Tutkintakynnys ylittyi myös Tiitisen listan nimien osalta
Erkki Aho 30 08 2007, 11:11Poliisilain 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Esitutkintalaki säätelee rikoksen johdosta tapahtuvaa esitutkintaa. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on suoritettava esitutkinta tehdyn ilmoituksen perusteella tai kun muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
On syytä epäillä tarkoittaa, että asioita huolellisesti harkitseva henkilö havaintojensa ja muiden esille tulleiden seikkojen perusteella päätyy siihen, että rikos on tapahtunut. Esitutkinnan aloittamiskynnystä ei saa asettaa liian korkealle, mutta on pystyttävä perustelemaan miksi on syytä epäillä rikosta. Esitutkinta on osa rikosprosessia. Esitutkinnassa selvitetään rikos ja muut syytteen nostamista varten tarvittavat seikat (ETL 5 §).
Asiassa on saatavilla myös muuta, ulkopuolista selvitystä kuin ilmoituksentekijän oma rikosepäily. Jos esitutkinnan aloittamista joudutaan tutkimaan, niin päätöksen aloittamisesta tekee tutkinnanjohtaja. Jos antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluva seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Väärä ilmianto on sellainen, jossa joku antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi ja joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. (RL 15:6 6 §)
Tutkintakynnys ylittyi Alpo Rusin ja Tiitisen listan nimien osalla
Suurlähettiläs Alpo Rusia voitiin valtion mielestä epäillä vakoilusta Itä-Saksan hyväksi, koska Rusi pystyttiin yhdistämään Stasin koodiin. Valtion asianajajan Aarno Arvelan mukaan tutkintakynnys ylittyi selvästi. Arvela perusteli Helsingin käräjäoikeudessa, miksi esitutkinta aloitettiin. Stasi-upseeri Peter Kellerin mukaan koodinimi Pekalla oli yhteys Alpo Rusiin. Rusin veli Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja Stasille. Valtio oli selvittänyt, että Stasille 1969-1976 luovutettujen asiakirjojen joukossa oli ulkoministeriön papereita, joihin Jukka Rusin oli vaikea päästä käsiksi. Jukka Rusi kiisti, että ulkoministeriön palveluksessa oleva Alpo Rusi olisi sekaantunut luovutuksiin. Arvelan mukaan asiakirjojen laatu ja niiden määrä kuitenkin antoivat perusteet epäilylle, että Alpo Rusi olisi syyllistynyt vakavaan rikokseen. Asianajaja Arvela korosti, että epäily ei perustunut Stasin henkilökortteihin.
Selkeä ajojahti
Olen asianajaja Aarno Arvelan kanssa samaa mieltä, että tutkintakynnys ylittyi. Tutkinta olisi kuitenkin pitänyt lopettaa, kun huomattiin, ettei Alpo Rusin mahdollisista rikoksista ole riittävää näyttöä. Todisteeksi olisi riittänyt Stasikortit. Alpo Rusille oli tehty F16 kortti muttei F22 korttia. Supolla ei siis ollut mitään pitävää näyttöä siitä, että Rusi olisi syyllistynyt rikokseen. Lisäksi esitutkinnasta tiedot vuotivat käsittämättömällä tavalla ja Alpo Rusi tuomittiin mediaoikeudenkäynnissä syylliseksi ilman näyttöä. Kuka vuosi ja miksi? Supo oli vuotanut tietoja asiasta. Kysymys oli selkeästä ajojahdista. Menettely on aiheuttanut Alpo Rusille suurta taloudellista vahinkoa ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä.
Aiheeton epäilys
Erikoinen asia on presidentti Martti Ahtisaaren lausunto oikeudessa. Hänen lapussaan luki Supon tieto, että Alpo Rusi kävi pyydykseen vuonna 76. Mihin pyydykseen? Mihin tämä perustui? Syytteet Alpo Rusia vastaan jätettiin nostamatta. Kysymys on siis aiheettomasta epäilystä, mikä käy korvausvaatimuksen perusteeksi.
Salailu on lopetettava
Päiväuutiset kertoivat 18.1.2005 seuraavaa: Uusi poliisiylijohtaja Markku Salminen ei aio käynnistää poliisitutkintaa niin sanotun Tiitisen listan pohjalta. Listalla olevien suomalaisten on epäilty olleen yhteistyössä DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin kanssa. Suojelupoliisin (supo) tuolloinen päällikkö Seppo Tiitinen sulki listan kassakaappiinsa yhteisymmärryksessä presidentti Mauno Koiviston kanssa vuonna 1990.
Viimeksi professori Alpo Rusi vaati sunnuntain Helsingin Sanomissa 26.8.2007, että Suomessa olisi tehtävä pesänselvitys Stasi-listojen tutkimiseksi. Markku Salminen sanoo Iltalehden haastattelussa, että aikanaan on tehty päätös, etteivät Tiitisen lista ja sen aikaiset paperit ylitä tutkintakynnystä. Myös oikeuskansleri on tullut tähän tulokseen. Minulla ei ole mitään syytä käynnistää tutkintaa, koska aikanaan on tehty lailliset ratkaisut, ettei tutkintakynnys ylity, Salminen sanoo.
Tiitisen listan nimet esitutkintaan!
Alpo Rusin oikeudenkäynnin asiakirjat ja Alpo Rusin kirja Vasemmalta ohi aiheuttavat sen, että tutkintakynnys ylittyy myös Tiitisen listan nimien osalla.. Tiitisen listalla olevien nimien on jouduttava esitutkinnan kohteeksi. Kansalaisten on syytä tietää keiden nimet on listalla ja millä perusteella. Jos asia etenee syyteharkintaan, niin syyttäjän on tehtävä päätös syytteen nostamisesta tai hylkäämisestä ja perusteltava se asianmukaisesti. Vain tällainen menettely voi tyydyttää Suomen kansalaisia.
Katso myös nettipäivän kohtaa
”Stasi-lista on julkistettava”
Erkki Aho 07. 01. 2007, 0:07
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=77
Kuva
Kansikuva kirjasta Kasvoton mies.
Markus Wolf johti Saksan demokraattisen tasavallan turvallisuusministeriön ulkomaantiedustelua 34 vuotta. Kasvoton mies on hänen muistelmateoksensa, mikä oli eisillä myös Rusi-oikeudenkäynnissä.
_________________________________________________________
Palautteet
Mikko Vuorinen kirjoitti 03 09 2007, 4:42
"Näitä luonnollisia henkilöitä on mainittu Stasilistan nimiksi". Kuka on maininnut? Eikö tuollaiset vihjailut ole jo sinänsä rikollisia?
Vastaus Mikko Vuorisen palautteeseen (3.9.2007)
Kiitos Mikko Vuoriselle palautteesta.
Selvitin kirjoitukseni alussa poliisilakia ja esitutkintalakia sekä niin sanottua tutkintakynnystä. Alpo Rusi esitti vahingonkorvausoikeudenkäynnissä oman 12 nimen listan henkilöistä, jotka väitteen mukaan pitivät yhteyttä Itä-Saksan edustajiin. Tämä lista on nyt kirjattu vähintäänkin oikeuden pöytäkirjaan. Suurlähettiläs Rusin laatimalla listalla on etupäässä sosiaalidemokraattisia poliitikkoja Kalevi Sorsasta ja Paavo Lipposesta lähtien. Myös Espanjan sanomat julkisti oman listansa ja sen päätoimittaja väitti nähneensä Tiitisen listan. Tämä merkitsee sitä, että silloin on tutkintakynnys ylitetty, kun esitetään näin vakavia epäilyksiä oikeudenkäynnissä ja julkisuudessa.
Kesäkuussa 2003 Yhdysvallat purki Rosenholz-aineistoa koskevan salaisuusluokituksen. Suomen hallituksen keskeiset ministerit sopivat keväällä 2000 niin sanottujen Rosenholz-arkistotietojen saattamisesta suomalaisten tutkijoiden ja asianosaisten ihmisten käyttöön. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Julkisiksi pitää julistaa Tiitisen listan lisäksi myös Gordievskin lista ja niin sanotut Stasi-listat ja Rosenholz-aineisto sekä muu itäblokin ja Suomen suhteita koskeva materiaali.
Stasi-tutkija Helmut Müller-Enbergs on ehdottanut suomalais-saksalaisen tutkijaryhmän perustamista. Presidentti Mauno Koivisto ja entinen Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen esittävät listan julkistamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on vaatinut Tiitisen listan julkistamista. Pääministeri Vanhanen edellyttää, että listan mahdollisen julkistamisen yhteydessä turvataan luottamuksellinen kansainvälinen poliisiyhteistyö sekä listalla olevien ihmisten oikeusturva. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että henkilö, jonka nimi on listalla saa kommentoida asiaa ensin. Asia tutkitaan tutkijaryhmän toimesta ja vasta sitten asia julkistetaan. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuuttila ovat sitä mieltä, ettei Tiitisen listan julkistamiselle ole juridisia esteitä.
Poliisiylijohtaja Markku Salminen vastustaa Tiitisen listan julkistamista ja avoimuutta Stasi-asioissa. Varsin erikoista Rusi- oikeudenkäynnissä oli se, että Sisäministeriön poliisiosaston edustajana Suomen valtiota oikeudessa edusti poliisiylitarkastaja Jouni Välkki. Hän oli mukana selvitystyössä, mikä julkistettiin kesken oikeudenkäynnin ja siinä todettiin poliisin toimineen virheettömästi.
Palautteet
Mikko Vuorinen kirjoitti 03 09 2007, 18:43
Koiviston ja Tiitisen lausunnot ko. listan sisällöstä eivät millään lailla tue Alpo Rusin ja Espanjan sanomien väitteitä. He ovat esittäneet myös julkisesti kantansa, että ko. Stasi-lista pitäisi heidän mielestään julkistaa. Lisäksi entinen ulkoministeri pyysi Supolta tietoa siitä, että onko Espanjan sanomien mainitsemat ulkoasiain hallinnon edustajat Stasi-listalla ja sai vastaukseksi että ei. Viime hetkien uutisista on käynyt selville, ettei näkyvimmin Stasi-listojen julkaisemista vastustavat tai empivät vaikuttajat ole puoluekannaltaan sosialidemokraatteja. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ko. listan julkaisemista.
Vastaus Mikko Vuoriselle (4.9.2007)
Alpo ja Jukka Rusin nimi on Tiitisen listalla, koodi XV/11/69. Suomen perustuslain 2 luvun 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 106 §:n mukaan jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lainsäännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Yleinen viranomaiselle asetettu laillisuusvaatimus on ilmaistu sekä perustuslaissa (PL 2 § 3 mom.) että hallintolain 2 luvun 6 §:ssä, jossa säädetään, että
"Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."Näin ollen Suomen perustuslain mukaan kaikki Tiitisen listan nimet on julkistettava, koska listalla oleva Alpo Rusin nimi on julkistettu jotta yhdenvertainen kohtelu toteutuu.
Suomen perustuslain 109 §:n mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Näin ollen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion on vähintäänkin syytä epäillä laiminlyöneen tehtävänsä, kun ei ottanut päätöksessään Alpo Rusin asiassa kantaa tämän perustuslaillisiin oikeuksiin saada yhdenvertainen kohtelu lain edessä. Samoin oikeusasiamiehen on syytä epäillä laiminlyöneen poliisiylijohtaja Markku Salmisen toiminnan valvomisen, Suojelupoliisin toiminnan ja tietosuojavaltuutetun toiminnan valvomisen, poliisiministeri Anne Holmlundin ja oikeusministeri Tuija Braxin toiminnan valvomisen.
Kymmenen (10) kansanedustajaa saa eduskunnan oikeusasiamiehen toimet perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Jos perustuslakivaliokunta katsoo oikeusasiamiehen menetelleen virheellisesti, niin asia menee eduskunnan käsittelyyn ja eduskunta voi päättää asian viemisestä valtakunnanoikeuden käsittelyyn.