Valkeavedestä Vesikolmio – tulevaisuudessa kallista paskaa kaikille?

Erkki Aho   09 12 2006, 11:39

Toistuuko Revon Sähkö-tyhmyys veden suhteen? Lahjoitetaanko Kalajoen juomavesi ulkomaisten investointikeinottelijoiden haltuun?

Kalajoen kaupunginhallitus päätti 4.2.2006 äänestyksen (6-3) jälkeen hyväksyä kaupunginjohtajan esityksen Vesikolmio Oy:n toiminnan laajentamisen jätevesien puhdistamiseen. Vähemmistöön jääneet olisivat halunneet tehdä asiasta lisäselvityksiä.

Kalajoen kaupungin alueella vesilaitostoiminnasta vastaa Osuuskunta Valkeavesi. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 96 % kaupungin asukkaista. Kalajoen kaupungin alueella on kartoitettu yhdeksän pohjavesiesiintymää. Kalajoella vedenhankinnasta vastaa Vesikolmio Oy. Osuuskunta Valkeavesi vastaa vedenjakelusta.

Kalajoen kaupungin alueella viemärilaitostoiminnasta vastaa kaupungin viemärilaitos. Viemärilaitosverkoston toiminta-alue käsittää keskustaajaman kaava-alueen sekä Hiekkasärkkien alueen. Rautioon on rakennettu oma viemäriverkosto. Kaupungin viemäriverkoston piiriin kuuluu 5850 asukasta, mikä on 64 % asukkaista.

Kalajoen keskuspuhdistamoa on laajennettu ja saneerattu vuonna 1990. Raution jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1998. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella olevissa kiinteistöissä asuu 3300 asukasta (1100 taloutta).

Nyt on tarkoitus keskittää puhdasvesitoiminnot ja jätevesitoiminnot yhden yhtiön alaisuuteen koko Kalajokilaakson alueella.

Konsulttitoimisto Viatekin selvitys
Konsulttitoimisto SCC Viatek Oy teki selvityksen 22.04.2004 Kalajoen vesihuollon kehittämisestä. Viemärilaitoksen osalta selvityksessä todetaan, että viemärilaitosta laajennetaan 10 vuoden kuluessa Leton alueelle sekä Vasankarin, Alavieskan, Raution ja Rahjan suuntiin mahdollisuuksien mukaan. Viemäriverkostoa Kalajoella on rakennettu jo noin 50 vuotta. Viemärien ja viemäriverkoston laitteiden käyttöikä on rajallinen, 30-40 vuotta. Viemäriverkoston pituus on 70 kilometriä. Keskuspuhdistamon osalta selvitys toteaa, että puhdistamoa on saneerattava sen huonon kunnon johdosta sekä Alavieskasta ja viemäröintialueiden laajennusalueilta johdettavien jätevesien lisätarpeita vastaavaksi lähivuosina. Viemärilaitoksen ulkopuolelle jäävillä alueilla viemäröinti ja jätevesien käsittely on hoidettava kiinteistökohtaisesti tai taloryhmittäin yhteiskäsittelynä. Viemäröinti tulee aiheuttamaan kalajokisille tuntuvia lisäkustannuksia lähivuosina.

Viatekin selvityksen mukaan vesihuollon kehittäminen Kalajoella ei vaadi välittömästi merkittäviä uusia investointeja. Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus tulee lähivuosina kuitenkin välttämättömäksi. Vedenhankinnan osalta ei ole nähtävissä tarvetta uusien organisaatioiden perustamiseen, on selvitykseen kirjattu. Viemäröintipuolella ei ole yhteistoiminnan tarvetta, jos pitäydytään nykyisessä järjestelmässä. Alavieskan jätevesien johtamisesta on kuitenkin tehtävä sopimus. Viatekin selvityksen mukaan Kalajoella ei ole tarvetta uuden vesihuolto-organisaation perustamiseen.

Kunnianhimoinen suunnitelma
Ylivieskan seutukunnan kunnat Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska sekä Nivalan. Haapajärven ja Pyhäjärven kunnat tilasivat yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Vesikolmio Oy:n kanssa syksyllä 2003 selvityksen vesihuollon yhteistyömuotojen kehittämisestä alueellaan. Vesikolmio Oy perustettiin vuonna 1968 varmistamaan juomaveden riittävyys ja laatu alueella, jossa pohjavesivarat on epätasaisesti jakautuneet. Alueella on yhteensä 15 kpl vedenottamoita. Jätevedet puhdistetaan 12 puhdistamolla.

Kesällä 2004 valmistui Kiuru & Rautiainen Oy tekemä selvitys, jossa päädyttiin erilaiseen lopputulokseen kuin konsulttitoimisto Viatek Oy oli päätynyt. Viatek oli käsitellyt asiaa Kalajoen kaupungin kannalta. Kalajoen kaupungilta on pyydetty lausumat Kiuru & Rautiainen selvitykseen.

Harhauttavaa
On syytä epäillä, että Kalajoen kaupunginhallitus on antanut ”väärät” lausumat asiassa eli lausumat ovat olleet kokonaan toisenlaiset kuin Viatek Oy:n selvityksen perusteella olisi pitänyt antaa. Miksi?
Kalajoen tekninen lautakunta oli esittänyt, että ensin selvitetään jäteveden käsittelyn vaihtoehtoiset mallit taloudellisine vaikutuksineen. Tätä kaupunginhallitus ei halunnut, vaan piti päästä nopeisiin päätöksiin.

Hankkeen salaperäistä eteenpäinviemistä osoittaa se, että Kalajoen kaupungin ympäristölautakunnalta ei ole pyydetty asiassa lausuntoa lainkaan, vaan kaupunginhallituksen nimissä on sooloiltu asiassa. Näyttää siltä, että hankkeen puuhamiehet ovat katsoneet ympäristölautakunnan käsittelyn hankkeen toteutumisen kannalta uhkatekijäksi.

Uusi tukkuyhtiö?
Kiuru & Rautiainen Oy:n selvityksen perusteella Kalajokilaakson alueelle suositellaan perustettavaksi jätevesihuollon alueellinen tukkuyhtiö. Yhtiö ottaisi haltuunsa niin puhtaasta vedestä kuin jätevesiasioista huolehtimisen. Jäteveden tukkuyhtiön asiakkaita olisivat Kalajoen kaupungin viemärilaitos, Alavieskan kunnan vesihuoltolaitos, Ylivieskan kaupungin viemärilaitos, Nivalan Vesikolmio Oy ja Haapajärven Vesi Oy ja Haapajärven kaupungin viemärilaitos. Investointisuunnitelman mukaan yhtiö investoisi vuosien 2006-2020 aikana 20 535 000 euron arvosta. Tämä investointiohjelma sisältää siirtoviemärit Haapajärveltä Kalajoelle asti keskuspuhdistamon rakentamisen Kalajoelle. Yhtiö joutuu ottamaan investointeja varten vähintäänkin 15 miljoonan euron lainan.

Osakassopimus puutteellinen
Olen varma siitä, että yksikään kaupunginhallituksen jäsen ei tarkalleen tiedä mistä hän on päättänyt hyväksyessään osakassopimuksen. Olen varma myös siitä, että yksikään päättäjä ei ole perehtynyt asiaan niin hyvin, että pystyisi kertomaan miten kustannukset jakautuvat eri tahojen kesken. Yksikään päättäjä ei pysty selostamaan hankkeen teknistä toteutusta. Sopimus on täysin kelvoton hyväksyttäväksi ilman liite-asiakirjoja. Päättäjät eivät ole ymmärtäneet mistä he ovat päättäneet. He ovat kuitenkin juridisessa ja taloudellisessa vastuussa asioista Suomen perustuslain mukaan..

Taloudellisia uhkakuvia
Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnista Kalajoki on ainoa kunta, joka on taloudellisesti terveellä pohjalla. Kaikkien muiden kuntien kuntataloudet ovat enemmän tai vähemmän kuralla. On odotettavissa kuntaliitoksia, koska kuntien taloudellinen pohja ei kestä nykyistä menoa. Yhtiön 15 miljoonan euron lainoille tarvitaan takaajat, jotka käytännössä ovat ne kunnat, joiden viemärilaitos on mukana yhtiössä. Kuntien taloudet ovat kuitenkin niin heikkoja, että jätevesimaksuja joudutaan nostamaan todella korkeiksi. Jätevesimaksuja ei voida nostaa pilviin. Siksi joudutaan puuttumaan puhtaan veden hintoihin, koska tavoitteena on, että sama yhtiö vastaa sekä puhtaasta että jätevesistä.

Jos sekä jätevesiorganisaatiot että puhdasvesiorganisaatiot yhdistetään yhdeksi yhtiöksi niin siitä tulee mielenkiintoinen kauppatavara, jonka kunnat talousahdingossaan sitten myyvät esimerkiksi jollekin ulkomaalaiselle yritykselle, joka sitten rahastaa sääliä tuntematta.

Toimiva järjestelmä nykyisellään
Kalajoella on toimiva ja hyvä vedenhankinta- ja jakeluorganisaatio. Osuuskunta Valkeavesi on toiminut kiitettävällä tavalla. Puhdasta vettä on riittänyt edullisesti. Keskuspuhdistamo joudutaan uusimaan ja Alavieskan kanssa voidaan tehdä yhteistyötä siirtoviemärin osalla. Kalajokisilla ei ole tarvetta mihinkään suurempiin ratkaisuihin.

Osuuskunta Valkeavesi on osuuskunta. Osuuskunnissa on oma päätöksentekojärjestelmä. Osuuskunnassa asioista päättää osuuskuntakokous. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että osuuskunnan tulevaisuus on uhattuna. Miksi kalajokisten pitäisi luopua hyvin hoidetusta osuuskunnasta, joka on toiminut kiitettävästi ja jonka avulla on voitu taata puhtaanveden saanti ja jakelu varmasti ja edullisesti? Osuuskunta Valkeavesi on säilytettävä itsenäisenä. Päätösvaltaa asioissa ei pidä antaa ulkopuolisille.

Uuden jätevesiyhtiön riskit ovat erittäin suuret. Esittäessään osakassopimuksen hyväksymistä Kalajoen kaupunginhallitus päätti, että kalajokiset ovat hankkeen maksumiehiä. Onko tässä mitään järkeä? Yhden suuren jätevesipuhdistamon rakentaminen Kalajoelle ei ole välttämätön, vaan voidaan tyytyä ratkaisuun, jossa Kalajoella ja Ylivieskassa on jäteveden puhdistamot. Näin minimoidaan riskit.

Kalajokisten ei pidä ryhtyä muun alueen siirtoviemäreiden rakentamisen maksumiehiksi. Konsulttiyhtiöt tekevät maksajien tahdon ja hallinnon tavoitteiden mukaisia selvityksiä. Näin heillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus saada uusia kohteita konsultoitavaksi. Tällainen toiminta ei mielestäni ole hyväksyttävää. Onko kysymys valtapolitiikasta kun tällaisia menettelytapoja käytetään?

Asia on verrattavissa Revon Sähkön myyntiin.


palautteet


Vastustin aikoinaan Suur Savon Sähkön ja Savon Voiman myyntiä ylikansallisille yhtiöille moniin lehtiin kirjoittamalla, sekä ottamalla yhteyttä ja kirjoittamalla ed. mainittujen yhtiöiden hallintoneuvostoille. Pyysin Savon Voiman hallintoneuvoston puiheenjohtajalta Breilin`ltä gallup- apua. Pian Savon Sanomat julkaisi näyttävästi mielipidekyselyn, josa yli 80 prosenttia Savon Voiman asiakkaista vastusti yhtiön myyntiä. Myyntiseikkailujen jälkeen Savon Voima on kokonaan palannnut maakunnalliseen omistukseen. Kirjoituksistani otan tähän yhden esimerkin; Savon Sanomat 22.5.1997 "Rahat eivät ole kenenkään maan päällä" Rahat kuuluvat paholaiselle, joka istuu yötä päivää kultasäkkiensä takana ja tekee kauppaa ihmissieluilla. Näin lausui Axel Munthe aikoinaan. Pentti Kourin mukaan Suomessa on kiinnostavia yhtiöitä. Pitänee paikkansa, onhan mm. Vattenfall liikkeellä maakunnalliset sähkölaitokset kiikarissaan. Nykypäivänä ei välttämättä tarvitse mennä Lemmenjoelle kultaa huuhtomaan ja asumaan turvemajassa, voi tyytyä Saariselän kelomökkeihin ja tutkia firmojen vuosikertomuksia grogilasi kourassa sähkösaunaa lämmitellen.. Vattenfallin Suomen johtaja Kaj Hägglund vakuuttaa Kauppalehdessä 28.4.1997, ettei yritys liiku vihaisella mielellä tai ketunhäntä kainalossa. Kuitenkin Kaleva - lehdessä 12.6.1996 julkaistussa Hannu Rautiolan kirjoituksessa kerrottiin näin: "Nyt Vattenfall on paljastanut raateluhampaansa. Kesäkuun alussa siirrettiin kauppasumma 900 000 000 markkaa Hämeen Sähkön velaksi. Rahoittaja oli Vattenfall, määräten koron ja takaisinmaksuajan. Näin toimii markkinatalous. Hetki sitten Hämeen Sähkö oli maan vakavaraisimpiin kuuluva sähköyhtiö, nyt itsensä velkapääomalla ostanut ruotsalaisten lypsylehmä. Mittekää mitä tarkoittaa, kun 900 miljoonan omaisuus muuttuu miinusmerkkiseksi". Niin olisi syytä miettiä myös niiden, jotka valtaa käyttävät Savon Voimassa, Keski-Suomen Valossa tai missä tahansa. Tärkeää on panna merkille viime aikoina voimistuneet korkean tason vaatimukset ydinvoiman lisärakentamisesta. Erittäin suuri merkitys maakuntien pääomahuollolle on se, kenen omistuksessa miljardien liikevaihtoa pyörittävät sähköyhtiöt ovat. Ylikansallinen energiajätti voisi niin halutessaan pitää suomalaisissa pankeissa vain keräilytilejä ja siirtää päiväkassat kerran päivässä Berliinin tai Tukholman pankkeihin palvelemaan vaikka kansainvälistä finanssikeinottelua. Kaiken kaikkiaan olisi suomalaisten herättävä kysymään ja toimimaan, kuka on esivalta ja herra maassa, jonka esivanhempamme ja edelliset sukupolvet ovat suunnattomin uhrauksin rakentaneet. Ja miettiä Kahlil Gibranin sanoja kirjasta Mestarin ääni; " Jos järkeä olisi myytävänä markkinoilla, ainoastaan viisas ymmärtäisi sen todellisen arvon." Jaakko Kontinen Itsenäisyyspuolue Etelä Savon vaalipiiri jaakkokontinen@netti.fi

http://177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023-t.huihg897.info <a href="http://177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023-h.huihg89 7.info">177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023</a> [url]http://177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023-b2.huihg897.inf o]177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023[/url] [u]http://177c6146e9b982ffe9f3359fbb451023-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

Siivooja: Asiaton palautteesi osui nyt todella ihan väärään paikkaan! Eli ....... se on lähetetty takaisin.