Kauhavan Lentosotakoulun kehittäminen

Erkki Aho   27 01 2007, 9:27

Kauhavan Lentosotakoulu haluaa kouluttaa Euroopan parhaat pilotit. Pontta pyrkimyksille antaa koulun vastikään saama laatutunnustus. Tunnustuksen on myöntänyt Lloyd`s Register Qualitys Assurance. Kauhava haluaa pilottien kansainväliseksi tukikohdaksi.

Puolustusministeriön työryhmä esitti viime keväänä, että Kauhavalla aloitettaisiin yhteiseurooppalainen sotilaslentäjien koulutus. Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Lyytinen iloitsee siitä, että laatutunnustuksen mukaan Kauhavan antama hävittäjävalmennus on maailman huippua. Ilmavoimilta valmistuu nykyisin 16 ohjaajaa vuodessa. Toiminnan laajentamisessa on tavoitteena löytää koulutuksen ostajat niiden 11 valtion joukosta, jotka ovat mukana yhteiseurooppalaisessa pilottien koulutusjärjestelmässä. Lyytisen mukaan kaikki yhteistyökumppanit kelpaavat. Räätälöityjä ratkaisuja on luvassa kaikille halukkaille. Kauhavalle keskitetyt Hawk-harjoitushävittäjät tulevat tiensä päähän vuonna 2017, jolloin niillä on ikää jo 40 vuotta. Uusi kalusto pitäisi olla käytössä 2015-2017. Päätös uusien koneiden hankinnasta pitäisi tehdä vuoteen 2008 mennessä.

Ilmasta Lohtajan Vattajalle rynnäköintisuunnitelmissa
Puolustusvoimien harjoitusaluetyöryhmässä esitetään yhteisten lentoharjoitusalueen perustamista Ruotsin kanssa sekä Selkä- että Perämerelle. Raportin mukaan ”ilmavoimille luvattaneen tulevaisuudessa ilmasta maahan - toimintakyky”. Pohjanlehden ilmatila on Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueen läheisyydessä ja nämä alueet ovat mitä todennäköisimmin yhteen liitettävissä.

STT uutisoi viime marraskuussa, että Suomi harkitsee Hornet hävittäjiensä ilmasta maahan laukaistavien ohjusten ostamista Yhdysvalloista aikaisintaan vuonna 2012.

Lentomelu
Puolustusvoimien lentopalveluksen tarkoituksena on valmistautuminen sodan ajan toimintaan. Siksi sotilaslentäjien koulutus on vaativaa; siihen kuuluu lentämistä päivällä ja yöllä, kaikenlaisessa säässä, yliääni- ja matalalentojen sekä muiden tarvittavien taitojen harjoittelua. Ilmavoimien pääkalustona ovat Hornet -taisteluhävittäjät ja Hawk -harjoituskoneet. Näiden koneiden melupäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin siviilikoneiden, eikä meluominaisuuksia teknisesti voida vähentää taktisia ominaisuuksia huonontamatta. Lentomelusta aiheutuvaa haittaa pyritäänkin pienentämään erilaisilla lentomenetelmillä, kuten lentämällä harvaanasuttujen alueiden yllä aina, kun se on mahdollista. Sotilasilmailua koskevissa säännöissä on lisäksi määräyksiä tietyn minimilentokorkeuden noudattamisesta asutuksen ja eläintarhojen yläpuolella. Lintujen muuttoreitit ja pesimäajat, porojen poikimisaika, sekä turkistarhat huomioidaan lentoreittejä ja -korkeuksia määritettäessä. Näin kertovat Puolustusvoimien omat nettisivut.

Tarhaketut poikivat Hornetin melussa väittää tutkimus
Suomen turkistuotannosta noin 70- 80 % tuotetaan Pohjanmaan alueella. Puolustusvoimien eläkkeellä oleva lääkäri Jyrki Juntunen on tutkinut asiaa. Hänen mukaansa Hornetien lentomelu ei vähennä tarhakettujen poikastuotantoa. Testeissä toteutetut ylilennot hieman vähensivät emojen pesäkopissa viettämää aikaa. Vaikutus jäi kuitenkin vain tilapäiseksi. Asiaa tutkittiin yhteistyössä Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutin kanssa. Kahdessa käytännön koesarjassa selvitettiin perusteellisesti lentomelun vaikutuksia lisääntymiseen. Kevään 2004 kokeessa ensi kertaa lisääntyvät naaraat saivat lentomelulta rajoitetulla kontrollitarhalla keskimäärin 4,2 pentua. Lentomelualtistustarhalla tulos oli keskimäärin 4,3 pentua. Vanhemmilla naarailla lopullinen pentutulos oli kontrollitarhalla 7,1 ja lentomelutarhalla 7,3. Lämpötilamittauksen mukaan lennon aikana ketun ruumiinlämpö nousi noin puoli astetta. Kuitenkin kettujen siirron yhteydessä stressiä kuvaava lämpötilan nousu oli vielä tätä huomattavasti suurempi, jopa puolitoista astetta. Tämänkään kokeen mukaan lennoilla ei ollut vähentävää vaikutusta kokonaispentutulokseen, eikä lennoista johtuvia pentujen hävittämisiä havaittu. Pentumenetyksiä, ns. ”normaalihävikkinä”, todettiin sekä koe- että kontrollitarhalla eri syistä johtuvina varsinkin ensimmäisen elinviikon aikana. Tätä tapahtuu muillakin turkistarhoilla. Ketut ovat yksilöitä siinä kuin muutkin lajit. Toiset yksilöt ovat toisia herkempiä häiriötekijöille. On syytä epäillä, että tutkimuksen maksoi Puolustusvoimat.

Korvaukset on maksettu
Ilmavoimien ja turkistarhojen yhteistyön tausta löytyy lentomelun aiheuttamiksi oletetuista häiriöistä turkiseläinten lisääntymisessä. Lentäminen on tärkeä osa ilmavoimien näkyvintä toimintaa, eikä kaikissa tilanteissa ole voinut välttää turkistarhojen läheisyydessä lentämistä eläinten lisääntymisaikana. Varsin yleinen näkemys on, että lentomelu voi aiheuttaa eläimille stressiä ja häiriökäyttäytymistä ja niiden seurauksena pentutappioita. Lentotoiminnan aiheuttamista todellisista tarhaturkiseläinten pentutappioista on kuitenkin ollut vain hyvin rajoitetusti tutkittua tietoa. Suomen tärkeimmästä turkiseläimestä siniketusta tietoa ei ole juuri lainkaan. Vahingonkorvausasioiden selvittely on ollut erittäin työllistävää, ja riidat ovat välillä johtaneet oikeudenkäynteihin.

Sotilaslentomääräysten mukaan turkiseläinten lisääntymisaikana 1.4.- 25.6. tarhojen yläpuolella on vältettävä lentämistä alle 300 metrissä. Monien tarhaajien mielestä 300 metrin minimilentokorkeus ei ole kuitenkaan ollut riittävä. Ketun lisääntymistoiminnat ovat joka tapauksessa herkkiä monenlaisille häiriöille. Esimerkiksi ukkonen, rankkasade, savu tai villieläimet voivat herättää juuri penikoineessa naaraassa paniikin. Tämän seurauksena se voi jättää pentunsa hoitamatta.

Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien toiminnanjohtaja Hannu Kärjän mukaan yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on ollut hyvää ja asiallista.

Keskipohjanmaan maaseutustrategia 2007-2013
Strategian mukaan turkistalous on merkittävä elinkeino Keski-pohjanmaalla. Tavoitteena on, että vuonna 2013 turkistuotannon määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin vuonna 2005. Tärkeimmät turkiseläimet ovat tulevaisuudessakin kettu, minkki ja supi. Tarhauksen ympäristöystävällisyyttä kehitetään käsittelemällä tarhojen valumavesiä, siirtämällä tarhoja pois pohjavesialueilta, rakentamalla vesitiiviitä lanta-alustoja ja ottamalla käyttöön kasvatushalleja. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla tiloilla. Turkistalouden osaamisen ytimenä Keski-Pohjanmaalla toimii Luonnonvara-alan kehittämiskeskus Luova, jossa turkisalan tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä vastaavat MTT:n ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköt.

Kehittämistoimenpiteinä esitetään seuraavia asioita:

Tautivapaan minkkikannan tuottaminen
Tarhojen välisen yhteistyön kehittäminen
Sukupolven vaihdosten edistäminen
Lomitustoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen
Ympäristösuojeluinvestointien tukeminen
Turkistarhojen johtamisen kehittäminen

Kauhavan Lentosotakoulusta, kansainvälisestä lentoharjoitusalueesta ja Lohtajan Vattajan rynnäköintiasioista strategiassa ei puhuta mitään. Olisikohan syytä ainakin miettiä asiaa?

Lähteitä
Pohjanmaa-lehti
Keskipohjanmaa-lehti
Suomen Puolutusvoimien omat nettisivut



palautteet


http://29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a-t.huihg897.info <a href="http://29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a-h.huihg89 7.info">29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a</a> [url]http://29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a-b2.huihg897.inf o]29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a[/url] [u]http://29a7a429bf58dc974f089af956e82f7a-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870-t.k90u0h.info <a href="http://dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870-h.k90u0h. info">dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870</a> [url]http://dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870-b2.k90u0h.info] dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870[/url] [u]http://dc65d433ee4918b4129cd4d4e4559870-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695