Suomettumisen ajan henki

Erkki Aho   04 09 2007, 21:08

image

Jokaisella ajalla on oma henkensä, muotinsa, myös lehdistössä. Suomettumisen kaudella oli ja on oman aikansa henki. Sen avoimen ja perusteellisen käsittelyn aika on nyt. Rehellinen tilinteko on vaikeaa, sillä kukaan ei halua myöntää itselleen eikä tunnustaa muille menetelleensä kenties harkitsemattomasti tai typerästi. Vielä hankalampaa on tunnustaa maanpetoksia, vaikka Suomessa näinä vuosina näyttää ilmeiseltä, ettei edes maanpetoksista koidu sanktioita.

Kansanedustajat valitaan uudelleen eduskuntaan, vaikka he ovat itse myöntäneet vakoilleensa vieraiden valtioiden hyödyksi omaa maataan vastaan.

Media arkailee tarttumista isokenkäisten asioihin ja yleensäkin asioihin, joista ei saa tai sovi puhua.

Suomettumisen rintamalla media ei ole ehtinyt kunnolla edes raportoida tapahtuneita saati aloittaa lähihistorian analysointia. Siihen on kuitenkin avautumassa markkinarako, jota esimerkin tapaan kansanedustaja Tuija Brax raotti eduskunnassa 23. päivänä tammikuuta 2003. Se tapahtui ns. Tiitisen listasta puhuttaessa. Tiitisen lista on Supon läntisistä tiedustelulähteistä saama nimiluettelo, jonka kerrotaan listaavan Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin agenteiksi ryhtyneitä suomalaisia. Braxin avaus eduskunnassa ja puhe kotiryssistä sai ikääntyneet kansanedustajat haukkomaan äänekkäästi henkeään. Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen kirjoitti, että Stasi-aineiston käsittely on oikeusvaltion testi. Hän varoitteli hysteriasta ja liioittelusta ja kehotti rehellisyyteen: “Totuuden tavoittelu on itseisarvo, josta ei ole syytä missään vaiheessa tinkiä.” (HS, 20.7.00)

Professori Kekkonen huomautti, että kansakunnan on voitava käydä läpi historiansa kipeätkin vaiheet, jotta tulevaisuuden rakentamiselle luotaisiin optimaaliset edellytykset. Hän jatkoi kirjoitustaan samaan tapaan kuin Supon aiempi päällikkö Eero Kekomäki oli kirjoittanut kesällä 1996. Kekomäki muistutti, että maailma muuttui täydellisesti Berliinin muurin romahtaessa. Kekomäki lisäsi rohkaisevasti, että muurin murtuminen auttoi Suomeakin vapautumaan, vaikkeivät kaikki olleet sitä tuolloin huomanneet. Se ei ole valjennut kaikille vielä edes talvella 2003. Jukka Kekkonen kirjoitti muurista kesällä 2000: “Varsinkin Neuvostoliiton luhistumisen ja Berliinin muurin kaatumisen jälkeen varttuneen nuoremman sukupolven tutkijoiden ja muidenkin edustajien on erittäin vaikea ymmärtää (presidentti Kekkosen valtakauden) poliittista kulttuuria.”

Selviteltäessä mennyttä ja nykyistä poliittista kulttuuria on noudatettava demokratian ytimeen kuuluvaa julkisuusperiaatetta vaikka se vaarantaisi yksityisyyden suojankin, professori arveli.
Hän ehdotti “asiantuntijakomission” perustamista ja antoi loppuakordin: “Kansakunnan olisi pyrittävä kohtaamaan menneisyytensä avoimin silmin ilman kosto- ja rangaistusmentaliteettia, mutta unohtamatta tai vähättelemättä käytäntöjä, joita on syytä arvioida joko yhteiskuntamoraalisesta tai oikeudellisesta näkökulmasta.”

Kekkonen varoitteli noitavainoista, mutta samalla hän suositti sellaista avoimuutta, johon esimerkiksi mediassa vaikuttava taistolainen toveriverkko ei suin surmin ole halukas. Avoimuuden tulisi levitä yli kentän, sillä kaikki Stasin yhteistyöhenkilöt joutuivat myös KGB:n arkistoon ja monet heistä verkostoon.

Molemmissa maissa oli paljon opiskelijoita Suomesta, eräässä vaiheessa yhtä aikaa noin 400 suomalaista Neuvostoliitossa ja puolisen sataa Itä-Saksassa. KGB värväsi agentteja aina puoluekokousten ulkomaisia vieraita myöten ja sai verkkoonsa kaikenlaista väkeä opiskelijoista puolueaktivisteihin, toimittajiin, taiteilijoihin ja liikemiehiin. (Kansan Uutiset, 1.2.2000) Joukon ytimessä on myös diplomaatteja, kansanedustajia ja tutkijoita yliopistojen opettajia myöten.

Suuren määrän yhteiskunnan isokenkäisiin kuuluvia todennäköisiä ilmiantajia, asiamiehiä ja agentteja voisi vetäistä yhteen haaviin nopeasti ja suhteellisen huokealla, jos tekee kuten Matti Pitko Aamulehdessä. Hän löysi 70-luvun lopun Kuka kukin on -hakuteoksesta kuusisataa henkilöä, jotka olivat ilmoittaneet tehneensä opintomatkoja Neuvostoliittoon. (Aamulehti, 20.1.2001)

Kirjan uudessa painoksessa opintomatkoja ei enää mainita. Samoin on unohdettu sosialististen maiden kunniamerkit. Muutama tietokonehaku vanhoista teoksista antaisi käytettäväksi mainion aineiston, jonka pohjalta tutkiva journalisti pääsisi pitkälle. Seuraava nimilista onkin aiottu sokeeraamaan suomettumisen aikakauden jälkeisiä uusia suomalaisia. Pitkä luettelo on sisä- ja ulkopoliittisen ideologisen kiihkon huippuajoilta. Se julkaistiin sanomalehdessä maksettuna kokosivun ilmoituksena vuonna 1973. Luettelo historian roskatynnyristä havainnollistaa, mitä professori Kekkonen tarkoitti kirjoittaessaan kansakunnan tarpeesta kohdata menneisyytensä ilman kostomentaliteettia mutta unohtamatta yhteiskuntamoraalia.

Nimiluettelo auttaa ymmärtämään nyky-Suomea ja lähihistoriaa. Se muistuttaa hengeltään Toimittajaliiton luetteloita. Tuskin kukaan nimensä ilmoitukseen kirjoittanut haluaa nyt erityisemmin muistella asiaa.

Luettelon puolisen tuhatta suomalaista ilmoittivat vastustavansa Suomen vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa. Se oli tuolloin 70-luvulla elämää suurempi kysymys, joka jakoi ihmiset vuohiin ja lampaisiin, antoi joillekin suuren poliittisen uran ja katkaisi toisilta uran kokonaan.

Nuo itse oman nimiluettelonsa koonneet vetosivat jonkin kiinnostuneen osapuolen maksamassa ilmoituksessa tasavallan presidenttiin, hallitukseen ja eduskuntaan. He väittivät, että Euroopan talousyhteisö EEC pelotti heitä, koska se kuului kylmän sodan aatemaailmaan ja syrji ulkopuolisia.

Heidän mielestään Suomen vapaakauppasopimus EEC:n kanssa ja jännityksen lieventäminen olivat ristiriidassa. He kirjoittivat, että vapaakauppasopimuksen hylkääminen olisi yhdenmukaista yya-sopimuksen ja Suomen muiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Toveriverkon jäseniä oli paljon allekirjoittajina. Silti melkoinen osa allekirjoittajista tuli mukaan ehkä siksi, etteivät he tohtineet jäädä pois kavereittensa seurasta. He pelkäsivät ympäristönsä tuomiota ja silloin niin pikaista leimaamista neuvostovastaiseksi. Se oli ajan henki.

Tuomio tai pelkkä hiljainen kuiskuttelu neuvostovastaisuudesta vei henkilön marginaaliin politiikan valtavirrasta ja saattoi pakottaa valitsemaan jonkin muun elämänuran, vaikkapa tietotekniikan.

Helsingin Sanomissa julkaistiin 19.9.1973 maksettu kokosivun ilmoitus seuraavan otsikon alla:

“EEC-VAPAAKAUPPASOPIMUS TORJUTTAVA”

“VETOOMUS TASAVALLAN PRESIDENTILLE, HALLITUKSELLE JA EDUSKUNNALLE”


Seikkaperäinen teksti puhui voimakkaasti EEC-sopimusta vastaan ja vaati yhteistyötä ja kauppaa lisättäväksi Neuvostoliiton ja Sev-järjestön kanssa vedoten yya-sopimuksen velvoitteisiin.

Tekstin olivat allekirjoittaneet seuraavat henkilöt aina kymmenen nimen kohortteina:

Arvo Luukkonen
Eino Iivonen
Kauko Haukka
Esko Malmberg
Martti Nurminen
Matti Jokela
Allan Mäkelä
Reijo Boman
Rauno Setälä
Taisto Harra

Reima Kekäläinen
Eija-Elina Bergholm
Ukri Merikanto
Jaakko Hosia
Risto Jokisalo
Olli Väinölä
Erkki Hirvelä
Hannu Vuorio
Reijo Kalmakurki
Kimmo Karjalainen

Juha Keltti
Juhani Kirjonen
Seppo Randell
Ossi Sjöman
Jorma Hentilä
Aimo Haapanen
Esko Vainionpää
Timo Sandberg
Kari Piimies
Kari Mäntykivi

Jorma Hyvönen
Antero Mikonranta
Carolus Enckell
Liisa Paatso
Jaana Jyrkänne
Pertti Melasniemi
Pentti Kotkaniemi
Margit Lindeman
Matti Ruohola
Ulla-Maija Karjula

Olavi Laine
Pekka Lehto
Kari Franck
Bruno Bärs
Juhani Solantaus
Matti Ijäs
Jussi Raittinen
Päivi Paunu
Ilja Saastamoinen
Reino Laine

Hasse Walli
Harri Saksala
Yrjö Littunen
Jukka Siikavire
Matti Nurmi
Markku Jääskeläinen
Peter Stenlund
Kari Lilja
Pekka Parkkinen
Juha Naukkarinen

Kyösti Lallukka
Osmo Soininen
Osmo Lampinen
Helena Raumolin
Ilkka Kuusela
Olli J. Ojanen
Veli-Antti Savolainen
Jouko Törmä
Armas Lahoniitty
Jorma Bergholm

Pentti Väänänen
Göran Augustsson
Veikko Laitinen
Jorma Westlund
Olli Ojala
Veijo Koskinen
Harri Kivenmaa
Ulla Koponen
Lauri Nordberg
Olavi Tupamäki

Kari J. Sillanpää
Hilkka Pietilä
Aaro Kenttä
Heikki Kekkonen
Juha Klemola
Lahja Kivinen
Aarne Selin
Lasse Korppi
Kauko Timonen
Reino Jaakkola

Sven-Olof Westerlund
Lauri Räikkönen
Margareta Liljeblad-Räikkönen
Juha Virkkunen
Teemu Lipasti
Sirkku Vepsäläinen
Aila Rantala
Anna-Maija Nurminen
Erkki Raatikainen
Hannu Vesa

Lauri Rissanen
Pekka Gronow
Inkeri Airola
Paavo Aitio
Juhani Aer
Kaisu Weckman
Ele Alenius
Christer Granskog
Ari Antikainen
Ahti Fredriksson

Ritva Aro
Mirjam Tuominen
Kuuno Honkonen
Anna-Liisa Tiekso
Pentti Heinonen
Kalle Salminen
Pekka Aro
Anna-Liisa Hyvönen
Elli Eerola
Matti Haapakoski

Pekka Hakala
Kauko Tamminen
Jörn Månsson
Mikael Franck
Annette Liljeström
Peter Backa
Anna-Liisa Jokinen
Kauko Viitala
Mauri Vakkilainen
Pertti Hynynen

Tarja Halonen
Taisto Sinisalo
Aulis Juvela
Raimo Väyrynen
Jeddy Hasan
Elisabet Helander
Matti Järvenpää
Veikko Salmi
Matti Vuori
Antero Jyränki

Henrik Helenius
Lauri Kantola
Arvo Hautala
Raini Lehtonen
Eero Metsälä
Kaisa Karikoski
Börje J. Mattsson
Juha Kytömäki
Seija Haapasalo
Jukka Haapasalo

Lassi Sinkkonen
Liisa Vasama
Jorma Kallio
Kalervo Kanninen
Erkki Vasama
Pekka Salla
Kalevi Kivistö
Simo Elomaa
Pekka Tavaila
Osmo Kock

Pirkko Työläjärvi
Veikko Saarto
Kirsti Kasnio
Osmo Kaipainen
Ilkka Taipale
Rauno Korpinen
Aarne Saarinen
Niilo Koskenniemi
Aarne Koskinen
Risto Tienari

Seppo Tikka
Pauli Räsänen
Veikko J. Rytkönen
Erkki Tuomioja
Tellervo M. Koivisto
Folke Sundman
Irma Rosnell
Heimo Rekonen
Simo Elomaa
Ilmari Kosonen

Juhani Seppänen
Pekka Korpinen
Raimo Koivula
Jouko Sillanpää
Aarne Pulkkinen
Ensio Laine
Väinö Huhtamäki
Pekka Sarkkinen
Alf Sund

Kaarlo Koskimies
Matti Kiviniitty
Siiri Lehmonen
Pauli Puhakka
Jacob Söderman
Anu Kaipainen
Kaarina Suonio
Helvi Niskanen
Pentti Liedes
Jalo Lepola

Erkki Saksa
Kari Rydman
Martti Koivisto
Väinö Rinki
Heikki Mustonen
Niilo Nieminen
Lauha Männistö
Heikki Paloheimo
Erkki Pennanen
Kaisa Raatikainen

Ahti Korkiakoski
Viljo Ronkainen
Jarl Sund
Jukka Paastela
Matti Putkonen
Aarne Kiuru
Kaarlo Perä-Kasari
Arto Polso
Marianne Laxen
Onni Pikkarainen

A-V Perheentupa
Jukka Peltomäki
Kaarlo Tammela
Teppo Parikka
Erno Lehtinen
Heikki Niemi
Reijo Lindroos
Arto Nyström
Uuno Nokelainen
Nils Nilsson

Per-Edvin Persson
Tapani Lindlöf
Reijo Lindroos
Veikko Niininen
Mikko Erjos
Valfrid Kärkkäinen
Unto Puttonen
Matti Sunell
Paavo Löppönen
Kullervo Mikkonen
Pirkko Merikari

Olavi Hänninen
Yrjö Tirri
Kalevi Mäkinen
Leevi Melametsä
Hannu Mäkinen
Oiva Björckbacka
Ilpo Manninen
Mauri Mäntykivi
Erkki Liikanen

Sulo Kivinen
Iikka Vehkalahti
Pentti Karhu
Ola Wikström
Pentti Waltzer
Armi Mikkola
Juha Rosma
Mervi Mustonen
Jaakko Tarvajärvi
Sirpa Heloaro

Veikko Partanen
Helena Koskenalusta
Marita Haatanen
Tapani Launis
Mikael Sundman
Esko Eerola
Pekka Kopra
Heikki Pyykkö
Maija Immonen
Folke Wickström

Matti Viikari
Juha Partanen
Vesa Mustonen
Pertti Hyyrynen
Pentti Pesä
Heikki Haapala
Rauna-Riitta Lahtela
Oiva Meriläinen
Heikki Alitalo
Jussi Ylätalo

Tapio Junno
Pirkko Nukari
Aimo Kanerva
Veera Kanerva
Pertti Klemola
Tom Sandlund
Veronica Stolte-Heiskanen
Antti Eskola
Tapio Nummenmaa
Raimo Blom

Seppo Toiviainen
Liisa Rantalaiho
Kari Rantalaiho
Jeja-Pekka Roos
Marja Koskinen
Ari Koskinen
Paul Osipov
Olli Pajulahti
Paavo Kauramäki
Timo Aalto
Jorma Hautala

Perttu Näsänen
Toini Immonen
Hannu-Pekka Lappalainen
Veli Kangaspuro
Vuokko Koistinen
Väinö Ronkainen
Simo Seppo
Kari Tuunainen
Reijo Saarelainen

Eero Ojanen
Kaj Chydenius
Sulevi Peltola
Rea Mauranen
Tapani Tamminen
Marja-Leena Kouki
Vesa Repo
Virpi Porna
Måns Hedström
Kurt Nuotio

Harriet Sjöstedt
Väinö Vainio
Leena Nuotio
Laura Pape
Jertta Roos
Asko Sarkola
Elina Salo
Lilga Kovanko
Lasse Hjelt
Agneta Glad

Marjatta Ruohola
Leena Schönberg
Tuula Nyman
Turo Unho
Juha Häkkänen
Maija Leino
Esa Suvilehto
Tytti Oittinen
Lauri Sipari
Lars-Henrik Schönberg

Meri Oravisto
Kaija Hutri
Outi Nyytäjä
Iris-Lilja Lassila
Ari Valtonen
Kari Karmasalo
Heikki Valpola
Erkki Saarela
Pekka Milonof
Tom Wentzell

Riitta-Liisa Helminen
Timo Bergholm
Tiina Suhonen
Hannu Eerikäinen
Pentti Rouvali
Elina Katainen
Timo Kallinen
Tapani Rantala
Kristian Åberg
Jotaarkka Pennanen
Timo Hämäläinen

Tuulikki Islander
Raili Rusto
Leena Paavonen
Aarre Nojonen
Marjatta Kuparinen
Seppo Islander
Tuula Ojanen
Toni Edelman
Christian Olsson

Raija-Sinikka Rantala
Anneli Ollikainen
Nena Stenius
Kaisa Korhonen
Veli-Pekka Makkonen
Ilona Tanttu
Antero Virta
Timo Lapila
Tarja Lapila
Claes Olsson

Kiti Luostarinen
Jukka Jänis
Arja Piirainen
Heikki Partanen
Lasse Naukkarinen
Mikael Fränti
Kristiina Halkola
Helena Suomela
Markku Valkonen
Eero Melasniemi

Peter von Bagh
Hannu Kahakorpi
Nils-Börje Stormbom
Eino S. Repo
Erika Magnusson
Henrik Otto Donner
Cay Idström
Esko Seppänen
Sven Grönvall
Ingmar Svedberg

Kari Jylhä
Eeva Litmanen
Erkki Pajala
Jaakko Pakkasvirta
Titta Karakorpi
Erkki Seiro
Oiva Lohtander
Irma Seikkula
Eira Soriola
Timo Martinkauppi

Harry Moilanen
Marika Hausen
Sirkka Minkkinen
Olli Tamminen
Heikki Hamarila
Timo Aarniala
Heikki Horila
Claes Andersson
Tarja-Tuulikki Tarsala
Mikael Wahlforss
Patrik Zilliacus

Kaj Salminen
Gösta Ågren
Pirjo Honkasalo
Olle Bergman
Jukka Mannerkorpi
Juha Hyppönen
Juha Kandolin
Margaret von Martens
Jouko Koskinen

Kaisu Alopaeus
Hilkka Raunisto
Pekka Syrjä
Tapio Tapiovaara
Eve Kahakorpi
Jaakko Hosia
Matti Könkkölä
Eila Pennanen
Hannu Salama
Väinö Kirstinä

Tuukka Kangasluoma
Marja-Leena Mikkola
Aulikki Oksanen
Eira Stenberg
Kalevi Seilonen
Arvo Turtiainen
Brita Polttila
Aku-Kimmo Ripatti
Alpo Ruuth
Rauha S. Virtanen

Eino Säisä
Pentti Saarikoski
Tuula Saarto
Kaarina Helakisa
Erno Paasilinna
Jorma Ojaharju
Elvi Sinervo
Asko Martinheimo
Reijo Lehtinen
Arja Eriksson

Jussi Kylätasku
Matti Rossi
Pentti Saaritsa
Ralf Nordgren
Kaarlo Isotalo
Mauritz Nylund
Kari Vaijärvi
Reino Paasilinna
Anja Arstila-Paasilinna
Pirre Vaijärvi

Reijo Käkelä
S. Albert Kivinen
Arto Granlund
Toivo Åsvik

Muutaman tunnetumman nimen olen merkinnyt listaan värillisenä/alleviivattuna.

Lähdeaineisto
Martti Valkonen: ”Sananvapaus kauppatavarana”

Kuvamanipulaatio Sun Work
”Sananvapaus”


palautteet


En ole antanut nimeäni tuohon vetoomukseen. Eikä se edes ole ainoa taistolaisten paperi johon minut on tietämättäni merkitty.