Verohallinto kaipaa perusteellista tuuletusta
latvasta tyveen saakka.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


Otan esimerkkinä Nostokonepalvelu Oy:n (NKP) ja verohallinnon toiminnan. NKP:n ja samojen omistajien useiden muiden yhtiöiden toimialana on nosturitoiminta ja erikoiskuljetukset. Yhtiön osakkeista puolet omisti Kalervo Nieminen ja 30 prosenttia hänen veljensä Toivo Nieminen. Viidenneksen omisti heidän lankomiehensä verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi. Tammi luopui osakkeistaan 1998 ja ne mitätöitiin vuoden 2001 yhtiökokouksessa. Samalla päätettiin myös 7,1 miljoonan markan voitonjaosta.

NKP:n toimiala ei ollut 1990 luvun alussa liikevaihtoverollista. Asiakkailta ei laskutettu liikevaihtoveroa, eikä yhtiö saanut vähentää veroa omista hankinnoistaan. Liikevaihtoveron – jota nykyisin vastaa arvonlisävero – vähennysoikeus merkitsee yrityksille puhdasta tuloa.

Asian ratkaisemiseksi Niemiset ostivat 1990 pöytälaatikkoyhtiö Watrex Oy:n. Se myytiin samana vuonna turkulaiselle kirjanpitäjälle Raimo Ståhlbergille, joka aloitti yhtiön toiminnan vuonna 1991. Yhtiö osti koneita, pääosin nostureita ja vuokrasi niitä käyttäjille. Tämän toiminnan katsottiin kuuluvan liikevaihtoveron piiriin, joten yhtiö sai valtiolta palautuksena omistamiensa koneiden liikevaihtoveron.

Kaupankäyntiä
NKP ja Niemisten omistama Nostotekniikka Oy myivät pääosin 1991-1992 suuren määrän kalustoa Watrex Oy:lle. Watrexilla ei ollut toiminnan käynnistyessä muuta omaisuutta kuin puoliksi maksettu osakepääoma: 7500 markkaa. Watrex osti 1991-92 NKP:ltä koneita yli 30 miljoonalla markalla, kaikki velaksi. Muutaman koneen se osti muualtakin, mutta noin 85 % kaupoista tehtiin NKP:n koneilla.

Watrex sai liikevaihtoveron palautusta 8,7 miljoonaa markkaa. Sen myyntien verot olivat 3,2 miljoonaa markkaa. Erotus oli operaation hyöty, mikä siirtyi koneiden myyjälle, toki pienen tuoton sai myös Watrex Oy.

Watrex siirsi liikevaihtoverot myyjälle kahdella tavalla. Kun koneet myytiin ulkomaille, Watrex myi ne halvemmalla kuin oli ostanut. Valtiolta se haki liikevaihtoveron palautusta, joka kuittasi tappion, ja antoi jopa pienen katteen.

Suomeen jääneet koneet jäivät yleensä NKP:n käyttöön. Niitä säilytettiin ja huollettiin NKP:n tiloissa, sillä Watrexilla ei ollut tiloja. NKP maksoi koneista vuokrana 30 prosenttia niiden tuloista, millä Watrex lyhensi velkaansa. Kyseessä olivat isot kaupat ja kalliit vuokrasuhteet, mutta niistä ei tehty yleensä kirjallisia sopimuksia NKP:n ja Watrexin kesken. Joskus kauppaehdot olivat venyviä.

Pankki ei hyväksynyt
Kun Watrex osti 01.12.1992 NKP:ltä nostureita 16,6 miljoonalla markalla, se otti vastattavakseen Turun Seudun Osuuspankista olevan 9 miljoonan markan lainan. Pankki ei siirtoa hyväksynyt, mutta laina merkittiin Watrexin taseeseen. Silti jatkossa lainan koroista ja lyhennyksistä vastasi NKP: Se ei laskuttanut niistä Watrexia. Vaikka Watrex oli jatkuvasti velkaa NKP:lle, pahimmillaan liki 22 miljoonaa markkaa, velasta ei peritty korkoa. Se on erittäin poikkeuksellista. Verottajan mukaan koron periminen olisi vienyt Watrexin toiminnan erittäin tappiolliseksi.

Verotarkastuksessa havaittiin, ettei yhtiön toimitusjohtaja Raimo Ståhlberg tiennyt paljoakaan yhtiön toiminnasta, koska asioita hoidettiin NKP:sta. Eipä Ståhlberg nostanut yhtiöstä palkkaakaan.

Tutuilta tukea hallinnon sisältä
Toimintansa alussa veronpalautuksia hakiessaan Watrex sai tukea Uudenmaan lääninveroviraston sisältä, kertoo hakemusta käsitellyt esittelijä.Tytti Tammi soitti minulle ensimmäistä palautusta käsitellessäni ja sanoi sanatarkasti näin: - ”Täällä Tytti Tammi, tarkastustoimiston toimistopäällikkö, kiirehtisin Watrex Oy:n lv:n palautushakemuksen käsittelyä. Tiedän yhtiön ja sen toiminta on OK.” Verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammen vaimolla Tytti Tammella oli yhteyksiä Nostokonepalvelun johtoon; siellä istuivat hänen veljensä. Tytti Tammi on kiistänyt keskustelun.

Poliisia kiinnosti
Poliisia kiinnostivat muutamat ulkomaille tehdyt nosturikaupat. NKP myi 11.05.1992 kaksi omassa käytössään ollutta nosturia Watrex Oy:lle 1 980 000 markalla ja Watrex Oy myi ne samana päivänä saksalaiselle IKH-Yhtymälle. Poliisin kotietsinässä löytämät asiakirjat kuitenkin osoittivat, että IKH oli toimittanut 15.4.1992 asiakirjat NKP:lle. Niiden mukaan IKH myy NKP:lle Demang-merkkisen nosturin ja ottaa tältä vaihdossa nuo kaksi nosturia, jotka vasta kuukautta myöhemmin myytiin Watrexille. Samalla sovittiin, että NKP maksaa IKH:lle välirahaa 50 000 D-markkaa. Sen NKP myös maksoi 19.5.1992.

Watrex osti NKP:ltä 26.2.1991 pienen nosturin. Kone oli kuitenkin myyty jo 14.2.1991 englantilaiselle yhtiölle, ja sitä koskeva NKP:n laskukin oli päivätty 14.2.1991. Myös tulli-ilmoitukseen oli viejäksi merkitty NKP. Viejäksi muutettiin kolme vuotta jälkikäteen Watrex vasta 17.11.1994 verotarkastajan ihmettelyjen jälkeen.

Tullimerkintöjä korjattiin myös kaupassa, jossa saksalaiselle Klosa&Staas-yhtymälle myytiin nosturi. Laskun mukaan Watrex osti nosturin NKP:ltä 26.7.1991 noin 1,6 miljoonalla markalla ja myi sen samana päivänä saksalaisille. NKP:n asiakirjojen mukaan se kuitenkin myi nosturin jo 2.7., kolme viikkoa ennen kauppaa Watrexin kanssa. Myös tämän koneen viejäksi merkittiin tullissa NKP ja tämänkin tulli muutti 1994 Watrex Oy:ksi.

Syyteharkinnan eliminointi
Ensimmäisessä syyteharkinnan NKP:stä tehnyt turkulainen syyttäjä Tommi Teuri katsoi Niemisten veljesten päättäneen kaikista NKP:n ja Watrex:in nosturikaupoista. Ne on toteuttanut NKP:n henkilökunta, eikä Watrex Oy:llä ole ollut intressejä asiassa. ” Watrex Oy:tä on käytetty yksinomaan liikevaihtoveropalautusten hyödyntämiseen”, päätteli Teuri. Hän valmistautui asettamaan NKP:n johdon syytteeseen törkeästä veropetoksesta, mutta sitten tuli mutkia matkaan. Juttua tutkinut rikostarkastaja haki NKP:n omaisuutta takavarikkoon verosaatavien turvaamiseksi. Turun käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen 13.11.1997 ja maaliskuussa Turun hovioikeus piti päätöksen voimassa. Käräjäoikeus katsoi, että väliyhtiöiden käyttö liikevaihtoverojen palauttamiseksi on verotuksessa sallittu menetelmä. Veropetos taas edellyttää, että verottajalle on annettu vääriä tietoja ja käräjäoikeuden mielestä NKP ja Watrex eivät olleet tähän syyllistyneet.

Käräjäoikeuden päätös oli poikkeuksellinen. Siltä haettiin vain vakuustakavarikkoa, mutta käräjäoikeus antoikin tosiasiassa ratkaisun jo pääasiassa, jonka syyteharkintaa ei oltu vielä edes kunnolla aloitettu. Maaliskuussa 1998 Turun hovioikeus piti päätöksen voimassa. Tämän jälkeen Tommi Teuri katsoi, ettei edellytyksiä syytteen ajamiseen ole – tuomioistuimet olivat jo ratkaisseet asian. Teuri ilmoitti lisäksi julkisuuteen, että häntä on valtakunnansyyttäjän toimistossa painostettu luopumaan syytteistä.

Kesällä 1994 Kalervo Nieminen oli lähettänyt Jukka Tammelle kysymyksiä nosturikonekauppojen verotuksesta. Tämä oli lähettänyt ne verohallituksen ylitarkastajalle, joka toimitti vastauksen suoraan Jukka Tammelle.

Käräjäoikeus määräsi Mariaporin kirjan tuhottavaksi
Tohtori Liisa Mariapori erotettiin verohallinnosta rehellisyytensä takia. Hän puolusti yrittäjiä verotarkastajien vääriä tarkastuskertomuksia vastaan. Erotettu tohtori Liisa Mariapori kirjoitti kirjan Verottaja tappolinjalla, ISBN 952-90-9829-4. Raahen käräjäoikeus määräsi 23.9.2004 kirjan tuhottavaksi. Liisa Mariapori kertoo kirjan sivulla 90 Nostokonepalvelun ja Jukka Tammen asioista ja sivulla 91 siitä, kuinka hän oli vaatinut useaan otteeseen, viimeksi 6.3.1998, saada toimia todistajana pääjohtaja Jukka Tammen rikostutkinta-asiassa. Valtakunnansyyttäjä ei ollut hänen vaatimuksiinsa suostunut.

Tohtori Mariaporin kirjan mukaan verohallituksen pääjohtajaa Jukka Tammea oli syytä epäillä osallisuudesta törkeään veropetokseen.

Minä ihmettelen suuresti Suomen poliisin, syyttäjän, oikeuslaitoksen ja veroviranomaisten toimintaa. Miksi laki ei ole kaikille sama? Minun mielestäni koko verohallintoa on tuuletettava perusteellisesti ja myös verotus Suomessa on uudistettava perin pohjin.

Lähteet
Seura-lehti 02.11.2001 Mikko Niskasaaren kirjoitus
Liisa Mariapori: Verottaja tappolinjalla
Helsingin Sanomat useita uutisia asiasta