Raution poikia - Janne Tähkä

Erkki Aho   03 08 2007, 21:32

image

Janne ”Taikuri” Tähkä – legenda jo eläessään

Janne Tähkän sukujuuret ovat Rautiossa. Hän on rautiolaisten Niilo Ja Anna-Liisa Saaren tytön Elisan poika. Janne on syntymäkotini naapurin tytön poika. Elisa muutti varsin nuorena siskonsa luokse Helsinkiin, koska työnsaantimahdollisuudet Rautiossa olivat vähäiset. Siellä hän avioitui ja synnytti 27.9.1970 Janne-pojan, joka vietti lapsuudessaan monia kesiä Rautiossa mummolassa.

Janne Tähkä on ollut myös usein nähty vieras Rautio-viikolla. Siellä hän on antanut näytteitä mailataituruudesta. Hän löi pallon suoraan ylös 20-30 metrin korkeuteen ja otti sen kerta toisensa jälkeen mailan lavalle ilman pomppuja. Janne Tähkä kertoi, että pappa rakensi hänelle maalinkin ja hän harjoitteli yleensä yksin aamusta iltaan kahden kuukauden ajan kesäisin Rautiossa 15-vuotiaaksi asti. Voidaan sanoa, että Janne oppi Rautiossa mailataituruutensa kovalla harjoittelulla. Janne on ammatiltaan urheiluhieroja. Hänellä on vaimo ja kolme lasta. Ennen salibändyyn siirtymistä hän pelasi 17-vuotiaaksi jääkiekkoa ja sitten kaukalopalloa, mistä on muistona SM-hopeaa ja SM-pronssia Bewe-Sportin edustajana. Tähkä on kiertänyt säännöllisesti esittelemässä salibändyä ympäri Suomea.

Mailavirtuoosi vailla vertaa

Hän on lajinsa ehdoton mailataituri, lajinsa kotimainen legenda, jonka tekniikalle ei liene vertaa koko maailmassa. Hän on Suomen salibandyliigan kaikkien aikojen tehokkain viimeistelijä. Janne Tähkä on 189 cm pitkä ja 86 kiloa painava oikeakätinen puolustaja, joka on voittanut urallaan EM-kultaa 1995, MM-hopeaa 1996 ja 2000 sekä MM-pronssia 1998. Hänellä on tilillään useita Suomen mestaruuksia ja useita mitalisijoja. Hän on edustanut Suomessa useita seuroja mm. Pleikkareita, Team Bothya, Viikinkejä, HIFK:ta, Joensuun JosBaa ja SSV:tä. Hän on myös pelannut vuoden Linköpingissä IBK Successa Ruotsin Elitserienissä sekä Porvoossa PPS:ssä että Seinäjoella Peli-Veljissä. Lisäksi hän on pelannut Sveitsissä Kloten Bulach Jetsissä. Alkukauden 2004-2005 pelaamatta ollut Janne Tähkä vuokrattiin SSV:stä sveitsiläiseen Kloten-Bülach Jetsiin loppukaudeksi 2005. Tähkä oli kaudella 2004 voittamassa SM-kultaa SSV:ssä sekä maajoukkueen mukana MM-kisojen pronssilla. Kloten pelasi Sveitsin ylimmässä NLA-liigassa, mutta oli sillä hetkellä sarjassa viimeisenä saaliinaan 14 ottelusta vain yksi voitto, joten Tähkän apu tuli tarpeeseen.

Ilmaveivin isä

Maagisen tekniikan omaavan puolustajan vetolaukaus on pelote kenelle tahansa maalivahdille. Monet tulivat otteluihin katsomaan pelkästään Janne Tähkän taidokkaita ”ilmaveivejä” ja muita oivalluksia. Janne Tähkä Show oli aina näkemisen arvoinen. Yleisö huokaili ihastuksesta Tähkä-Shown pyöriessä täysillä kierroksilla. Ilmaveivi on näyttävä harhautus tai kikka, jossa pallo nostetaan mailan lavan päälle ja kieputetaan ilmassa. Yleensä tarkoituksena on maalin takaa heittää pallo tolpan ympäri maaliin, mutta muitakin käyttötapoja on nähty. Ilmaveivin isänä pidetään yleisesti Janne Tähkää.
Katso videolta Jannen ilmaveivi:
http://www.youtube.com/watch?v=3Katrx1Jx3E

Kaudella 2003-2004 Janne Tähkä pelasi runkosarjassa 31 ottelua ja teki 23 maalia ja antoi 14 syöttöä. Janne Tähkän pelinumero oli 13 ja se on ollut todellinen epäonnen luku vastustajille. Janne on ollut kaukalon ehdoton kuningas. Janne Tähkä on maailman ainoa salibandypelaaja, jolla on oma mailamallisto. Uusia mailoja on kolme erilaista, One, Two, Three. Janne on osallistunut malliston suunnitteluun yhdessä Exelin asiantuntijoiden kanssa.

Olympiasoihdun kantajana

Ateenan olympialaisten yli 3600 soihdunkantajaa nimettiin toukokuussa 2004. Soihdunkatajien joukossa oli kaikenikäisiä ihmisiä eri elämänaloilta, mutta toki liikunnallinen elämäntapa oli erityisen hyvin edustettuna. Suomessa olympiatulta veivät muiden muassa maratonilla olympiapronssia vuonna 1956 juossut Veikko Karvonen, liikunnan ilosanoman viestinviejänä kunnostautunut Risto Kaskilahti ja salibandyn uranuurtaja Janne Tähkä. Soihdunkantajiksi valittiin tai äänestettiin ihmisiä, joiden katsottiin edustavan perinteistä, olympiahenkeen kuuluvia arvoja ja ihmisyyden parhaimpia puolia. Jokainen viestinviejä kantoi soihtua noin 400 metrin matkan mikä vastasi kilpajuoksuradan yhtä kierrosta. Janne Tähkä oli ylpeä siitä, että sai olla suomalainen olympiasoihdun kantaja.

Kuva E. Aho
Janne Tähkä


palautteet


Moi ! Tulin tähän kirjoitukseen Jannen Wikipedia sivulta. Oli kiva lukea Jannen nuoruudesta. Jotain siitä tiesinkin, asuin naapuritalossa Myllypurossa armeijaikään asti. Koulumatkat luokkakaverit teki kävellen yhdessä melko monta kertaa. Kaukalossa ja pihoilla pallot ja kiekot tuli melkoisen tutuiksi Jannen kanssa pelatessa iltamyöhään. Sellainen juttu pisti silmään kirjoituksessasi, Janne on vasenkätinen, mutta pelaa oikeakäsi alhaalla. En ole varma miten se pitäisi kirjoittaa. Terkut Jannelle vanhalta luokkakaverilta !