Kalajoki päiväkirja

Katso:
Erkki Aho –nettipäiväkirja 15.9.2008
Asumistukea vakuutusoikeuden päätöksellä 
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/index.php?content=detail&id=41
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=709

Kela on vastannut kirjallisesti minulle, Erkki Aholle, 25.9.2008 otsikolla „Asumistuen maksaminen vapaa-ajan asuntoon“.

Kelan vastauksen mukaan Kansaneläkelaitoksen (Kela) pääjohtaja Jorma Huuhtanen on siirtänyt asumistukea koskevan viestinne Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosaston selvitettäväksi ja vastattavaksi. Vastauksen ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö Anne Neimala ja etuuspäällikkö Pirjo Rautee. Päätös on saatettu tiedoksi pääjohtaja Jorma Huuhtaselle ja johtaja Helena Pesolalle.
Vastauksen mukaan lähtökohtana on ollut, että rakennus, johon tukea myönnetään, on tarkoitettu pysyvään asuinkäyttöön. Toinen vaihtoehto on ollut, että muuhun käyttöön tarkoitetetun rakennuksen käyttötarkoitus on rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä muutettu vakinaiseksi asunnoksi.

Vastauksen mukaan rakennustarkastajalta puhelimitse saamamme tiedon mukaan kyseisen asunnon kohdalla Kalajoen kaupunki on kieltäytynyt muuttamasta talon virallista käyttötarkoitusta.

Kommenttini edelliseen: 

Kela kieltäytyy toteuttamasta vakuutusoikeuden ennakkopäätöstä. 
Vakuutusoikeuden päätös 26.10.2005 Dnro 80/2004/3822
Vakuutusoikeus päätti palauttaa asian takaisin Kelan päätettäväksi. Perusteluina vakuutusoikeus katsoo, ettei kaavoitusmääräystä voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella asuntoa ei voida katsoa vaikinaiseksi ja kelvolliseksi asumistukilaissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen Kansaneläkelaitoksen ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä asumistukihakemusta. Asumistukilain 1 §:n mukaan asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle vakinaiseksi katsottavan asunnon asumismenojen vähentämiseksi. Edelleen asumistukilain 3 §:n mukaan asumistuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakunnan hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asunto käytettäväksi. Vakuutusoikeuden päätöksen mukaan ruokakunnan asunto on vakinainen asunto ja kelvollinen asunto käytettäväksi.
Ratkaisuun ovat osallistuneet Seppo Kurki, Marianne Niinikoski ja Heli Virolainen. Esittelijänä on toiminut Heli Virolainen.
Suomen perustuslain 2 § mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kelan käytäntö siitä, että muuhun käyttöön tarkoitetun rakennuksen käyttötarkoitus on rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä muutettu vakinaiseksi asunnoksi asumistuen myöntämisperusteena, ei perustu Suomen lakiin.
Kelasta jokin mieshenkilö on kysynyt Kalajoen kaupungin rakennustarkastaja Matti Heikkilältä puhelimitse asiaa. Kysyjänä ei siis ole ollut vastauksen valmistelija eikä virkavastuulla vastauksen allekirjoittanut osastopäällikkö. Kelan vastaus perustuu näinollen kuulopuheeseen. Vastauksen mukaan Kalajoen kaupunki on kieltäytynyt muuttamasta talon virallista käyttötarkoitusta. Minä pyydän osastopäällikkö Anne Neimalaa toimittamaan minulle sen Kalajoen kaupungin päätöksen, jossa Kalajoen kaupunki on kieltäytynyt muuttamasta talon virallista käyttötarkoitusta. Tiedän ympäristölautakunnan puheenjohtajana, jolle vastuu näistä asioista kuuluu sekä Kalajoen kaupungin pitkäaikaisena valtuutettuna (viides kausi), ettei sellaista päätöstä ole koskaan Kalajoella tehty. Osastopäällikkö Anne Neimala siis antaa väärän lausuman viranomaistoimituksessa.

Vastauksessa todetaan näin: „Katsotte myös, että Kelan ohjeet yleisen asumistuen soveltamisesta olisivat perustuslain ja siihen sisältyvän yhdenvertaisuusvaatimuksen vastaisia. Perusteluina tälle esitätte, että samalla alueella asuville eläkkeensaajille myönnetään asumistukea eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) perusteella. Eläkkeensaajan asumistuella ei ole samanlaisia asuntopoliittisia tavoitteita kuin yleisellä asumistuella. Koska tukia koskeva lainsäädäntö on erilainen, eivät tukia koksevat ratkaisutkaan ole kaikissa tilanteissa yhdenmukaisia.“

Kommenttini edelliseen: 

Suomen perustuslain 2 luvun 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Suomen perustulain 10 luvun 106 §:n mukaan perustuslailla on etusija. Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Kelan käytöntö ja vastaus ovat kiistatta riidassa perustuslain kanssa. Nyt esimerkiksi on kysymys lapsirikkaasta perheestä, joilla oli välttämätön tarve saada uusi vakituinen asunto, koska heidät oli irtisanottu heidän vuokra-asunnostaan mahdollisesti heistä itsestään johtumattomista syistä. Kalajoen kaupunki ei voinut tarjota heille uutta vakituista asuntoa. Perhe teki esisopimuksen uuden asunnon ostamisesta Hiekkasärkkien alueelta. Heidän asuntonsa tulee olemaan varmasti vakituinen asunto ja tarve vakituisen asunnon hankkiseen on ollut pakottava, koska aikaisemmasta asunnosta heidät on irtisanottu. Lapsiperhe ei Suomen perustuslain mukaan voi olla huonommassa asemassa kuin eläkeläiset.

Kelan vastauksessa todetaan edelleen: „Olemme keskustelleet ministeriön edustajan kansssa asiasta. Rakennusluvan mukaisesta käyttötarkoituksesta kiinnipitämisestä voidaan luopua, jos tuen hakija osoittaa asunnon täyttävän vakinaiselle asunnolle asetetut tekniset ja terveydelliset vaatimukset ja jos kyseessä on tukea hakevan ruokakunnan ainoa ja vakituinen asunto. Tarkistamme ohjeemme tämän mukaisesti ja koulutamme sen sisällön toimistoillemme tämän syksyn aikana.

Kommenttini edelliseen: 

Viittasin jo edellä vakuutusoikeuden päätökseen, jota on pidettävä ennakkoratkaisuna asiassa. Lisäksi Korkein hallinto-oikeus on tehnyt 9.8.2007 päätöksen taltionumero 1943, diaarinumero 3759/2/05, jossa se on ottanut kantaa Kalajoen kaupungin Hiekkasärkkien alueen asuntoon. 
KHO:n päätöksen selostus: A:n puolisot omistivat kiinteistön, joka sijaitsi asemakaavassa loma-asuntojen korttelielueeksi merkityllä alueella. Kiinteistölle oli vuonna 2002 rkaennettu rakennusluvan mukaisesti vapaa-ajan rakennukseksi tarkotiettu rakennus. Puolisot käyttivät rakennusta kuitenkin vakituisena asuntona myytyään 29.7.2002 vakituisena asuntonaan siihen saakka käyttämänsä omakotitalon. Koska rakennusta oli sen jälkeen tosiasiallisesti käytetty vakituisena asuntona eikä se ollut muussa käytössä, kiinteistövero verovuodelta 2003 määräytyi vakituiseen asumiseen käytettävien asuinrakennusten veroprosentin mukaisesti. Verovuosi 2003.
Hallinto-oikeus on ratkaisut asian seuraavasti: Hallinto-oikeus on hylännyt veroasiamiehen valituksen seuraavin perustein: Kiinteistöveroa määrättäessä huoneistoa katsotaan käytettävän pääasiassa vakituiseen asumiseen, jos se on pääosin tarkoitettu tähän käyttöön eikä se ole muussa käytössä.
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt veroasiamiehelle valitusluvan ja tutkinut asian. Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden ratkaisu perusteluineen, niin hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää veroasiamiehen valituksen. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Raimo Anttila, Irma Telivuo, Matti pellonpää ja Matti Halen. Asian esittelijä Kari Honkala.

Kela toteaa vastauksessaan myös näin: „Olette ottanut kantaa myös yksittäiseen asumistukiasiaan. Koska ette ole asianosainen tai asianosaisen valtuuttama kyseisessä asiassa, emme voi kommentoida tarkemmin tätä nimenomaista asiaa.“

Kommentini edelliseen: 

Koska on syytä epäillä, että Kela rikkoo lakia tietoisesti, niin siihen on jo Suomen lainkin mukaan puututtava. On aika käsittämätöntä, että Kela tekee päätöksiä ja antaa vastauksia vastoin Vakuutusoikeuden ennakkopäätöstä ja vastoin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Pyydän Kelaa korjaamaan pikaisesti itseoikaisumenetelmällä Kalajoen Kelan tekemän ko. virheelliseen päätöksen. Kysymys on lapsirikkaasta perheestä, joka olosuhteiden pakottamana joutui hankkimaan itselleen asunnon Kalajoen Hiekkasärkkien alueelta, koska muualla Kalajoella ei ollut vastaavaa vakituista asuntoa tarjolla. Pyydän Kelaa toimimaan asiassa kiireellisesti, siis ilman aiheetonta viivytystä.