Kalajoki päiväkirja

Meriluontokeskus avoinna joka päivä 11-19
Kylpylä Sanifani avoinna ma-pe 14-21, la-su 11-20, kuntosali avoinna 8 –20
Tapion Tupa: Tapion Tuvan taidenäyttely maaliskuussa on Alnus ry:n valokuvanäyttely, www.alnus.fi


La 1.3. alkaen klo 9.00 Jääveiston SM-kisat Tapion Tuvalla
La 1.3. klo 12.00 Kalajoen hiihtokeskuksessa Hippo-hiihdot
La 1.3. klo 16.00 Kalajoen jäähalli Suomisarjan jääkiekko-ottelu JHT-Hermes
La 1.3. klo 18.00 Kylpylähotelli Sanin Aaltosali, Jorma Uotinen ja pianisti liput 10 €
La 1.3. Ravintola Kultakala, Cantinassa Country ja hipoissa Puolitaival Company Klubilla Karaoke
La 1.3. Ravintola Dyyni, Lions Skandinavian Hunks
La 1.3. Merisärkkä, Johanna Debrezeni & Kelmeä Q
Su 2.3. Jääveiston SM-kisat jatkuvat Tapion Tuvalla
Su 2.3. klo 9.00 Kalajoen hiihtokeskuksesta laturetki 40. Jussin lenkki (20 km) ja Mini Kurikkala pienemmille, osanotto aikuinen 8 € js perhe 15 €, lapset alle 12 v. ilmaiseksi
Su 2.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
-----------------------------------------------------------------

Ma 3.3 klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painonnostotiloissa
Ke 5.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
To 6.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painonnostotiloissa
Pe 7.3. klo 20.00 Kuutamohiihto Rautiossa
Pe 7.3. Ravintola Kultakala, Halla ja Cantinassa karaoke
La 8.3. klo 12.10 Jääkiekkoa, harjoitusottelu F98 JHT - Hermes
La 8.3. klo 15.00 Elokuvat Merenojan Sali: Risto Räppääjä
La 8.3. klo 17.00 Elokuvat Merenojan Sali: Dark floors
La 8.3. Ravintola Kultakala, karaoke-tanssit
La 8.3. Ravintola Dyyni, Naisten päivän juhla upside-down bileet
La 8.3. Merisärkkä, Taikakuu
Su 9.3. klo 15.00 Elokuvat Merenojan Sali: Risto Räppääjä
Su 9.3. klo 17.00 Elokuvat Merenojan Sali: Dark floors
Su 9.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
-----------------------------------------------------------------

Ma 10.3. klo 18.00 Kalajoen hiihtokeskus S-Market lastenhiihdot
Ma 10.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painnonnostotiloissa
Ke 12.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
To 13.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painnonnostotiloissa
Pe 15.3. Ravintola Kultakala, Rock in Ganes, Cantinassa karaoke
La 15.3. klo 11.00 Vasankarin lastenhiihdot
La 15.3. Nuorakallion hiihto- ja mäkihyppykilpailut
La - Su 15.-16.3. klo 9.00 Kalajoen kristillinen kansanopisto, Toveripäivät
La 15.3. Ravintola Kultakala, Kastor ja Cantinassa karaoke
La 15.3. Ravintola Dyyni, Talvirieha ja Stalingrad Cowgirls
La 15.3. Merisärkkä, Anne Mattila & Mistral
Su 16.3. klo 8.00 Kalevan kansan jäähiihto (säävaraus) =peruutettu  (tilanne 1.3.)
Su 16.3. klo 18.00 Kalajoen jäähallissa harjoitusottelu C93 JHT - Huskit
Su 16.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
----------------------------------------------------------------

Ma 17.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painonnostotiloissa
Ti 18.3. klo 18.00 Kalajoen hiihtokeskus, lasten hiihdot Lähivakuutus + Säästöpankki
Ke 19.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
To 20.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painnonnostotiloissa
To 20.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
Pe 21.3. Merisärkkä,Souvarit & Lasse Hoikka sekä Epussa Ronskibeat
Pe 21.3. Ravintola Kultakala Nameles
La 22.3. klo 19.00 - 22.00 Kalajoen pääsiäistapahtuma Plassilla
La 22.3. klo 20.00 Raution suurkokko
La 22.3. klo 20.00 - 22.00 Pääsiäistapahtuma Rahjan Nuorisoseuralla
La 22.3. Ravintola Kultakala, karaoketanssit
La 22.3. Ravintola Dyyni, Sunburn Winter Specials with Heikki L.
La 22.3. Merisärkkä, Marita Taavitsainen & Orkesteri Koivu
Su 23.3. Merisärkkä, Topi Sorsakoski & Kulkukoirat
Su 23.3. Ravintola Kultakala, Dream Elvis Show special by Aron and Tinde, Moonlight karaoke
----------------------------------------------------------------

Ti 25.3. klo 18.30 Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous
Ke 26.3. Ravintola Kultakala, Moonlight karaoke
To 27.3. klo 18-19 Punttikoulu hiihtomajan painnonnostotiloissa
Pe 28.3. Kalajoen kristillinen kansanopisto, Parisuhteen rikastuttamisviikonloppu
Pe 28.3. Ravintola Kultakala, Dark the Sun ja Cantinassa karaoke
La 29.3. Ravintola Dyyni, Irina
La 29.3. Merisärkkä, Pekka Niskan Pojat
La 29.3. Ravintola Kultakala, karaoketanssit
Su 30.3. Ravintola Kultakala, Monlinght karaoke

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti vuokrata Jukujukumaan alueen Jukupark Oy:lle. Jukujukumaan nimi muuttuu Jukuparkiksi. Samassa kokonaisuudessa ostettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä Tuomipakat noin 1,5 miljoonan euron kauppahinnalla. Tällä kaupalla pelastettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Aila Siirilä vakuutti, että valtuuston päätettävänä olevassa paketissa on kysymys siitä, pysyykö Kalajoen matkailu paikallaan vai halutaanko sen menevän eteenpäin. Aila Siirilän mukaan nyt tehtävät ratkaisut ovat historialliset.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Esko Valikainen katsoi, että JukuJukumaan toiminta vaatii kehittämistä. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Sirkka-Alho Konu näki kehityssuunitelman positiivisena. Pro Kalajoen ryhmpuheenvurossa valtuutettu Jorma Untinen piti oikeana, että ulkopulliset yrittäjät tulevat kehittämään Särkkien matkailua.

Valtuutettu Erkki Aho käytti puheenvuoron ja totesi, ettei maanosto Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä ole veronmaksajien edun mukainen. Hän sanoi, että kysymys on yrityksen keinotekoisesta yrityspelastusoperaatiosta. Aho ei kuitenkaan jättänyt eriävää mielidettä asioihin, koska katsoi, ettei voi yksinään asialle mitään.

Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaava hyväksyttiin keskusteluitta. Kaavatyö käynnistyi jo vuonna 2000. Kaava-alue sisältää Hiekkasärkkien matkailukeskuksen. Kaava-alueen pinta-ala on 3450 hehtaaria ja rantaviivan pituus on 17 kilometriä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 26.2.2008 klo 18.30
Kalajoen kaupungintalolla

Käsiteltävät asiat

Liite nro Asia §

16 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
17 Pöytärkirjantarkastajien valitseminen
18 Työjärjestyksen hyväksyminen
19 Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaava
20 Kiinteistöjen ostaminen/ Nikupaavo Erkki Matti
21 Kiinteistöjen ostaminen/ Saari Aira Eliina
22 Kiinteistöjen ostaminen/ Maarakennus Kamunen Oy
23 Sopimus Jukujukumaan kehittämisestä
24 Vuokrasopimus/Jukupark Oy
25 Kiinteistöjen ostaminen/Kalajoen Hiekkasärkät Oy
26 Valtuustoaloitteet vuonna 2007
27 Valtuustoaloitteet
28 Muut asiat

Kokous on julkinen, yleisö voi seurata tilaisuutta.

Vanhojen rakennusten suojelu Kalajoen keskustassa on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Ympäristöhallinnon virkamiehet, Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen arkkitehti Liisa Ranto-Oikari ja alueiden käytön osaston osastopäällikkö Liisa Koski-Ahonen sekä Kalajoen kaupungin oma arkkitehti ylivieskalainen Seija Haarala ovat asettuneet vastustamaan kalajokisen terveen järjen käyttöä.

Kalajoen ympäristölautakunta myönsi 18.4.2006 Kaisu ja Antero Sorastolle luvan rakennusten purkamiseen Pohjankylässä Naatuksen tilalla RN:o 7:22. Ympäristölautakunnan päätöksen perusteluissa todetaan, että rakennukset ovat niin huonokuntoisia, ettei niiden säilyttäminen ole tarkoituksenmukaista. Naatuksen tilan rakennuksilla ei ole voimassa olevassa kaavassa suojelumerkintää.

Ympäristökeskus valitti Oulun hallinto-oikeuteen

Ympäristöksekuksen (arkkitehti Liisa Ranto-Oikari) mukaan Kalajoen kaupungin ympäristölautakunnan päätös on kumottava, koska rakennusten purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön liittyvien perinnearvojen tuhoutumista. Valituksen mukaan Pohjankylässä on säilynyt joukko 1800-luvun kyläkeskukseen kuuluneita asuin- ja liikerakennuksia, joiden joukossa Naatuksen ja viereisen Ventelän pihapiirit muodostavat eheän rakennusryhmän.

Lausunnot ja selitykset valitukseen

Ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut talonrakennusmestari Kalervo Alasuvannon 7.6.2006 laatiman kuntoselostuksen osoittavan, ettei ole järkevää kunnostaa rakennuksia asumiskäyttöön. Liitteenä oli seitsemän valokuvaa päärakennuksen sisältä sekä kaksi valokuvaa itse päärakennuksesta.

Antero Sorasto on antamassaan selityksessä todennut, että hän on perheineen asunut Naatuksen tilalla vuosina 1971-1990, minkä ajan rakennukset ovat olleet purku-uhanalaisia tiejärjestelyjen vuoksi. Tilalla on päärakennus, sivurakennus ja varastorakennus, jossa sijaitsevat sauna, autotalli ja liiteri. Tulipalo on aiheuttanut päärakennuksessa tuhoa. Vuonna 1952 taloon on rakennettu kuisti ja kellari. Kantavia seiniä on purettu ja huoneita on rakennettu lisää. Asuinkerroksia on nykyisin kaksi. Lisäksi päärakennuksessa on tapahtunut kolme isompaa vesivahinkoa ja pääjohto on jouduttu kaivamaan kaksi kertaa esiin jäätymisen vuoksi. Hirret ovat lahot ja osin mustuneet. Vesi on valunut seiniin, välikatoille ja lattioille 18 vuoden ajan. Kellarissa on koko ajan 10-40 cm vettä. Rakennuksen rossipohjissa on jo 1980-luvun puolivälissä ollut nähtävissä laaja-alaista sienikasvustoa.

Ympäristökeskuksen vastaselityksessä on todettu, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamiseen riitä syyksi se, ettei omistajalla ole sille käyttöä.

Oulun hallinto-oikeus kumosti ympäristölautakunnan päätöksen

Oulun hallinto-oikeus kumosi Kalajoen ympäristölautakunnan purkulupäätöksen 24.1.2008 numero 08/0043/2 diaarinumero 00571/06/4116. Järjettömän päätöksen esittelijänä kunnostautui jälleen kerran Kaarina Kemppainen ja päätöksentekoon ovat ottaneet osaa hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala ja Pirjo Jalonen.

Päätöksen perusteluissa todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritetaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Saman lain 127 §:n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Saman lain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteutumista.

Rakennussuojelulain 3 §:n mukaan rakennussuojleusta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Hallinto-oikeuden johtopäätökset asiassa ovat, että ottaen huomioon sen, että muun ohella Naatuksen tilan aluetta koskevan asemakaavan muutos on vireillä, missä yhteydessä myös Naatuksen tilalla sijaitsevien rakennusten suojelua koskeva asia tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ratkaistavaksi, hallinto-oikeus katsoo, ettei purkamisluvan myöntäminen tilan rakennuksille kaavoituksen tässä vaiheessa ole perusteltua. Ympäristölautakunnan ei näin ollen olisi tullut myöntää mainittua purkulupaa.

Keskustan asemakaavan muutos

Kalajoen keskustan asemakaavan muutostyöt ovat parasta aikaa käynnissä. Arkkitehti Juho Rajaniemi esittää kaavaehdotuksessaan ettei Naatuksen kiinteistöä ja Ventelän taloja suojella. Rajaniemen mukaan Naatuksen talo on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata suojella. Myöskään Ventelän taloja arkkitehti ei esitä suojeltavaksi asemakaavalla. Rajaniemi esittää Kansalaisopiston rakennuksen suojelua, vanhan Säästöpankin suojelua ja vanhan osuuskaupan eli niin sanotun Kultakalan suojelua.

Arkkitehti Juho Rajaniemi on mielestäni onnistunut keskustan asemakaavan suunnittelussa lähes sataprosenttisesti. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä suojella niin sanottua vanhaa Kultakalaa, koska rakennuksen omistaja Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa ei halua sitä suojella, eikä rakennukselle ole mitään käyttöä. On järjen vastaista suojella tarpeettomasti rakennuksia. Mielestäni rakennus voitaisiin purkaa ja rakentaan tilalle turvallisemmat liikennejärjestelyt sekä oikaista tietä ja rakentaa leveämpi puistoalue.

Mitä perustuslaki sanoo?

Suomen perustuslain 16 § käsittelee omaisuuden suojaa. Lain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Perustuslain 106 §:n mukaan: Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Erkin kommentti

Oulun hallinto-oikeuden päätös on perustuslain 16 §:n vastainen. Suomessa omaisuuden suoja on erittäin vahva perustuslain mukaan. Ei ole mitään syytä suojella korjauskelvottomassa kunnossa olevia rakennuksia kaupungin keskustassa. Jos omistaja haluaa suojella rakennuksia, niin silloin rakennuksia voidaan suojella. Jos rakennussuojeluun on rahaa ja rakennukselle on järkevää käyttöä, niin silloin rakennus voidaan suojella. Ketään ei saa pakottaa suojelemaan rakennuksia. Jos rakennuksia suojellaan, niin silloin siihen pitää olla varattuna rahaa ja rakennukselle käyttötarkoitus.

Kalajoen keskustan asemakaavan muutos tehdään Kalajoen kaupunkilaisia varten. Sitä ei tehdä ympäristökeskuksen virkamiehiä varten. Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies on vastuussa tekemistään päätöksistä. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen asiasta valittaneet virkamiehet kuin Oulun hallinto-oikeuden perustuslain vastaisen päätöksen tehneet esittelijä ja tuomarit ovat myös taloudellisessa vastuussa tekemästään taloudellista vahinkoa aiheuttaneesta päätöksestään. Asiasta voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tuskin siitä on hyötyä. Kalajoen kaupunginvaltuusto ratkaisee asian asemakaavalla, minkä se hyväksyy tämän vuoden syksyllä.

Minulta on kysytty, tiedänkö mitä on ekoterrorismi. Nyt minä vastaan, että tiedän.

Kuva
Näköiskuva Keskipohjanmaan uutisesta

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on toiminut kunnallisen virkamies- ja luottamusmiesjohdon hiekkalaatikkoleikkinä verovaroilla ilman taloudellista vastuuta.

Jälleen kerran Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastetaan konkurssilta. Tämä taitaa olla neljäs tai kuudes kerta. Kalajoen kaupungin päättäjillä olisi nyt mahdollisuus tehdä järkeviä ratkaisuja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnan suhteen, koska kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ei ole olemassa.

Esteellisyysasioita ei ole koettu esteiksi

Aikaisemmin Kalajoen kunnanjohtaja toimi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajana. Hän oli aktiivisesti mukana asioiden valmisteluissa antamalla yksityiskohtaisia ohjeita alaisilleen. Hänellä oli tapana jäävätä itsensä niin, että hän oli kunnanhallituksen kokouksissa kuuloetäisyydellä, kun kunnanhallitus teki päätöksiä. Näin kunnanhallituksen jäsenten toimintaa valvottiin.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäsen Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä on mukana Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksissa sekä elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa. Lisäksi hän on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän MYR:n puheenjohtaja ja sitä kautta hän ollut vaikuttamassa myös Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tytäryhtiön hotellin rahoituksen saantiin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kautta.

Maanantaina 18.2.2008 Kalajoen kaupunginvaltuustoryhmät kokoontuivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Raili Myllylän kirjallisella kutsulla keskustelemaan ja valmistelemaan JukuJukumaan vuokrausta ja maa-alueen ostoa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä. Kokouksesta maksetaan osanottajille kokouspalkkiot. Raili Myllylän esteellisyys on kiistaton. Hän johti kokouksessa puhetta.

Samassa kokouksessa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Ojala käytti puheenvuoroja asiasta. Tapani Ojala on Kalajoen kaupunginvaltuuston ja Kalajoen kaupunginhallituksen jäsen. Esteellisyys on kiistaton. Kyseessä olevat henkilöt ovat esteellisinä toimineet asiassa, joissa heillä on yhtiön hallituksen jäseninä iso henkilökohtainen taloudellinen vastuu. Täten asia on enemmän kuin vakava tapaus.

Mikäli joku valittaa Kalajoen kaupunginvaltuuston ensi tiistaina 26.2.2008 pidettävän kokouksen päätöksistä, kohdista 23 § Sopimus Jukujukumaan kehittämisestä, 24 § Vuokrasopimus/Jukupark Oy tai 25 § kiinteistöjen ostaminen/Kalajoen Hiekkasärkät Oy, niin on todennäköistä, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset kaatuvat Oulun hallinto-oikeudessa.

Tämä ei kuitenkaan ole ihan varma, sillä jos asian esittelijänä toimii Oulun hallinto-oikeudessa Kaarina Kemppainen, niin silloin kaikki on yhtä varmaa kuin taivaalla tuulee. Kaikki on mahdollista. Tästä esimerkkinä 28.11.2002 Kalajoen kaupunginvaltuuston tekemä päätös sivistystoimenjohtajan vaalissa. Jätin tuolloin eriävän mielipiteeni valtuuston päätökseen. Oulun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi niin Oulun hallinto-oikeuden kuin Kalajoen valtuustonkin päätöksen asiassa 15.6.2006. Asiasta käyty kirjeenvaihto valittajan ja Oulun hallinto-oikeuden esittelijän Kaarina Kemppaisen välillä osoittaa kiistatta sen, että väärä päätös on tehty tahallaan. Poliisi ei tutki asiaa, vaikka rikosilmoitus asiasta on tehty. Esittelijä Kaarina Kemppainen on tehnyt esittelyt myös toisessa valitusasiassa niin väärin kuin vain pystyy. Oulun hallinto-oikeus oli tehnyt asiassa päätöksen kokonaan toisesta asiasta kuin oli valitettu. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Oulun hallinto-oikeuden väärin tehdyn päätöksen. Näin toimii oikeusvaltio Suomi.

Perustuslain vastainen menettely

Kalajoen kaupungissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy on saanut poikkeuksellisen aseman muihin yrityksiin verrattuna. Nyt kun Kalajoen kaupunki on vuokraamassa JukuJukumaan maa-alueen Jukupark Oy:lle, niin vuokratulot ohjataan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Kun Kalajoen kunta ostaa maa-alueen, jolla sijaitsee Kalajoen matkailuhotelli, (vuokralaisena on ravintola Dyyni), niin vuokratulot ohjataan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Kalajoen kaupungin omistamassa kylpylärakennuksessa on vuokralaisena Kalajoen Hiekkasärkät Oy, joka kerää toiminnan tulot ja Kalajoen kaupunki maksaa kulut. Nämä esimerkit osoittavat selkeästi sen, että menettely ei ole yhdenvertainen muiden yritysten kanssa vaan on selkeästi perustuslain 6 §:n vastainen.

Päättäjille on jätetty myös kertomatta, mitkä ovat tekniselle puolelle tulevat kulut siitä, kun Jukujukumaan altaat siirretään pois nykyiseltä paikalta. Sopimuksissa vain lukee, että kaupunki vastaa kustannuksista. Jo tällä hetkellä teknisen puolen määrärahat Hiekkasärkkien osalta ovat 215 000 euroa miinuksella. Altaiden siirto ja muut tekniset työt saattavat maksaa jopa 150 000 euroa.

Kalajoella kaupunkilaiset protestoivat jo nyt voimakkaasti sitä, että kaupungin rahat menevät Hiekkasärkille. Ydinalueen katuvaloihin ja teiden korjauksiin ei rahaa riitä, mutta kun Kalajoen Hiekkasärkät Oy pitää pelastaa konkurssilta ostamalla maata yhtiöltä kaupungille, niin silloin rahaa löytyy 1 500 000 euroa, vaikka sitä ei olisikaan budjetoitu kaupungin tulo- ja menoarvioon! Näin toimivat Kalajoen päättäjät.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminta lopetettava

Kalajoen kaupunki on taannut Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja tämän tytaryhtiön lainoja yhteensä 3 427 000 euron määrästä. Tämä summa on vielä takauksista jäljellä. Jos Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminta lopetetaan ja velat sekä varat siirretään Kalajoen kaupungille, niin Kalajoen kaupunki saa lainat halvemmalla kuin Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Näin säästetään korkokuluja. Jos Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä Kalajoen kaupunki ostaa maa-alueen 1 500 000 eurolla, niin rahat tulisi ohjata lyhentämättömänä kaupungin takaamiin lainoihin. Sillon joudutaan purkamaan pantteja. Jos Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n antamia pantteja puretaan, niin sen jälkeen rahoituksen saaminen voi olla ongelmallista. Mistä saadaan uusia pantteja?

Lisäksi Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajan tehtävät voidaan jakaa Kalajoen kaupungin virkamiehille, jolloin palkkakuluissa saavutetaan merkittävä säästö. Myös vuokratulot kiinteistöistä ja maa-alueista ohjautuisivat suoraan oikeaan osoitteseen eli Kalajoen kaupungille. Samoin kylpyläkiinteistön toiminnan tulot ohjautuisivat suoraan Kalajoen kaupungille tai kaupungin vuokralaiselle, joka olisi todennäköisesti yksityinen yritys, eikä kunnallinen yritys. Jos ja kun kylpyläkiinteistö ja hotellikiinteistö saadaan myydyksi, niin matkailun yrittäminen siirtyisi Kalajoen päättäjien toivomaan suuntaan eli kaupunki saataisiin pois matkailubisneksestä ja sen aiheuttamista riskeistä.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnan lopettaminen ei kuitenkaan ole helppo asia, sillä niin sanotut johtavat kunnallispoliitikot menettäisivät "arvokkaat luottasmiespaikat" ja  samaten ruhtinaalliset kokouspalkkionsa.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallitus on seuraava:
puheenjohtaja Topi-Kalustaja Oy:n tuotantopäällikkö Tapani Ojala,
yrittäjä Hannu Isopahkala,
Kalajoen kaupungin maaseutuasiamies Saila Kukkonen,
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, emäntä Raili Myllylä,
Oulun kauppakamarin toiminnanjohtaja Jaakko Okkonen ja
Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Altti Seikkula.
Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari menettäisi käsikassaransa Kalajoen matkailuasioissa, jos Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminta lopetettaisiin.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että taloudellisesti ajateltuna yhtiön toiminnan lopettaminen olisi kalajokisten veronmaksajien etu.