Kalajoen Riento 100 vuotta

Erkki Aho   04 02 2007, 18:34

image

Kalajoen Riento täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Siksi on syytä luoda katsaus seuran vaihderikkaaseen historiaan ja onnitella seuraa ja seuran nykyistä puheenjohtajaa Mika Männikköä merkkivuoden johdosta.

Kalajoen Työnväenyhdistyksen perustaminen 6.11.1905 voimisti ajatusta siirtyä myös urheilu- ja voimistelutoiminnassa erilleen Nuorisoseurasta. Työväen oman urheiluseuran perustaminen tuli mahdolliseksi oman talon valmistuttua 1907. Saman vuoden syyskuun 22. päivälle kirjatusta Työväenyhdistyksen johtokunnan pöytäkirjasta voidaan lukea seuraava ilmoitus: ”Koska työväenyhdistyksen jäsenten keskuuteen on perustettu voimistelu- ja urheiluseura, niin toimivien pyynnöstä myönnettiin seuralle vapaa huone ja valon ainakin lyhyemmäksi ajaksi”.

Itse perustamistapahtumasta ei ole säilynyt mitään arkistotietoa. Seuran säännöt valmistuivat vuoden 1908 alkuun mennessä ja Työväenyhdistyksen johtokunta sai ne hyväksyttäväkseen 18.1.1908 pidettyyn kokoukseen. Sääntöjen mukaan uuden voimistelu- ja urheiluseuran nimi tuli olemaan Kala ja se tuli toimimaan Työväenyhdistyksen alaosastona. Vuoden 1909 alussa hapuileva toiminta vilkastui. Toimintaa oli painissa, yleisurheilussa ja painonnostossa. Voimistelua harrastettiin permannolla ja telineillä. Friisin veljesten konepajassa työskentelevät Kalan jäsenet valmistivat seuralle rekin samana vuonna. Harjoiteltiin rekki- ja rengasvoimistelua sekä vapaa- ja sauvaliikkeitä. Parhaimpana painija mainitaan E. Elo. Voimistelunohjaajana toimi Kalle Pitkänen.

Riennon perustaminen

Vuoden 1910 alussa seuran nimi muutettiin Kalajoen V- ja U-seura Riennoksi. Seuran puheenjohtajina ensimmäisen kymmenluvun alkupuoliskolla toimivat Kalle Siipola, Jafet Heikkilä, Kalle Pitkänen ja Frans Ojala sekä monipuolisena toimihenkilönä A.V. Fors Riennon alkuvuosien nimekkäimpiä urheilijoita olivat rekkivoimistelijat K.Martinkauppi, Jafet Heikkilä, Joni Järvin, Torsten Klind ja Väinö Saarikoksi, painijat E ja F. Elo, Kalle Pitkänen, Jaakko Klind, Kalle Tanska, Arvo Serenius ja Jafet Heikkilä sekä voimistelun valiorivimiehet Jalmari Saarikoski, Kalle Siipola, Torsten Klind, Kalle Tanska ja Antti Lepistö. Viimeksi mainittu sai nimeä myös erinomaisena rengasvoimistelijana.

Tsaarin sotilaat keskeyttivät harjoitukset

Riennon toiminta katkaistiin ensi kertaa valtaapitävien toimesta vuonna 1916. Oli tavanomainen harjoitusilta, kun Tsaarin armeijan sotilaat syöksyivät aseet paljastettuina saliin ja tutkivat harjoittelevien nuorten taskut. Komentava upseeri määräsi harjoitukset lopetettavaksi, koska salilla harjoitellaan aseiden käyttöä. Myöhemmin selvisi, että joku kalajokinen oli tehnyt ilmiannon, että Rientolaiset pitävät sotaharjoituksia. Päätöstä ei muutettu vaikka Riento teki siitä valituksen läänin kuvernöörille. Riennon kokouksissa usein keskusteltiin SVUL:oon liittymisestä, kuten monet työväen urheiluseurat olivat tehneet. Riento ei kuitenkaan koskaan liittymispäätöstä tehnyt. Työväen oma liitto perustettiin 26 p:nä tammikuuta Helsingin Raittiusyhdistyksen Koiton talolla.
Vuonna 1919 Riennon toiminta saattoi alkaa jälleen vireästi. Seuran puheenjohtajana toimi vuoden 1920 Frans Ojala ja sihteerinä Emil Haanpää. Vuoden 1920 lopulla Riento liittyi Työväen Urheiluliittoon. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1921 H.G. Östman. Vuosikymmenen loppupuolella tuli mukaan paini ja nyrkkeily. Seuran paras hiihtäjä Jalmari Suomela matkusti Tampereelle TUL:n mestaruushiihtoihin vuonna 1924 ja sijoittui ikämiessarjassa yhdeksänneksi.

Pommi kertoi toiminnasta

Seuralehti Pommi julkaistiin ensi kertaa lokakuussa 1921. Se ilmestyi joka kuukausi koko vuosikymmenen ajan ja vielä 1940-luvulla Atomipommi-nimisenä. Tämän vuosikymmenen taloudellinen toiminta muodostui pääasiassa iltamien pidosta. Vuosien 1927-28 aikana järjestettiin 50 000 kappaleen arpajaiset. Niiden tuotoilla voitiin hankkia mm. nyrkkeilyvälineitä. Tämän ajan nyrkkeilijöitä olivat Väinö Änkilä, Väinö Jutila, Martti Tanska, Yrjö Tiinanen, Urho Tanska, Kalle Kujansuu ja Viljo Rahkola. Heikki Oikarinen vaihtui Riennon puheenjohtajaksi vuonna 1929. Painostus työväen toimintaa kohtaan alkoi voimistua. Erityisesti Kalajoella kunnostautui tässä tehtävässä lapualaishengen innoittama nimismies Gråsten. Iltamien pito työväentalossa kiellettiin heinäkuussa. Riennon voimistelu- ja urheilutoiminta jatkui kuitenkin vielä toistaiseksi.

Riennon toiminta lakkautettiin

Lokakuussa 1931 nimismies Gråsten pääsi tavoitteeseensa ja Riennon toiminta lakkautettiin kihlakunnan oikeuden päätöksellä ja kaikki Riennon omaisuus takavarikoitiin. Monet Riennonkin toiminnassa mukana olleet pidätettiin ja vangittiin, mm. seuran pitkäaikainen puheenjohtajan H.G. Östman. joka sai kolmen vuoden tuomion. Myös muut tuomitut Kaarlo Luoto, Ville Hietala, Setti Tiinanen, Väinö Olkkonen, Santeri Seikkula ja Emil Luoto olivat 1920-luvulla aktiivisesti Riennon toiminnassa mukana. Riennon toiminta oli näennäisesti pysähdyksissä vuoteen 1935. Koska aika ei ollut vielä kypsä Riennon henkiinherättämiseksi niin perustettiin työväenurheiluseura Kalajoen Työväen Urheilijat 27.8.1935. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Väinö Varpainen. Gråsten aloitti ajojahdin KTU:ta vastaan ja yritti lopettaa sen toiminnan samoin kuin oli Riennolle tehnyt. Siinä hän ei kuitenkaan onnistunut. Kilpailutoiminta alkoi hiihdon ja yleisurheilun merkeissä. Uutena lajina tuli ohjelmaan pesäpallo.

Talo talkoovoimin

Koska Työväentalon ovet olivat sulkeutuneet ikuisiksi ajoiksi, tuli tarve oman talon rakentamiseksi. Talkoovoimin saatiin uusi työväentalo valmiiksi vuonna 1939, nimeksi pantiin Teatteritalo, joka on ollut Riennonkin toimipaikkana siitä lähtien. Teatteritalon omistuspohja oli osakeyhtiö. Suurimpana osakkaana Sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys.

Jatkosota keskeytti toiminnan sotavuosiksi, mutta heti sodan päätyttyä vuoden 1944 lopulla toiminta käynnistyi vilkkaaksi. Vuonna 1945 puheenjohtajana toimi Eero Silvola ja sihteerinä Lauri Tanska, joka toimi 50-luvulta lähtien Riennon sihteerinä 20 vuotta. Vuoden lopulla Riento voitiin jälleen herättää henkiin ja KTU liitettiin Rientoon. Joukkuelajeista pesäpalloa harrastettiin vielä pitkään sotien jälkeen. Riennon joukkue voitti pesäpallon piirinmestaruuden vuonna 1947. Hiihdossa Pentti Heininen ja Jorma Vierimaa aloittivat pitkän hiihtäjän uransa, edustaen Rientoa vielä 60-lvun hiihtokilpailuissa. Yleisurheilussa Riennon edustus oli vahva pitkillä ja keksipitkillä matkoilla. Erkki Hammar, Elmeri Fors, Alku ja Jouko Seikkula saavuttivat useita piirinmestaruuksia ja piirinennätyksiä. Heittolajeissa Vilho Järvinen, Matti Toppi, Toivo Saaronmaa ja Jukka Heinien saavuttivat myös useita piirinmestaruuksia. Riennon puheenjohtajana toimi vuosina 1948-1949 Pentti Korpi, 1950 ja 1952 Martti Lindvall. Vuonna 1951 puheenjohtajana oli Alku Seikkula. Riennon historian ensimmäiset TUL:n mestaruusmitalit saavutti Inga Fors. Hän oli 800 metrin juoksussa toinen ja korkeudessa kolmas.

Sauvolat Suomen parhaimmistoa

Esko Lindström valittiin Riennon puheenjohtajaksi vuonna 1954. Hänen puheenjohtajauransa kesti 10 vuotta. Riennon ensimmäisen TUL:n mestaruuden saavutti Anna-Maija Aikioniemi vuonna 1961 korkeushypyssä.

1950-luvun puolivälissä alkoi Lenne ja Pentti Sauvolan nousu Suomen nyrkkeilyn parhaimmistoon. Molemmat olivat mukana myös kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. Pentti kilpaili ansiokkaasti Romaniassa ja Unkarissa sekä Lenne Neuvostoliitossa. Lenne voitti SM-pronssia 1956 ja SM-hopeaa vuonna 1957. Pentti Sauvola voitti SM-pronssia vuonna 1958. Pentti Sauvola kukisti Kokkolan nimekkään Väinö Järvenpään kaikin tuomariäänin. Sauvolan veljesten jälkeen piirinmestareita olivat Kari Vierimaa, Reino Alho, Simo Himanka ja Keijo Kilpeläinen. Nuorten nyrkkeilykaartin kärkihahmoksi nousi 1960-luvun lopulla Juhani Mäkelä, joka saavutti 1968 TUL:n mestaruuden raskaassa sarjassa. Riennon toiseksi edustusnyrkkeilijäksi kohosi Pekka Katajalaakso. 1970-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa Riennon nyrkkeilymainetta piti yllä Jari Fors.

Painonnostaja Esko Siermala voitti TUL:n mestaruuden 1967 ja 1971. Heikki Ulvi saavutti TUL:n kisoissa pronssia vuosina 1971 ja 1972. TUL:n mestaruuskilpailuissa 1979 Terho Männistö sijoittui 400 metrin juoksussa neljänneksi ajalla 49,49 ja 800 metrin juoksussa kuudenneksi ajalla 1.54,10. Terhon sisar Tuulevi Männistö juoksi Turun Veikkojen edustajana 1990 ratakierroksen aikaan 56,18.

Lentopallossa Riento nousi kakkossarjaan

Lentopallo tuli Riennon ohjelmaan 1950-luvun puolivälissä. Riento saavutti piirinmestaruuskilpailussa kolmannen sijan vuonna 1968. Vuonna 1971 Riento voitti 20-vuotiaiden Oulun piirin mestaruuden. Miesten edustusjoukkue nousi vuonna 1972 nelossarjasta kolmossarjaan. Kalajoen Riento pelasi 1980-luvulla yleensä kolmos- tai nelossarjaa. Kauden 1988-89 päätteeksi Riento nousi kakkossarjaan. Riennon ja Junkkarien väliset keskinäiset ottelut olivat yleisöön meneviä. Junkkarien kukistaminen virallisessa sarjaottelussa onnistui vasta joulukuussa vuonna 1988. Kamppailu kesti tuolloin kaksi ja puoli tuntia. Samalla Kalajoen lentopalloherruus siirtyi Riennolle. Viron maajoukkueen kapteeni Avo Keel oli kovan luokan vahvistus sarjakaudella 1990-1991. Riennon joukkueessa, mikä nosti Riennon kakkossarjaan pelasivat Jouni Alho, Asko Korva, Kari Untinen, Pekka Hietala, Jarmo Männikkö, Jorma Hautamäki, Jarmo Vierimaa ja Rauno Saukko.

Jousiammunta menestyslajiksi

Marko Ainali saavutti 18-vuotiaiden SM-pronssia vuonna 1986. Vuonna 1987 hän saavutti kaksi Suomen mestaruutta ja SM-pronssia miesten sarjassa yhdessä Leo ja Mauno Takalon kanssa. Marko osallistui myös miesten EM-kisoihin Ranskassa ollen 35 Fita-kierroksella Luxemburgin EM-kisoissa 21. Mauno Takalo aloitti jousiammunnan 48-vuotiaana veljensä Leon innostamana. Mauno Takalon ensimmäinen Suomen mestaruus tuli vuonna 1988. Vuoden 1991 loppuun mennessä Mauno Takalo oli saavuttanut yhdeksän SM-mitalia. Myös Pentti Ainali saavutti kolme joukkuekilpailun SM-hopeaa. Eero Hihnalan molemmat SM-mitalit, hopeaa ja pronssia, ovat vuodelta 1990. Simo Hihnala saavutti Suomen mestaruuden joukkuekilpailuissa vuonna 1987 yhdessä Marko Ainalin ja Jouni Ketolan kanssa. Leo Takalo voitti SM-pronssia 1987 ja SM-hopeaa 1990 joukkuekilpailussa. Vuosien 1986-1991 Riennon jousiampujat voittivat neljä Suomen mestaruutta, neljä SM-hopeaa ja kuusi SM-pronssia.

Lähteet:
Teuvo Hietala Riennon 80-vuotishistoriikki Kalajokilehdessä 1987
Lauri Järvisen kirja: 100 vuotta kalajokista urheilua
Kuvassa Marko Ainali

palautteet


http://cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641-t.huihg897.info <a href="http://cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641-h.huihg89 7.info">cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641</a> [url]http://cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641-b2.huihg897.inf o]cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641[/url] [u]http://cedeb90c00e86bb1cca696eebd2c7641-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe-t.k90u0h.info <a href="http://ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe-h.k90u0h. info">ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe</a> [url]http://ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe-b2.k90u0h.info] ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe[/url] [u]http://ecba74869d4cbcd82b7ce581f7c6f3fe-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695

ddgap eräs unohtunut rientolainen nyrkkeilijä saldo 2tul mestaruutta 1sm kulta 1sm pronssi 1ruotsi suomi maaottelu kulta useita muita mitalleja. sot urheilijoiden nyrkkeily pronssia v1989 jne. arvaa kuka.