3.1939. Jatkosodan aikana talossa majoitettiin siirtolaisia.. Teatteritalo Oy:n osake-enemmistö siirtyi kaupalla 1960-luvulla Voimistelu- ja Urheiluseura Riennolle. Rakennusta peruskorjattiin ja laajennettiin 1960-luvun lopulla. Kalajoen Riennon historiasta löytyy tietoja tämän nettipäiväkirjan kohdasta:
Kalajoen Riento 100 vuotta (4.2.2007)

Haarala / Änkilä on Pohjankylän kantatiloja, josta ensimmäinen maininta löytyy vuodelta 1547. Änkilä on toiminut 1600-luvun kestikievarina markkinoiden aikaan ja Ikalaporin vapaaherrakunnan virkatalona. Änkilä on Plassin ”emätalo”. Myöhemmin talo siirtyi mm. kirkkoherra Pietari Calamniukselle ja maanmittari Hårdille, joka 1830-luvulla todennäköisesti rakennutti nykyisen, avokuistillisen, komean virkatalotyyppisen päärakennuksen. 1800-luvun puolivälissä talon omisti rovasti Abraham Montin. Värjäri Juho Pahikainen osti talon vuonna 1871 maanviljelijä Erik Roosilta. Jaakko Haarala, jonka perikunta nykyään Änkilän omistaa, osti sen vuonna 1922 Pahikaisilta. Pihapiirissä on neliosainen makasiinirakennus, jonka kaksi tienpuolista aittaa ovat olleet markkinamiesten käytössä. Makasiinissa on lisäksi heinätalli ja vilja-aitta. Pihapiiristä on purettu pakarirakennus. Änkilä toimi 1800-luvulla nimismiehen virka-asuntona.

Ojankulma oli alun perin raahelaisen kauppiaan Johan Friemanin omistama kuusihuonetta käsittävä markkinatupa. Vuoden 1885 kartassa omistus on merkitty Jaakko Finnilälle. Ojankulman rakennuksen runkona on kauppapuoti, johon Aleksander Finnilä sai kauppaoikeudet 1870. Sittemmin talossa on toiminut Kalle Saarikosken värjäämö. Kauppias Tuomas Rahko korotti ja levensi talon nykyiseen asuunsa 1921. Rakennuksessa toimi Jeeli Ojan kauppa. Erkki Pääkkönen osti rakennuksen Ojan perikunnalta.

Niin sanottu Orellin talo on pitkänurkkainen hirsipuoti, mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta. Plassin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä kauppapuoteja. Vuoden 1885 kartassa tämä oli kauppias L. Ahlqvistin kauppapuoti. Talossa on toiminut mm. Ville Orellin hienosepänverstas, Heikki Luokkalan vaate- ja lyhyttavarakauppa sekä leipomo.

Santaholman konttori lähes 40 metriä pitkä keltainen rakennus, mikä on Plassin keskeisimpiä ja Kalajokivarren komeimpia taloja. Tien puolella on 13 ikkunaa. Talon vanhin osa on vanha kauppakartano ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Kauppias Antti Santaholma osti sen vuonna 1866 kokkolalaiselta kauppiaalta Georg Rajanderilta.. Rakennuksessa on toiminut A. Santaholman Oy:n konttori.

Ollila on suurikokoinen, kahdessa osassa rakennettu asuinrakennus. Se sijaitsee markkinapaikan laidassa. Pohjoispääty on vuodelta 1850. Ollila on perimätiedon mukaan rakennettu samanaikaisesti kuulun Kalaja-laivan kanssa, mutta erään toisen laivan hirsistä. Kalaja-laivaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1873; osakkaina olivat mm. Antti Santaholma ja maanviljelijä Joonas Merenoja. Rakennuksen toinen osa on 1920-luvulta, jolloin rakennukseen tehtiin yhtenäinen jugendilme. Rakennuksen ja makasiinin omistajaksi on merkitty vuodesta 1855 Joonas Merenoja.

Kalajoella kauppapurjehdus vilkastui 1840-luvulla, ja tuohon aikaan paikkakunnalla oli monia kauppahenkisiä talonpoikia. Jotkut hankkivat itselleen myös pieniä aluksia, joilla käytiin ulkomaillakin. Valtiopäiväedustajanakin tunnettu Jaakko Merenoja oli varustanut itselleen Liukas-nimisen jahdin, jonka kipparina toimi myös Joonas Merenoja. Kauppaa käytiin Pietarissa ja Ruotsissa saakka. Tällä purjehduksella oli nälkävuosina 1865-68 suuri merkitys Kalajoen väestölle; tuolloin Antti Santaholma ja Joonas Merenoja toivat elintarvikkeita Pietarista suoraan Kalajoelle. Talo on saanut nimensä siellä myöhemmin asuneen Olavi (Olli) Santaholman (k. 1940) mukaan. Olli Santaholma hoiti yhtiössä graniitin ulkomaankauppaa. Veljelle Oskarille, yhtiön toimitusjohtajalle valmistui jugend-tyylinen päärakennus Havula vuonna 1912 Palmqvist & Sjöströmin suunnittelemana. Ollilan ulkoasua muodistettiin samaan tyyliin 1920-luvulla.

Kalajoen markkinapaikan kistu (putka) on sijainnut Ojan kaupan luona, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1948. Putkassa oli kaksi selliosastoa ja toimisto-osa. Kistu on rakennettu 1700-luvulla. Putkavahti lämmitti kistun markkina-aikaan ja muulloinkin, kun sitä tarvittiin. ”Kohta on markkinat, kun kistua lämmitetään” Kistu muutettiin vuonna 1982 Lauri Tanskan ideoimaksi ja toteuttamaksi kalastusmuseoksi.

Kilpisen talo on torin itäreunalla sijaitseva asuinrakennus, jonka tiensuuntainen osa on vuodelta 1860. Vuoden 1875 kartan mukaan tontilla sijaitsi siltavouti Lakströmin asuinhuone. Puuseppä Efraim Kilpinen muutti taloon vuonna 1900. Rakennusta on laajennettu siivellä 1921-23 Hän ja varsinkin hänen poikansa Oskari Kilpinen olivat maankuuluja kanteleentekijöitä, jotka tekivät mm. musiikkiliike Fazerille tilaustyönä kanteleita.

Lauri Tanskan talo on siirretty nykyiselle paikalleen. Sen on rakennuttanut Kalle Haavisto 1800-luvulla, mutta tiedossa ei ole tarkkaa rakentamisvuotta. Kapeaan hirsirakennukseen on liitetty siipiosa, joka on aiemmin ollut luhtiaitta. Tanskan talo oli vuonna 1885 Kalle Haaviston asuinrakennus ja talousrakennus. Kalle Haavisto purjehti mm. Kalaja-laivalla.

Lähteet
Museoviraston selvitys Kalajoen Plassi, tekijöinä Erkki Härö ja Irma Lounatvuori kesäkuu 1980
Kalajoen Vanha Plassi, Anneli Salmelan Oulun Yliopiston diplomityö 10.5.1988
Jaakko Tuulasvaara Suur-Kalajoen historia II
Matti Kyllönen Kalajoen ja Raution historia
Sakari Vapasalo A.Santaholma Oy 1903-1952
Sari Alajoen kirjoitukset
Lauri Tanskan kertomukset

Kuvat E.Aho
Viljamaksiini
Jokisuun koulu
Teatteritalo
Ankilä/Haarala
Orellin talo
Santaholman konttori
Kalastusmuseo
Tanskan talo
Kilpisen talo




palautteet


Hei,törmäsin näihin sivuihin etsiessäni tietoja Kilpisen kanteleenrakentajista. Kysymys: muuttiko Efraim Kilpinen Kalajoelle vuonna 1900 (Haapavedeltä), vai oliko kyse tässä mainittuun taloon muuttamisesta? Olen jäsenenä ryhmässä, joka tekee tietoteosta kanteleesta, siksi kysymys. anna-liisa.tenhunen@pp1.inet.fi