Vaalirahoitus ei ole taulukauppaa!

Erkki Aho   16 06 2008, 10:15

image

Vaalirahoitus on saatettava rikostutkintaan. Minun oikeustajuni mukaan on syytä epäillä, että rikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät ja viime eduskuntavaalien vaalirahoituksen käyttötoiminta on ollut tahallista. Ei voi myöskään välttyä vaikutelmalta, että vaalirahan maksamisella on kytkentöjä kaavoitukseen ja kaupparakentamiseen. Vaalirahojen alkuperä on selvitettävä tarkasti. Onko tässä jopa syyllistytty rahanpesuun? Taulukappiaiden on noudatettava lakia ja maksettava tekijäinoikeuksista.

Vaalirahoituslakia on uudistettava niin, että vaalikampanjan koko kirjanpito kaikkine tositteineen toimitetaan vaalien jälkeen vaali-ilmoituksen yhteydessä määrättyyn paikkaan. Vaali-ilmoituksessa eritellään kaikki yli 3000 euron lahjoitukset. Kansanedustajien vaalikirjanpitoa valvoo ja tarkistaa siihen virallisesti määrätty sellainen taho, johon kansalaiset voivat luottaa.

Vaaliraha-asian analysointia - onko toiminta ollut lainmukaista?

Vaalirahoista käyty vilkasta keskustelua on syytä jatkaa syvällisemmällä rikosoikeudellisella tarkastelulla. Rikoslain 40 luvun 6 §:ssä on säädetty kansanedustajan lahjomisesta seuraavaa:

Jos kansanedustaja itselleen tai toiselle
1) pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi taikka
2) ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen ja lupaa toimia edun vuoksi edustajantoimessaan jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla, hänet on tuomittava lahjuksen ottamisesta kansanedustajana sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.


Tahallisuus on vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellinen termi. Olennaiseksi se tulee, kun teon tahallisuuden astetta arvioidaan osana syyksiluettavuusarviointia. Jotkut rikokset ovat rangaistavia ainoastaan silloin, jos tekijä on syyllistynyt niihin tahallaan. Tekijä on myös voinut syyllistyä tekoon huolimattomuuttaan eli tuottamuksellisesti. Tahallisuus on määritelty rikoslain 3 luvun 6 §:ssä seuraavasti:
Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

Tarkastelen seuraavissa jutuissani keskustapuolueen puoluetoimiston roolia ja keskustan johtohenkilöiden toimintaa, liikemiesten toimintaa ja tavoitteita, vaalirahanjakoa ja sen ihmeellisyyksiä sekä ehdokkaiden taulukauppaa. Tulen tekemään näistä päätelmiä ja johtopäätöksiä.



Jatkoa seuraa ……..

Kuva
Karlssonin näkemys asiasta

palautteet


Erkki Aho. Viimeinkin ilmaantuu kansalaistaho, jonka tavoitteet ovat pitemmmälle meneviä, jotta tämä korruptio saadaan julkisuuteen ja ehkä jossakin vaiheessa siihen syyllityneet aitoon vastuuseen. Viranomaisista kuten oikeuskanslerista ei siihen ole. Oikeuskanslerihan on jo osoittanut olevansa kiinteä osa viranomaisten suojelua, ei heidän vastuuseen saattamista, joka ylimmän viranomaistahon lainmukainen velvoite olisi. Mitä sieltä vielä paljastuukaan? Poikkeaako suomalainen korruptio italialaisen mafian vastaavasta?

Pitäisi ottaa vakavasti esille myös Jonkan menettelyt asetelmassa,oikeuskanslerin rooli perustuslain mukaan ei ole virkamiesten suojelu ja laittomuuksien siunaus.Nyt hän toimi jo etukäteen palopesäkkeen sammuttajana ja köykäisin ,arveluttavin perustein.Haisee, luottamus laskee,sekin vähä luottamus ,mikä tuolla instituutiolla on.Varokaa oikeuskansleria ,hän ei ainakaan puolusta kansalaisten oikeuksia.