L9.4 (27.1.2008)

Erkki Aho   31 10 2006, 8:19

image

Liittyy Erkki Ahon kirjoitukseen
• Sipoon alueiden laillinen ryöstö (27.1.2008)


http://www.erkkiaho.com/blogarchive/611.htm
Sipoon liittäminen Helsinkiin
Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös, osio 4
_______________________________________________________

3.2.8. Alueiden käyttöä ja asuntopolitiikkaa koskevista valitusperusteluista

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituskirjelmissä esitetään lukuisia alueiden käyttöä ja asuntopolitiikkaa koskevia väitteitä, joissa kiistetään valtioneuvoston päätöksen perusteena käytettyyn kuntajakoselvittäjä Myllyniemen ehdotukseen sisältyvät perustelut kuntajaon muuttamiselle. Näissä väitteissä pyritään osoittamaan, että pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa muulla tavalla kuin siirtämällä Helsinkiin alueita Vantaasta ja Sipoosta. Eräissä väitteissä asetetaan kyseenalaiseksi kuntajakoselvittäjän ehdotuksessa esitetyt alueen kehittämisen peruslähtökohdat kokonaisuudessaan.

Keskeisiä tällaisia väitteitä ovat, että Helsinki voisi ratkaista maankäyttöön ja asumiseen liittyvät ongelmansa omien rajojensa sisällä ottamalla nykyistä tehokkaammin käyttöön Helsingissä sijaitsevia rakentamiseen soveltuvia alueita ja tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta. Tässä yhteydessä valituskirjelmissä myös viitataan mahdollisuuteen käyttää Vantaan ja Espoon rakentamattomia alueita. Monessa valituskirjelmässä myös katsotaan, että siirretyillä alueilla ei edes ole kuntajakoselvittäjän esittämässä laajuudessa rakentamiseen soveltuvaa maata. Esimerkiksi Vantaasta Helsinkiin siirtyvällä ns. Västerkullan kiilan alueella ja Sipoonkorvessa ei näiden väitteiden mukaan juurikaan ole rakentamiseen soveltuvia alueita.

Tältä osin sisäasiainministeriö toteaa, että valtioneuvoston päätös perustuu kuntajakoselvittäjän ehdotuksessa esitettyihin maankäytön ja asumisen kehittämistarpeita koskeviin näkökohtiin. Maankäytön ja asuntopolitiikan yksityiskohdista voidaan esittää perustellustikin eri suuntiin meneviä näkemyksiä. Nämä ovat pitkälti lain valtioneuvolle suoman harkintavallan piiriin kuuluvia tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä, eikä valtioneuvoston päätöksen laillisuutta voi ratkaista tämän argumentaation pohjalta.

Sisäasiainministeriö viittaa tältä osin myös aikaisemmin toteamaansa. Kuntajaon muutospäätös ei ole maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden suunnitteluasiakirja eikä sillä oikeudellisesti myöskään ohjata suunnittelua mainituissa asioissa. Kuntajakopäätöstä on mahdotonta sitoa tarkkaan tiettyihin tulevaisuudessa toteutettaviin hankkeisiin. Olennaista sen sijaan on ongelmien riittävä yksilöinti ja se kehityssuunta, jolla ongelmia voidaan ratkaista.

Kuntajaon muutosprosessin vireille tulon jälkeen Sipoon kunta on esittänyt liitosalueen ongelmista ja niiden maankäytöllisistä ratkaisuista (esimerkiksi Sipoon yleiskaavan valmisteluprosessin osalta) varsin samansuuntaisia näkemyksiä kuin mitä on käytetty valtioneuvoston päätöksen perusteluissa. Valtioneuvoston päätöksen perusteluiden mukaisesti Helsingin kaupungilla on kuitenkin kokonsa ja voimavarojensa johdosta Sipoota selvästi paremmat edellytykset kehittää alueen yhdyskuntarakennetta suunnitellulla tavalla.

3.2.9. Muut valitukset

Sisäasiainministeriö toteaa, että muiden korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemiin valituksiin ei sisälly sellaisia valitusperusteita, jotka eivät edellä olisi jo tullut käsitellyiksi. Useat varsin laajasti perustellut valitukset pohjautuvat pitkälti samaan argumentaatioon ja aineistoon kuin edellä käsitelty Sipoon kunnan valitus. Esimerkiksi professori Kaarlo Tuorin, dosentti Erkki Mennolan ja dosentti Toivo Pihlajaniemen lausuntoihin on viitattu ja niiden argumentaatiota on hyödynnetty sellaisenaan useassa valituskirjelmässä. Näin olleen sisäasiainministeriö ei katso aiheelliseksi lausua enempää muista valituksista.

3.3. Selitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin kaupunginhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä esittänyt valitusten hylkäämistä sekä lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Sipoon kunnan alueiden liittämistä koskevista valitusperusteluista

Helsingin kaupunginhallitus viittaa sisäasianministeriön lausuntoon siltä osin kuin Sipoon kunnanhallitus on esittänyt, että kuntajakolain edellytykset eivät täyty yleisinä eivätkä myöskään erityisinä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Sipoon kunta viittaa valituksessaan mm. professori Kaarlo Tuorin lausunnoissaan esittämiin argumentteihin siitä, että valtioneuvosto on tulkinnut kuntajakolakia väärin. Professori Tuori on esittänyt ensinnäkin, että kuntajakolain 3 §:n ja 5 §:n edellytysten täyttymistä ei ole tulkittu kokonaisvaltaisesti.

Säännöksiä on nimenomaan tulkittu kokonaisvaltaisesti. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, että valtioneuvoston päätöksessä on arvioitu kuntajaon muutoksen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä alueeltaan pienenevien kuntien kannalta että alueeltaan laajenevan kunnan kannalta, mutta myös laajemmasta näkökulmasta. Päätöksessä on nimenomaisesti todettu, että kuntajaon muutos "jossakin määrin heikentää tai hidastaa Sipoon kunnan väestön ja talouden kehitystä asukasmäärän pienetessä runsaalla 2 000 asukkaalla". Päätöstä tehtäessä on siten otettu huomioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset, mutta positiiviset vaikutukset koko alueelle ovat niin merkittävät, että kuntajaon muutos on negatiivisista vaikutuksista huolimatta ollut perusteltu.

Professori Tuorin lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteisiin. Kuntajaon muutoksen yhteydessä ne ohjaavat edellytysten tulkintaa siten, että kuntajaon muutos on alueeltaan pienenevän kunnan vastustaessa mahdollinen vain, jos sillä tavoiteltuja etuja ei voida saavuttaa muulla tavoin ja puuttumatta voimassa olevaan kuntajakoon. Ilmeistä on, kuten myös valtioneuvoston päätöksessä on todettu, että Sipoon kunta ei pysty huolehtimaan toimenpiteistä, joita kuntajaon muutoksen hyötyjen saavuttaminen edellyttää. Helsingin kaupungin edellytykset huolehtia alueen kaavoittamisesta ja muista tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä ovat huomattavasti paremmat kuin Sipoon kunnan.

Suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteet on otettu huomioon myös siten, että Helsingin kaupungin ehdotus kuntajaon muutoksesta on hylätty sisäasiainministeriössä, koska tavoitteisiin päästään siirtämällä Helsingin kaupunkiin pienempi alue ja ehdotetun kaltaisen suuremman alueen siirtämisellä Helsingin kaupunkiin olisi ministeriön mukaan tarpeettomasti ja liiaksi heikennetty Sipoon kunnan taloudellista toimintakykyä. Vastaavasti valtioneuvoston päätöksessä on otettu huomioon, että pienemmän kuin kuntajakoselvittäjän esittämän alueen siirtämisellä ei olisi pystytty vaikuttamaan tarpeeksi tehokkaasti asutuksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen kuntajaolla tavoiteltuihin vaikutuksiin.
Sipoon alueen siirtämistä koskevissa valituksissa on todettu myös, että päätöksen perusteluiden ja väitettyjen vaikutusten välillä puuttuu konkreettisesti osoitettu kausaliteettiyhteys. Lain esitöissä ei ole käsitelty sitä, kuinka konkreettisia perusteluja kuntajaon muutokselle vastaavanlaisissa tapauksissa on esitettävä eikä aihetta ole käsitelty myöskään oikeuskirjallisuudessa. Tulkinta-apua ei ole saatavissa myöskään oikeuskäytännöstä, koska sitä ei ole muodostunut.

Yleisten edellytysten osalta kaupunki kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä esitettyyn (s. 18) toteamukseen, että "edellytykset säädetään niin yleisluontoisiksi, että ne sellaisinaan täyttyisivät kohtalaisen helposti, mutta vastaisivat sisällöllisesti läheisesti nykyistä". Ottaen huomioon sen, että edellytykset on säädetty yleisluontoisiksi, ei voida vaatia kuntajaon hyväksymiseksi, että kuntajaon muutoksen hyväksymisen edellytys olisi tarkkojen suunnitelmien esittäminen. Kuten sisäasianministeriön lausunnossa todetaan, ei kuntajakomuutosta koskevalla päätöksellä myöskään ohjata suunnittelua esim. maankäytön osalta. Kyse on siis kuntajakoon puuttumisesta, ei siirtyvien alueiden käytön ohjaamisesta. Kuntajaon muutos tulee hyväksyä, kun objektiivisesti todettavissa olevat ongelmat voidaan korjata kuntajakoa muuttamalla.

Vantaan kaupungin alueiden liittämistä koskevista valitusperusteluista

Vantaan siirtyvien alueiden osalta on väitetty, ettei valtioneuvoston päätöksestä käy lainkaan ilmi, onko kuntajakolain 3 §:n edellytysten olemassaoloa arvioitu itsenäisesti. Väite perustuu päätöksen virheelliseen tulkintaan. Päätöksessä on käsitelty Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin alueita yhtenä kokonaisuutena ja päätöksessä esitetyt perustelut ja yleisten edellytysten arviointi koskevat kumpaakin kuntaa, paitsi silloin kun perusteluista käy ilmi, että ne koskevat nimenomaan Sipoon kuntaa.

Koska Vantaalta siirtyvä alue ei ylitä laissa säädettyjä raja-arvoja eikä Vantaan kaupunki ole vastustanut siirtoa, riittää, että yleiset edellytykset täyttyvät. Hyötyä kuntajaon muutoksesta saa siirtyvä alue, asianosaiset kunnat sekä alue laajemminkin tulkittuna. Vantaalta siirtyvän alueen osalta on lisäksi huomattava, että siirrosta ei aiheudu Vantaan kaupungille haittaa, joten kokonaisarvostelun perusteella on selvää, että laissa säädetyt edellytykset siirrolle ovat olemassa.

Menettelyä koskevat valitusperustelut

Valituksissa on vaadittu päätöksen kumoamista myös päätöksentekoprosessissa tapahtuneiden menettelyvirheiden vuoksi. Väitteet on käsitelty sisäasianministeriön lausunnossa kattavasti eikä kaupungilla ole lisättävää muutoin kuin valituksissa esitettyjen esteellisyysväitteiden osalta.

Valituksissa on väitetty sekä kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemeä että pääministeri Matti Vanhasta esteelliseksi. Valittajat ovat vedonneet hallintolain 5 luvun 28 §:n 7 kohtaan, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 72/2002 vp) on kuvattu sen tarkoittamia esteellisyystilanteita. Hallituksen esityksessä todetun perusteella on ilmeistä, ettei pääministeri Vanhanen eikä myöskään Myllyniemi voi olla esteellinen ottaessaan kuntajakoon kantaa julkisuudessa. Hallituksen esityksessä todetaan mm., ettei asian käsittely aiemmin johda virkamiehen esteellisyyteen esim. tilanteissa, joissa asian käsittely on palautunut tai kyseessä on asian käsittely oikaisuna. Ilmeistä on, etteivät julkiset kommentit voi johtaa esteellisyyteen, jos aiempi asiassa tehty päätöskään ei johda esteellisyyteen.

Sipoon kunnanhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä viitannut vastaselitykseensä sekä yhtynyt valituksissa esitettyyn.

Vantaan kaupunginhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa:

Kuten Vantaan kaupungin antamassa lausunnossa kuntajakoselvittäjän kuntajakoesityksestä on todettu, Vantaan kaupunki pitää tärkeänä Helsingin metropolialueen monipuolista kehittämistä. Kaupunki on siksi suhtautunut myönteisesti kuntajakoselvittäjän esitykseen, koska se mahdollistaa seudullisesti ja myös valtakunnallisesti merkittävän asuntorakentamisen lisäämisen Sipoon suunnalla. Samalla esitys parantaa myös Vantaan kaakkoisosien kehittämismahdollisuuksia.

Vantaan kaupunki on edelleen todennut lausunnossaan, että tehdyn kuntajakoesityksen toteutumisen edellytysten arviointi kuuluu valtioneuvoston päätöksen valmistelusta vastanneelle sisäasiainministeriölle. Tästä syystä kaupunki ei katso tarpeelliseksi ottaa yksityiskohtaisesti kantaa kuntajakolain 2 luvun tarkoittamien edellytysten täyttymiseen eikä valtioneuvoston päätöksestä tehdyissä valituksissa esitettyihin väitteisiin. Vantaan kaupunginhallitus viittaa kuitenkin kuntajakolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 135/1997) perusteluihin, joissa todetaan edellytyksistä yleisesti, että "edellytykset säädettäisiin niin yleisluontoisiksi, että ne sellaisenaan täyttyisivät kohtalaisen helposti". Kaupunginhallitus toteaa, että valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat järjestelyt ovat hallituksen esityksen perustelujen mukaan mahdollisia, jos "yleiset edellytykset toteutuisivat niissä erityisellä painavuudella".

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että edellytysten alueellisesta kohdentumisesta on hallituksen esityksessä todettu, että edellytyksissä mainitun sanan "alueen" tarkoituksena on "laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien, myös näitä kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä."

Edellä olevan lisäksi Vantaan kaupunginhallitus viittaa sisäasiainministeriön korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 7.9.2007 päivättyyn lausuntoon.

3.4. Vastaselitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tero Ojanen on antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittänyt, että kuntaliitokselle ei ole kansan hyväksyntää. Pääkaupunkiseudun yleinen etu ei vaadi kuntaliitosta. On huomattava, että kuntaliitoksessa erittäin tärkeä seurakunta siirtyisi Sipoon kunnasta Helsinkiin.

Antti Samuli Partanen on antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittänyt, että valituksessa tarkoitetun määräalan jättäminen kuntaliitoksen ulkopuolelle aiheuttaa kuntarajaan täysin epätarkoituksenmukaisen kiilan.

Camilla Weckström, Tomas Weckström, Monika Zakowski ja Winfrid Zakowski ovat antamassaan vastaselityksessä uudistaen valituksessa esittämänsä edelleen vedonneet perustuslaissa suojattuun yhdenvertaisuuteen, kansalaisten oikeuteen osallistua päätöksentekoon, liikkumisvapauteen sekä kunnalliseen itsehallintoon.

Astrid Nurmivaara ja Göran Härmälä ovat antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittäneet, että valtioneuvoston päätös perustuu yksinomaan Helsingin kaupungin maa- ja veropoliittisiin näkökohtiin. He korostavat, että Vantaan kaupunki ei yksimielisesti hyväksynyt Västerkullan kiilan liittämistä Helsinkiin. Vaikka kyse on suurelta osin Natura-alueesta on alueella myös taloudellista merkitystä.

Juha Wermundsén ja Annika Wermundsén ovat antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittäneet, että Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja olisi ollut tässä tapauksessa selvästi sovellettavissa.
Marina Fazer, Majlen Fazer, Jan Fazer ja Karl Fazer ovat antamassaan vastaselityksessä viitanneet professori Aimo Ryynäsen 8.10.2007 päivättyyn ja dosentti Erkki Mennolan 10.10.2007 päivättyyn asiantuntijalausuntoon ja muun ohella esittäneet, että sisäasianministeriön lausunto ja Helsingin kaupungin selitys eivät vastaa valituksessa esitettyihin puutteisiin. Kuntajaon muutoksen oikeudellisten edellytysten täyttymistä ei ole vieläkään osoitettu yksityiskohtaisin perusteluin. Asiassa ei ole osoitettu, että liitos on välttämätön asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja että siihen ei ole mahdollista päästä nykyistä kuntajaotusta ja Sipoon kunnan itsehallintoon kuuluvaa oman alueen suunnittelu- ja käyttövaltaa huomioon ottamalla. Suhteellisuusperiaatteen merkitystä ja vaikuttavuutta ei ole päätöksenteossa arvioitu lainkaan. Kuntajaon muutoksen edellytyksiä on arvioitu vain Helsingin kaupungin kannalta.

Eija Tiilikka ja Jorma Tiilikka ovat antamassaan vastaselityksessä viitanneet Sipoon kunnanhallituksen vastaselitykseen ja uudistaneet valituksessa esittämänsä.

Svenska Folkpartiet i Östra Vanda rf on antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessaan esittämänsä. Västerkullan alueen liittämiselle Helsingin kaupunkiin ei ole esitetty perusteita.
Jouko Viljakainen on antamassaan vastaselityksessä uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lausunut muun ohella, että asiassa on sivuutettu asianosaisten ja kuntalaisten mielipiteet.

Peter Stenvall on antamassaan vastaselityksessä viitannut Sipoon kunnanhallituksen vastaselitykseen ja esittänyt muun ohella, että valtioneuvoston päätöksen valmistelussa on tapahtunut perustavaa laatua olevia virheitä sekä itse päätöksessä kuntajakolain virheellistä tulkintaa.

Sipoon kunnanhallitus on antanut sisäasiainministeriön lausunnon ja Helsingin kaupunginhallituksen selityksen johdosta vastaselitykset, joihin on liitetty professori Aimo Ryynäsen 8.10.2007 ja dosentti Erkki Mennolan 10.10.2007 päivätyt lausunnot.

Vastaselityksessään Sipoon kunnanhallitus on muun ohella lausunut seuraavaa:

Yleisenä huomiona Sipoo kiinnittää korkeimman hallinto-oikeuden huomion sisäasiainministeriönkin toteamaan tosiseikkaan, että valituksenalainen, hyvin poikkeuksellinen ja myös poikkeuksellisen poliittisen mielenkiinnon kohteena ollut valtioneuvoston päätös syntyi poliittisessa päätöksentekoprosessissa poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja äänestyksen jälkeen. Sisäasiainministeriö on lausunnossa tietenkin joutunut puolustamaan poliittisen enemmistön tekemää ratkaisua eikä äänestyksessä vähemmistöön jääneiden valtioneuvoston jäsenten kantaa, mutta mitenkään riippumattomana tai objektiivisena lausuntoa ei luonnollisesti voida pitää. Päätöksen laillisuutta ei kuitenkaan voida arvioida poliittisella tarkoituksenmukaisuusharkinnalla vaan laillisuusharkinnalla. Tällaista laillisuusharkintaa ei yksikään riippumaton tuomioistuin vielä tämän prosessin aikana ole tehnyt. Siksi on ensiarvoisen tärkeätä, että korkein hallinto-oikeus asiaan liittyvästä poikkeuksellisesta poliittisesta paineesta huolimatta antaa perustellun ratkaisun siitä, täyttyvätkö kuntajakolain edellyttämät erityisen painavat edellytykset nyt vireillä olevassa asiassa ja onko valituksenalainen päätös myös menettelyllisesti syntynyt laillisessa järjestyksessä. Sipoon kunnan vahva ja perusteltu kanta, jota tukevat useat oikeudelliset asiantuntijalausunnot, on se, etteivät edellä mainitut laillisuusharkinnan kannalta olennaiset edellytykset täyty ja että valtioneuvoston valituksenalainen päätös on sekä syntynyt virheellisessä järjestyksessä että on aineellisesti lainvastainen.

Helsingin kaupunki lähtee siitä virheellisestä olettamuksesta, että siirrettäväksi esitetylle alueelle ei ilman rajamuutosta tulisi palveluja tai että siirrettäväksi esitetyn alueen elinkeinotoimintamahdollisuuksien parantaminen edellyttäisi kuntajaon muutosta. Tämä Helsingin ja myös valtioneuvoston päätökseen sisältyvä peruslähtökohta on virheellinen. Todellisuudessa Sipoo on jo nyt tekemillään päätöksillä ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla päästään valtioneuvoston päätöksen taustalla olevaan haluttuun yhteiskuntakehitykseen ja siirrettäväksi esitetyn alueen kehittämiseen. Siirrettävän alueen palvelujen ja elinkeinotoiminnan toimintamahdollisuuksien kehittäminen tulee tapahtumaan Sipoon kunnan toimesta. Mitään perusteita kuntajaon muutokselle ei tämän johdosta edellä mainituin perustein ole esitettävissä.

Kuten sisäasiainministeriökin toteaa, prosessissa on pääasiaksi noussut, kuka tekee eikä se mitä tehdään. Nyt ratkaistavana olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys siitä kuka tekee vaan laillisuusharkinnasta ja siitä, täyttyvätkö kuntajakolain 3 §:n mukaiset edellytykset erityisen painavina. Sipoon käsityksen mukaan erityisen painavana syynä ei voida pitää sitä, että kuntajakolain 3 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat päätökset tehdään Helsingin kaupungin eikä Sipoon kunnan nimissä.

Mikäli päinvastainen laintulkinta vahvistetaan korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksellä, ja mikäli kaikki tämän asian käsittelyn aikana Sipoon kunnan toiminnasta ja kuntajakolain tulkinnasta esitetty sivuutetaan, avaa tämä jatkossa hallitsemattoman rajamuutosvaatimusten aallon, joka ei voi olla lainsäätäjän tarkoitus eikä myöskään tavoiteltu yhteiskuntapoliittinen kehitys. Lisäksi Sipoo korostaa, että oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu objektiivinen laillisuusharkinta, joka ei perustu prosessin osapuolten taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen asemaan. Kun ratkaisu tehdään kunnioittaen näitä oikeusperiaatteita ja suomalaista oikeusperinnettä, ei kaiken asiassa esitetyn tosiseikaston, lain sanamuodon ja tarkoituksen perusteella voida päätyä muuhun lopputulemaan kuin siihen, että valtioneuvoston päätös kuntajakolain vastaisena on kumottava ja poistettava.

Sipoon Puolesta ry - För Sibbo rf on liittänyt antamaansa vastaselitykseen professori Aimo Ryynäsen lausunnon ja esittänyt muun ohella, että valtioneuvoston päätös on lain ja hyvän hallintotavan vastainen. Päätös loukkaa ennakkotapauksena kunnallisen itsehallinnon periaatetta.

Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat rf on antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittänyt, että perusteita liitosalueen laajentamiselle moottoritiestä pohjoiseen ei ole, koska alue on osa Sipoonkorpea, jota ei voi rakentaa.

Kati Tyystjärvelle asiakumppaneineen on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Ulf William Thuringin oikeudenomistajat Ulf Fredrik Thuring, Jöran Thuring, Christina Thuring, Bettina von der Pahlen ja Susann Thuring ovat antamassaan vastaselityksessä viitanneet dosentti Erkki Mennolan 10.10.2007 päivättyyn ja professori Aimo Ryynäsen 8.10.2007 päivättyyn lausuntoon ja esittäneet muun ohella, että Vantaan alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin ei ole perusteltu millään tavoin kuntajakolain 3 §:ssä vaadittujen edellytysten täyttymisen osalta.

Catharina Lindroos, Janne Järvinen, Thomas Lindroos, Inger Bergman, Charles Lindroos ja Birgit Lindroos ja Magnus Lindroos ovat antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittäneet, että kuntajaon muutokselle ei ole esitetty perusteita. Jos Helsinki päättää rakentaa sataman kauas keskustasta, ei tämä voi oikeuttaa Helsinkiä hankkimaan maata naapurikunnasta. Myöskään metron rakentaminen ei oikeuta muuttamaan kuntarajaa.

Pia Hjelt on antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että asiassa ei ole osoitettu kuntajakolain 3 ja 5 §:n vaatimusten täyttyvän. Päätöksen myötä kokonaisuutena syntyvä hallinnollinen alue ei kuntien alueellisen eheyden osalta täytä kuntajakolain 1 §:n 2 momentissa asetettuja tavoitteita.

Micaela Johansson, Kaj Erik Lönnblad ja Roger Wickholm ovat antamassaan vastaselityksessä uudistaneet aikaisemmin lausumansa ja esittäneet, että lainmukaisia edellytyksiä kuntajaon muutokselle ei ole esitetty.

Leena Liipola on antamissaan vastaselityksissä muun ohella esittänyt, että koska sisäasiainministeriön päätös perustuu kuntajakoselvittäjän raporttiin ja ehdotukseen, on tärkeää kohdistaa huomio juuri siihen. Koska päätöksessä siirrettävä alue määritellään rekisterikiinteistöjen numerotunnusten avulla, on selvää, ettei valtioneuvostolla ole ollut todellista mahdollisuutta tietää, mitä aluetta rajansiirtopäätös koskee. Yhtään virallista selvitystä rajansiirron todellisista vaikutuksista tai sen tarpeesta ei ole tehty. Vantaan kaupungista liitettävien alueiden osalta puuttuvat perustelut kokonaan. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä liitoksen. Myös Vantaan kaupunginhallituksen selitykseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle on liitetty eriävä mielipide.

Catharina Westermark on antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittänyt, että asiassa on jätetty selvittämättä kuntaosaliitoksen vaikutukset Sipoon osalta. Osaliitos ei edistä tai paranna Sipoon kunnan toimintakykyä eikä toiminnan taloudellisuutta.

Johanna Horelli on antamassaan vastaselityksessä viitannut siihen mitä Sipoon kunnanhallitus on asiassa esittänyt. Sipoon alueiden pakkoliittäminen Helsingin kaupunkiin ei ole miltään kannalta perusteltua eikä lainmukaista. Jos kuntarajojen tarkistukseen ilmenisi todellista tarvetta, asia tulisi selvittää laaja-alaisesti, asiallisesti ja asiantuntevasti, ja sen jälkeen mahdollisesti ratkaista erillislainsäädännöllä.

Jatkuu osioissa 5

palautteet


ei palautteita