Kalajoki investoi, investoi ja investoi

Erkki Aho   18 12 2007, 13:13

image

image

Kaupunginvaltuuston kokous torstaina 20.12.2007 kello 11:00






Kalajoen kaupungin talousarvio vuodelle 2008 sisältää merkittäviä investointeja. Tärkein investoinneista on perusturvakeskuksen (entinen Kalajoen sairaala) laajennus. Kustannusarvio on 4 700 000 euroa, josta vuodelle 2008 ajoittuu 3 100 000 euroa ja vuodelle 2009 jää 1 600 000 euroa. Tämä investointi on kaikkien valtuutettujen mielestä tärkeysjärjestyksessä numero yksi.

Investoinnit Kalajoella ovat pääosin tarpeellisia. Olen nähnyt muissa kunnissa sellaisiakin investointeja, jossa korpeen on rakennettu elokuvateatteri ja suuri liikuntahalli. Niillä investoineilla saatiin pienen kunnan talous lopullisesti ja peruuttamattomasti kuralle.

Tyngän koulun investointisuunnitelman tausta

Toinen suuri investointi tulevina vuosina on Tyngän koulu. Sen kustannusarvio on 2 900 000 euroa. Investointi on enemmän sattumaa kuin tarpeeseen perustuvaa.

Kun Jukka Puoskari tuli Kalajoelle kaupunginjohtajaksi, niin alkoi tapahtua. Olevat kyläkoulut piti saada suljetuiksi keinolla millä hyvänsä. Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea. Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahaesityksen, koska ”kouluverkkoa ei ole vielä muutettu”. Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille, jollei valtuutettu itse arvannut käydä budjettikirjan pientä numeroaineistoa läpi.

Koulujen lakkautussuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalien ajaksi asia piti haudata työryhmään. Tämä uuden työryhmän perustaminen ja siihen valtuustoryhmien puheenjohtajien valitseminen oli salajuoni. Koulujen lakkautussuunnitelman julkistaminen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille Raili Myllylälle varsinaisen äänikadon. Työryhmän työskentelyn määräaika päättyi 31.3.2003. Siis eduskuntavaalien jälkeen. Työryhmän esitys oli sama kuin virkamiestyöryhmän esitys oli ollut. Työryhmän muistiossa virheellisesti ilmoitettiin, että Erkki Aho oli mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minä en ollut mukana työryhmässä, mutta minun nimeäni haluttiin käyttää tietoisesti väärin, koska olin Kalajoen kaupunginvaltuuston ylivoimainen ääniharava. Tämä oli mielestäni törkeää menettelyä. Työryhmän puheenjohtajana oli tuolloin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilä.

Kalajokisten veronmaksajien ylivoimainen enemmistö vastusti poikkeuksellisen näyttävästi kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohdon ajamaa kouluverkon supistamissuunnitelmaa. Suunnitelman mukaan 14 kyläkoulusta lopetetaan puolet.

Supistamissuunnitelma juntattiin läpi 19.12.2003 valtuuston kokouksessa, vaikka veronmaksajien enemmistö olisi halunnut maksaa sivukylien koulujen ylläpidon. Valtuustossa saavutettiin koulujen sulkemiselle enemmistö lupaamalla Tyngälle uusi koulu. Näin saatiin parin keskustalaisen valtuutetun päät käännettyä muiden koulujen sulkemisen puolelle ja valtuustoon parin äänen enemmistö (!) koulujen sulkemisille. Tuon käännytystyön hinta oli 2 900 000 euroa. Ongelmana on nyt se, että mistä saadaan oppilaat Tyngän rakennettavaan uuteen kouluun. Tyngän lähialueelle, Etelänkylälle, rakennettiin muutama vuosi sitten ylisuuri koulu ja sielläkin on nyt oppilaspulaa. Kalajoen taksimiehet ovat ilahtuneita Kalajoen päättäjien toiminnasta. Tulevaisuus on turvattu, sillä koululaisilla on riittävän pitkät matkat kouluihin, kun sivukylien koulut saadaan suljettuiksi.

Kalajoen satamaan investoidaan

Kalajoen satamaan investoidaan 5 900 000 euroa. Investoinnit ajoittuvat useammalle vuodelle. Tärkeimmät kohteet ovat kenttäalueiden kunnostus, varasto numero 1 ja 2 peruskorjaus, laituri numero 1 peruskorjaus, uusien varastojen rakentaminen sekä kasuunitihtaalin rakentaminen. Investoinneista 1 170 000 euroa ajoittuu vuodelle 2008 ja 1030 000 euroa vuodelle 2009. Loput investoinneista ajoittuvat vuosille 2010-2012. Kalajoen kaupunki on investoinut satamaan jo noin 24 000 000 euroa. Nyt päätettävien investointien jälkeen investointien kokonaissumma on 30 000 000 euroa. Se on huikea summa. Tavoitteena on saada satama kannattavaksi ehkä vuonna 2015. Katso tarkemmin kohtaa:

Kalajoen satamassa myönteinen kehityssuunta (Erkki Aho 3.9.2007)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/446.htm
Muut investoinnit

Viemärilaitokseen investoidaan 1 700 000 euroa. Investoinnit jakaantuvat viidelle eri vuodelle. Vuodelle 2008 on varattu tähän tarkoitukseen 400 000 euroa. Leton alueen viemäröintiin on varattu 100 000 euron määräraha vuodelle 2008. Jokipuiston rakentamiseen on varattu 70 000 euroa.

Kiinteistöjen peruskorjauksiin on varattu 150 000 euroa. Tämä merkitsee sitä, ettei määrärahoja tähän tarkoitukseen ole tarpeeseen nähden juuri lainkaan. Raution vanhustentalo Uutelan 30-vuotisremontti jää tekemättä. Mielestäni valtuuston tulisi tehdä päätös, jonka mukaan Uutelan siirtämisestä Vanhusten kotiyhdistykselle aletaan neuvotella ja täten voidaan varmistaa Uutelan remonttiin määrärahat yhdistyksen toimesta. Teollisuustilojen peruskorjauksiin on varattu 250 000 euroa. Se ei tule riittämään alkuunkaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukka lupasi vaalilupauksessaan nuorisotilat kalajokisille nuorille. Tämä vaalilupaukseksi tulkittava lupaus jäi tällä vaalikaudella täyttämättä. Latukka urheilumiehenä on ollut vaikuttamassa myös siihen, että urheiluseurojen avustukset ovat pysyneet samalla tasolla 10 vuotta. Latukka ei ole tehnyt elettäkään määrärahojen korottamiseksi ajan tasalle.

Asunto-, teollisuus- ja tarha-alueiden kunnostamiseen on varattu 770 000 euron määräraha vuodelle 2008. Tästä 700 000 euroa menee Santaholman saha-alueen puhdistukseen ja 70 000 euroa tarha-alueiden puhdistukseen. Matkailualueiden kehittämiseen on varattu 250 000 euroa. Keskustan ja muiden alueiden kehittämiseen 250 000 euroa ja teollisuusalueiden kehittämiseen 50 000 euroa.

Matkailutietä on tarkoitus siirtää ja rakentaa liikenneympyrä. Tähän kaupunki varaa vuosille 2008 ja 2009 yhteensä 266 666 euroa. Tämän investoinnin järkevyydestä en ole vakuuttunut matkailutien siirtämisen osalta.

Hotellissa ei ole ravintolaa, eikä keittiötä ...........

Kalajoen matkailu-uskonnon dogmi eli uskonkappale on se, että kylpylän yhteyteen rakennetaan noin 48 miljoonaa tapettua markkaa maksava hotelli. Varsinkin kalajokisten veronmaksajien rahoilla rakennettuna se pelastaa koko Kalajoen matkailun. Samalla poliittisille päättäjille säilyy pätemisen tarvetta tyydyttävät hallituspaikat matkailuyhtiöiden hallinnossa. Silloin he pääsevät paistattelemaan julkisuuden valokeilassa sekä nauttimaan yhtiöiden tarjoamista eduista ja kokouspalkkioista.

Uskonkappaleen mukaan hotelli tuo paljon kaivattuja naistyöpaikkoja. Samalla hotellista tulee tuleville sukupolville näyttävä muistomerkki Kalajoen kuuluille Hiekkäsärkeille osoituksena Kalajoen ennakkoluulottomien päättäjien ihailtavasta rohkeudesta käyttää toisten varoja (veronmaksajien rahat) välittämättä taloudellisista riskeistä. Tärkeitä ovat naistyöpaikat, ei niiden hinta.

Tärkeää ei ole myöskään etukäteen selvittää hotellin toiminnan kannattavuutta ja käyttökustannuksia. Liikeidea ja yrityssuunnittelu on matkailu-uskonnossa tuntemattomia käsitteitä. Matkailu-uskonnon mukaan nykyisen ”virkamies- ja poliittisen johdon” elämäntehtävänä on suunnitella myös tulevien sukupolvien veroeurojen käyttö. Eräs yrittäjä vaatikin, että uuden hotellin tulee olla tasakattoinen, jotta tunnetun keskustalaisen eduskuntavaaliehdokkaan paskakärryille saadaan hyvä eduskuntavaalimainospaikka hotellin katolle.

Hotelli on rakennettu vastoin kuntalakia!

Kuntalain 2 §:n mukaan kunnat eivät saa laajentaa toimintaansa aloille, jotka perinteisesti ovat kuuluneet ns. yksityiselle sektorille. Edellytyksenä kunnan osallistumiselle hotelli- ja ravintolatoimintaan on yleensä pidetty sitä, että kunnassa on puutetta tällaisista palveluista. Kunnan ei siis pidä mennä alueella, jossa se kilpailee yksityisen sektorin kanssa samoilla markkinoilla. Valitettavasti Kalajoella on juuri näin. Kunnallinen hotelli kilpailee vahvasti yksityisten yritysten kanssa. Se on vastoin lakia. Kunta on käyttänyt tilanteessa määräävää markkina-asemaansa väärin. Se on vastoin kilpailun rajoituslain 7 §:ää.

Kalajoen valtuusto takasi aikanaan kylpylähotellin lainat. Kiinteistöyhtiö, jossa kaupunki on määräävässä asemassa, myi tai lahjoitti osakkeistaan 20 prosenttia hotellia pyörittävälle yritykselle. Asiasta ei ole vieläkään kerrottu tarkasti valtuutetuille, jotka käyttävät niin sanotusti korkeinta päätösvaltaa Kalajoen kaupungissa.

Kaupunki omistaa kiinteistöyhtiöstä yli 70 prosenttia, jos kaupungin talousjohtajaan on uskomista. Tämä kävi valtuutetuille selväksi vasta pari viikkoa sitten. Silloin he huomasivat taanneensa käytännössä kaupungin omat lainat. Tämä on sitä kalajokista varmuuden maksimointia. Taataan kaupungin omat lainat.

Erikoista on se, että kaupunki takasi hotellin lainat, mutta ei huolehdi sen palvelukyvystä. Hotellilla ei ole ravintolaa, eikä keittiötä. Ruokapuoli hoidetaan kylpylä Sanifanin tiloissa. Valitettavasti Sanifanin keittiön kapasiteetti ei ole riittävä ja siksi hotellin asiakkaiden palvelu kärsii. Sanifanin keittiön remonttiin budjetissa ei ole rahaa. Siihen tarvitaan 120 000 euron määräraha. Siksi jälleen ensi kesänä saadaan kuulla negatiivista palautetta hotellin palveluista. Tämä on sitä kalajokista virkamies- ja poliittisen johdon markkinoinnin ymmärtämystä ja päätöksenteon tulosta.

Kunnallislain muutos

Kuntalaki muuttui toukokuussa 2007. Muutos merkitsee sitä, että kunnallisten yhtiöiden osalta valtuusto hyväksyy tavoitteet ja käytännössä taloudellisen vastuun asioista kantaa kaupunginhallitus.

Kalajoella huomaa sen, että tulo- ja menoarvioon tavoitteet on asetettu yhtiöiden hallinnossa olevien toimesta. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osalta on esitetty seuraava tavoite:

"Kalajoen Hiekkasärkät Oy kehittää ja vauhdittaa alueen matkailutoimintaa sekä tarjoaa matkailupalveluja ja toimitiloja. Kävijämäärä kasvaa vuoteen 2007 verrattuna. Tavoitteena on, että yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa."
Voiko epämääräisempää tavoitetta asettaa yritysryppäälle, jonka merkitys kaupunkikonsernissa on äärettömän suuri? Miten valtuutetut kontrolloivat ja asettavat vastuuseen yhtiön päättäjiä tällaisen tavoitteen perusteella? Tavoitteen tulee olla numerollinen ja valvottavissa. Nyt asetetulla tavoitteella ei ole mitään merkitystä. Se antaa rajattomat valtuudet verovarojen kyseenalaiselle käytölle, jonka Kalajoen ns. virkamies- ja poliittinen johto kyllä osaa ja taitaa.

Mitä tekisin toisin?

Kalajoen kaupungin talousarvion loppusumma on 54,9 miljoonaa euroa.
Vuosikate on 3,9 miljoonaa euroa.
Veroprosentti on 18,5.
Lainamäärä on 19,1 miljoonaa euroa.
Lainamäärä asukasta kohti on 2025 euroa.
Käyttötalousmenot ovat 44 506 129 euroa.
Investoinnit 8 010 453 euroa.
Lainojen lyhennys 1 500 000 euroa.

Tulojen puolella toimintatulot ovat 9 106 582 euroa,
verotulot 22 426 000 euroa ja
valtionosuus 16 381 000 euroa.
Lainanotto on 4 900 000 euroa.

Perusturvan osuus on 21 431 021 euroa eli 48,2 % budjetista,
sivistyspalveluiden osuus 8 436 620 euroa eli 19,0 % ja
teknisten palveluiden osuus 6 095 638 euroa eli 13,7 %.

Aikoinaan Kalajoen kunta sai sievoiset summat rahaa Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä. Osakkeiden myynti oli yksi tyhmimmistä päätöksistä mitä Kalajoen valtuusto on tehnyt. Se oli kuitenkin ajan henki. Rahoilla maksettiin muutama kymmenen miljoonaa matkailuvelkoja ja loput sijoitettiin. Näitä sijoituksia on jäljellä 11 100 000 euroa. Minä purkaisin sijoituksia niin, ettei tarvitsisi ottaa uutta lainaa. Lisäksi laittaisin kaikki perusasiat kuntoon varaamalla niihin tarvittavat määrärahat. Tällä menettelyllä sijoituksia pitää purkaa noin 4 500 000 euroa. Harkitsisin vielä tarkkaan Tyngän koulun tarpeellisuutta.

En myöskään valehtelisi budjetin strategiaosassa, sellaista että Kalajoen kaupungin päätöksenteko on avointa ja demokraattista.

Kuvat
Kalajoen vaakuna ja mainoskuva

palautteet


Tässä taitaa olla suunnitteluvirhe. Rakkaus käy mahan kautta, elikkä keittiön.

Sorry Gustaf Palmunoksa!