Kuntaliitoksia edessä – tulossa Suur-Kalajoen kunta vai yhteistyöalue?
Erkki Aho 28 09 2007, 8:10Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Kunnat toteuttavat uudistuksen yhteistyössä valtion kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistus vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä.
Näin uutisoi Sisäministeriö nettisivuillaan.
Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtion tehtäväksi Norjan mallin mukaan esitettiin toki jossakin keskustelussa, mutta tätä ei missään vaiheessa otettu vakavaan harkintaan. Mielestäni siinä on tehty suuri virhe. Se olisi merkinnyt noin 4 mrd euron vähennystä kuntien taloudessa. Tämä olisi ollut enemmän kuin kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon saama valtionosuus. Tulevaisuudessa terveyskeskusten toiminnasta vastaa joko erillinen kuntayhtymä tai yksi isäntäkunta tarjoaa useammalle kunnalle terveyskeskuspalvelut. Joka kuudes kunta on siirtänyt tai suunnittelee siirtävänsä terveyskeskukset sairaanhoitopiireille tai muulle laajan väestöpohjan kuntayhtymälle.
Puitelaista
Eduskunta on hyväksynyt lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 17.1.2007. Laki velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja tarvittaessa kuntaliitoksiin palvelujen järjestämiseksi. Puitelain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kuntien tulee ryhtyä toimenpiteisiin mainittujen väestöpohjavaatimusten toteuttamiseksi tekemällä kuntaliitoksia tai perustamalla yhteistoiminta-alueita.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa minimiväestöpohja on 50 000 asukasta. Mielestäni heikkoutena tulee olemaan se, että vaaleilla valitut valtuutetut eivät voi enää jatkossa kontrolloida asioita riittävän tehokkaasti. Ollaan siirtymässä eräänlaiseen valtiojohtoiseen yhteiskuntaan, jossa tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ovat todella pienet. Nykyinen tilanne johtaa siihen, että köyhille kunnille lisätään valtion tukieuroja ja rikkaat kunnat pakotetaan vastaanottamaan ylivelkaantuneet naapurikunnat. Käyttöön on otettava puitelaissa poissuljetut keinot. On todennäköistä, että pienet kunnat taantuvat. Niiden strategiana onkin tappioiden minimointi.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys
Uudistuksen myötä kunnat muodostavat riittävän vahvan väestöpohjan perusterveydenhuoltoon ja siihen kiinteästi liittyvään sosiaalitoimeen. Noin 15 lääkärin terveyskeskuksissa voi jo yksi lääkäri syventää tietojaan ja taitojaan esimerkiksi tietyllä erikoisalalla tai kansansairaudessa. Se ei myöskään ole niin haavoittuva kuin pienet terveyskeskukset. Tällä terveyskeskusmallilla voidaan säilyttää kattava terveysasemaverkko ja kehittää sitä. Terveysasemat turvaavat lähipalvelut terveydenhuollossa. Monet sosiaalitoimen tehtävät kuten lastensuojelu, päihdehuolto, vammaispalvelut ja terapiapalvelut vaativat erityisosaamista, joka voidaan turvata kuntien yhteistyöllä ja laajemmalla väestöpohjalla.
Näin uutisoi sosiaali- ja terveysministeriö sivuillaan.
Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät alueellamme?
Kalajoen oma väestöpohja on 9350 henkeä. Yhteistyötä olisi mahdollista tehdä 8-tien suuntaisesti Himangan ja Pyhäjoen kanssa. Himanka on nykyisen maakuntarajan eteläpuolella ja tehnyt yhteistyötä Lestijokialueen kuntien kanssa. Pyhäjoki on puolestaan tehnyt yhteistyötä Raahen seutukunnan kanssa. Himangalla on noin 3200 asukasta. Pyhäjoella asukkaita on 3425. Himangalle, Kalajoelle ja Pyhäjoelle on yhteistä meri ja minun mielestäni myös yrityskulttuuri näissä pitäjissä on samanlainen. Mielestäni näiden kuntien yhteistyö tulisi toimimaan suhteellisen hyvin. Jo nyt Kalajoki yhteistyötä on tehnyt kummankin kunnan kanssa tuloksellisesti. Merijärvellä on 1263 asukasta. Merijärvi on nykyisin suuntautunut Oulaisten suuntaan. Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit valtio on ottanut holhoukseensa. Siksi merijärvisten kannattaa harkita yhteistyön suuntaa Kalajoelle päin, koska Kalajoki pystyy paremmin turvaamaan merijärvisten palvelut kuin Oulainen. Alavieskassa on 2829 asukasta. Alavieska on suuntautunut enemmän Ylivieskaan päin. Alavieskalaisetkin joutuvat harkitsemaan yhteistyösuunnan muutosta, jos he ajattelevat palveluidensa turvaamista. Kalajoella on taloudellisesti paremmat mahdollisuudet turvata alavieskalaisten palvelut kuin Ylivieskalla. Mikäli nämä viisi kuntaa Alavieska, Himanka, Kalajoki, Merijärvi ja Pyhäjoki muodostaisivat oman yhteistoiminta-alueen ja myöhemmin Suur-Kalajoen kunnan niin tämän alueen asukasluku olisi noin 20 000. Tämä olisi puitelain edellyttämä väkilukumäärä. Mielestäni tällainen Suur-Kalajoki voisi aloittaa toimintansa 1.1.2010.
On todennäköistä, että Ylivieska ja Oulainen sulautetaan valtion toimesta yhdeksi kunnaksi. Ylivieskan väkiluku on 13575 ja Oulaisten väkiluku on 8091. Lisäksi tähän samaan kokonaisuuteen on Sievin tultava mukaan. Sievin asukasluku on 5221. Kaikkien näiden kolmen kunnan talous on niin huonossa kunnossa, että on parempi, että ne saneerataan ensin terveelle pohjalle, ennen kuin muodostetaan Suur-Kalajoen ja saneerattavien kuntien Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan suurkunta, jossa olisi noin 47 000 asukasta. Tämä uusi Suur-Kalajoen kunta voisi aloittaa toimintansa 1.1.2012.
Mutkainen tie
Monta mutkaa on kuitenkin matkassa ennen kuin tällaiseen lopputulokseen päästään. Yhteistyön kannalta kitkaa saattaa aiheuttaa jo Merijärven kanssa se, että aikanaan entinen merijärvinen kansanedustaja Juhani Alaranta haki Kalajoelle sivistystoimenjohtajaksi, mutta häntä ei edes kutsuttu haastatteluun. Alaranta ei ollut laittanut nimeään Raili Myllylän tukimiesten listaan Railin ollessa kansanedustajaehdokkaana. Kosto seurasi heti. Viime eduskuntavaaleissa alavieskalainen Meeri Rintajouppi oli kansanedustajaehdokkaana. Kalajokinen Raili Myllylä toimi enemmän Meeri Rintajouppia vastaan kuin tämän puolesta. Tällaisilla asioilla saattaa olla vaikutusta ainakin johtavien luottamushenkilöiden mielissä. Minun kokemukseni mukaan Raili Myllylä on todella häikäilemätön ja vallanhimoinen kunnallispoliitikko. Tämä on tullut näkyviin jo silloin kun hänen piti päästä kunnanhallituksen puheenjohtajaksi ja syrjäyttää keinoja kaihtamatta Arvo Väliverronen kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta. Mielestäni kuntien välinen yhteistyö voisi onnistua paremmin jos Raili Myllylä siirtyisi sivuun kunnallisista luottamustoimista.
Kalajokea ei pidetä kovinkaan yhteistyökykyisenä kuntana, sillä Keskustan ryhmän henkisenä johtajana on edelleenkin entinen valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki, joka siirrettiin sivuun yhteistyökyvyttömyyden takia. Hän hallitsee edelleen Keskustan ryhmää, mikä tekee ryhmäpäätöksiä tämän tahdon mukaisesti. Keskustassa ei yksittäisiä mielipiteitä sallita, sillä ryhmäkuri on todella tiukkaa. Myös Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin johtamistyyli ja toiminta herättävät keskustelua. Minun selkeä mielipiteeni ja näkemykseni on se, että nykyinen Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ei missään tapauksessa voi olla Suur-Kalajoen kunnanjohtaja. Sanon kunnanjohtaja, koska mielestäni on parempi, että Suur-Kalajoki on kunta kuin kaupunki. Johtajan paikka on ehdottomasti laitettava yleiseen hakuun.