L8 (1.1.2008)

Erkki Aho   31 10 2006, 8:27

Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2008

_______________________________________________________


Kansalaiset,

Juuri päättynyt itsenäisyytemme juhlavuosi liittyi pitkään rauhan vuosien ketjuun. Olemme yli kuuden vuosikymmenen ajan voineet rakentaa maatamme ja hyvinvointiamme rauhan oloissa. Haluan kiittää veteraaneja, sodanjälkeistä rakentajapolvea ja myös oman aikamme arjen sankareita saamastamme perinnöstä. Yhteisvastuu – huolehtiminen toisistamme – on yhä välttämätöntä. Yhteisvastuu tasoittaa yksittäisen ihmisen polkua ja rakentaa kansakunnan tulevaisuutta.

Mennytkään vuosi ei päättynyt ilman inhimillisiä menetyksiä ja surua. Jokelan koulutragedia kosketti meitä kaikkia. Läheisensä menettäneiden suru on syvä ja sen varjot ovat pitkät. Myötätuntomme ja tukemme ovat tarpeen vielä kauan sen jälkeen, kun julkisuus tapahtuman ympäriltä on kadonnut.

Tällaisten kokemusten myötä joudumme tunnustamaan, että se mikä voi tapahtua muualla, voi sattua myös meillä. Tapahtuneesta on otettava opiksi.

Olemme tottuneet pitämään yhteiskuntamme toimivuutta itsestäänselvyytenä, ja on hyvä, että voimme yhä luottaa arkipäivän turvallisuuteen. Mutta se ei saa merkitä välinpitämättömyyttä eikä tuudittaa meitä väärään luottavaisuuteen.

Onnettomuus- ja kriisitilanteissa ihmisten perusturvallisuus joutuu koetukselle. Juuri silloin tarvitaan julkisia palveluja, kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja yksinkertaisesti toinen toisestamme välittämistä. Näiden turvaverkkojen vahvuus on ratkaisevaa hädän hetkellä, mutta niitä on rakennettava ja huollettava koko ajan. Tätä meidän kaikkien on tehtävä kykyjemme mukaan. Peruspalveluista on pidettävä huolta.

Me suomalaiset emme ole vain joukko ihmisiä. Kokemamme yhteisöllisyys tekee meistä kansakunnan. Yhteisön jäsenenä jokaisella on paremmat mahdollisuudet toteuttaa myös yksilöllisiä toiveitaan, omalla työllään ja omin ponnisteluin.

Oikeudenmukaisuus kuuluu vahvasti suomalaisiin arvoihin. Olemme rakentaneet sosiaalisesti eheän yhteiskunnan – voidaan perustellusti puhua menestystarinasta.

Hyvinvoinnissamme on kuitenkin nähtävissä säröilyä. Vaikka kansantulo on kasvanut, eivät väestöryhmien väliset hyvinvointierot ole hävinneet, vaan päinvastoin erot etenkin ääripäiden välillä ovat jatkaneet kasvuaan. Erityisen huolestuttavaa on, jos annamme lasten joutua kärsimään tästä.

Sosiaalinen eheys ja taloudellinen vahvuus kulkevat käsi kädessä, Jos toinen murtuu, ei toistakaan voi taata. Niin kauan kun onnistumme pitämään huolta siitä, että kaikkien väestöryhmien elintaso kohentuu ja erot tasoittuvat, olemme vahvalla pohjalla.

Suomen vahvuuksiin on kuulunut myös työmarkkinoiden laajapohjainen yhteistyö. Viime neuvottelukierroksella työehtosopimusratkaisut lohkesivat liittokohtaisiksi. Syksyn tapahtumat toivat esiin työelämän ongelmia muun muassa työn arvostuksessa ja tasa-arvossa. Kertaheitolla nämä asiat eivät ratkea, vaan niihin joudutaan varmasti palaamaan. Toivon, että ymmärretään palvelujen kasvava merkitys yhteiskunnalle ja löydetään haasteisiin kestäviä ratkaisuja.

Neuvottelutilanteen vaikeus käynnisti myös pohdinnan työelämän pelisäännöistä ja sopimusmalleista. Tämäkin keskustelu jatkuu. Näin varsinaisten neuvottelujen välillä pystyttäneen katsomaan asioita ennakkoluulottomasti ja rakentavasti ymmärtäen sekä muuttunut globaali maailma että vahvan neuvottelujärjestelmän edut.

Tämän päivän maailmassa oppiminen yhteistyöhön on kaikkein tärkeintä. Viime vuonna ilmastonmuutoksen hillintä nousi lopultakin maailmanlaajuiseksi ykköstavoitteeksi. Olen toiveikas globaalin vastuun kasvusta. YK:n ilmastonmuutoskokous Balilla joulukuussa oli askel eteenpäin. Se voi olla uuden polun alku. Ja me onnistumme, jos me pystymme sovittamaan yhteen tässä muutosprosessissa sekä maailman ekologiset edellytykset että ihmisten tarpeen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Suomen pitää olla mukana tässä työssä sekä itsensä että yhteisen maailmamme vuoksi. Tarvitsemme ympäristöystävällisempää elämäntapaa, ohjaavia normeja ja puhtaamman teknologian kehittämistä. Voimme vaikuttaa kansainvälisen yhteisymmärryksen löytymiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä myös Euroopan unionissa ja unionin kautta koko maailmassa.

Oman lähialueemme suurin ympäristöongelma on Itämeri. Sen suhteen meillä Itämeren rantavaltioilla on paljon voitettavaa, mutta myös paljon vastuuta. Yhteistyötä on jo tehty meren puhdistamiseksi ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi, mutta ponnisteluja on jatkettava. Viime marraskuussa Itämeren maat sitoutuivat vähentämään päästöjään yhteisen taakanjaon mukaisesti.

Omasta puolestani olen halunnut kutsua ja rohkaista Itämeren kansoja tähän yhteistyöhön. Olen yhdessä pääministeri Vanhasen kanssa lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Itämeren rantavaltioiden päämiehille. Toivon, että tällainen näkyvä poliittinen sitoutuminen vahvistaisi tarvittavia käytännön toimenpiteitä. Itämeri yhdistää - ei erota

Tulen palaamaan Itämeren haasteisiin ja muihin ympäristökysymyksiin jo keväällä muun muassa seuraavan presidenttifoorumin yhteydessä.

* * *

Päättyneenä vuonna kunnioitimme suomen kieltä Mikael Agricolan juhlavuoden merkiksi. Tähän sopii erinomaisesti, että alkava vuosi 2008 on omistettu kulttuurien vuoropuhelulle Euroopassa. Tässä keskustelussa on hyvä olla avoimin mielin mukana ja muistaa myös omia kielivähemmistöjämme.

Globaali maailma on tuonut maailman eri uskonnot ja kulttuurit osaksi omaa arkipäiväämme. Käynnistin syyskuun 11. päivän järkyttävien kokemusten jälkeen vuonna 2001 keskusteluja Suomessa toimivien kristillisten, juutalaisten ja islamilaisten uskontokuntien kanssa. Jo näiden kuluneiden vuosien aikana olen nähnyt ja kokenut, miten nämä eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat toisiaan kunnioittaen toimineet yhdistävänä tekijänä ja voimavarana yhteiskunnassamme. Olen kiitollinen heille tästä työstä. Toivottavasti tämä sama rakentava ilmiö saadaan kokea myös Euroopan tasolla.

Nuori afganistanilaistyttö osallistui hiljattain maahanmuuttajien valokuvaus- ja sanataidetyöpajaan. Hän tuli Suomeen maasta, jossa oli sodittu jo 28 vuotta. Hän kirjoitti: ”Aikaisemmin elämässäni oli vain yksi väri ja se oli musta. Nyt kaikki on muuttunut: nyt näen ihania värejä.”

Sodan poistuessa musta hälvenee. Me suomalaiset olemme tämän kokeneet. Nyt voimme olla auttamassa monia muita rauhan rakentamisessa. Suomalaiset toimivat tänäkin vuonna vaativissa kansainvälisissä sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Annamme omalta osaltamme maailman ihmisille mahdollisuuden nähdä elämän värien rikkauden.

Tämän lisäksi Suomi toimii alkaneen vuoden Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ETYJin puheenjohtajana. ETYJ perustuu Suomen, erityisesti presidentti Urho Kekkosen, aloitteeseen Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. ETYJin puheenjohtajana Suomi korostaa laajaa ja kokonaisvaltaista näkemystä ihmisten ja valtioiden turvallisuudesta. Pidämme myös mielessämme ETYJin perusperiaatteen siitä, että turvallisuutta ei lisätä toisten kustannuksella ja että muiden turvallisuuden lisääminen lisää myös omaa turvallisuutta.

* * *

On kulunut vain vajaa vuosi siitä, kun maassamme toimitettiin eduskuntavaalit ja uusi hallitus aloitti toimintansa. Ensi syksyllä ovat edessä kunnallisvaalit. Kuntarakenteemme on vahvassa muutoksessa. Kunnilla on ensisijainen merkitys terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetuksen, vanhusten palvelujen ja muiden ihmisten arkipäivään vaikuttavista asioista päätettäessä. On siis syytä äänestää kunnallisvaaleissa.

Vaalit ovat merkittävä osa demokratiaa. Demokratian toteutuminen edellyttää myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa – toimintaa vaalien välilläkin. Toivon sille lämpimästi menestystä.

Edessämme on monin tavoin työntäyteinen vuosi. Sen alkaessa haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on tärkeää.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2008.

Tarja Halonen

________________________________________________________

palautteet


ei palautteita