Kalajoen lukio 50 vuotta

Erkki Aho   23 02 2007, 11:50

image

image

image

Kalajoen yhteiskoulu, nykyään Kalajoen lukio täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Olen tämän kunnianarvoisen koulun kasvatti.




Kalajoella hyviä opettajia

Lukioajoilta mieleeni ovat jääneet monet hyvät opettajat. Silloisista lukion opettajista parhaiten mieleeni on jäänyt historianopettaja Eero Sinivaara (ylhäällä kolmas vasemmalta). Ihailin aina hänen valtavaa tiedonmääräänsä sekä persoonallista olemustaan. Hän ajoi vanhalla miesten polkupyörällä ja noudatti omaa elämänrytmiään. Hän ennakoi ylioppilaskirjoitusten historian kysymykset ihailtavalla varmuudella. Kirjoitin realista laudaturin yksistään historian vastausten perusteella.

Toinen suuri persoonallisuus oli Raimo Ryynänen (edessä toinen vasemmalta), joka opetti kuvaamataitoa. Hän opetti teoria-asiat mieleenjäävästi. Hänen opetuksensa ansiosta minä kiinnostuin piirtämisestä. Tosin nyt taito on käyttämättömänä ruostunut.

Suomen opettajanani Olli Porra (ylhäällä kolmas oikealta) oli todella tarkka opettaja. Kaikkia asioita en kuitenkaan ehtinyt hänen opetuksestaan oppia, sillä tein ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeessa alokasmaisen kielioppivirheen ja sen johdosta laudatur äidinkielestä jäi haaveeksi.

Englanninkielen opettajani Toini Porra (välirivissä toinen vasemmalta) on jäänyt mieleeni vaativana ja tunnollisena opettajana. Ruotsinkielen opettajana Hannes Malinen (edessä vasemmalla) teki asiat täsmällisesti ja saman kaavan mukaan. Tunteihin oli helppo valmistautua, koska aina tiedettiin kenen vuoro on kääntää teksti tai tehdä harjoituslauseet taululle.

Saksankieli oli minulle vaikeaa. Opettajani olivat Esko Onnela (edessä kolmas vasemmalta) ja Ritva ”Lippi” Lappalainen (välirivissä kolmas vasemmalta). Joskus saksantunneilla ajatus saattoi harhailla pois saksankielestä, kun ”Lippi” istui minihameessa luokan etummaisella pulpetilla luonnollisesti luokkaan päin kääntyneenä.

Matematiikkaa opetti Väinö Oksanen (edessä oikealla). Matikka ei ollut minun vahvimpia alojani. Urheilu oli tuohon aikaan minulle tärkeä asia. Liikuntatunneista lukioaikanani kantoi vastuun opettaja Heikki Räihälä (edessä toinen oikealta).

Kimppakyydillä
Rautiosta kuljimme lukiossa kimppakyydissä. Vuorotellen kuljimme Nivalan Keijon, Okkosen Jaakon tai minun autollani. Jaakko Okkosen työpaikka on nykyään Oulun Kauppakamarin toimitusjohtajana. Keijo Nivala on nykyisin Ammattikorkeakoulun rehtorina Ylivieskassa. Keijo on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Alavieskasta samalla luokalla opiskeli Tuomo Malinen, joka nykyään opettaa nuoria Alavieskassa. Kari Kalajo asuu nykyisin Kalajoella, jossa on toiminut opettajana eri kouluilla. Kun katselen luokkakuvaa vuodelta 1971, niin täytyy tunnustaa, että luokkakaverien nimet ovat suurelta osin unohtuneet. Tosin aikaa tuon lukiokuvan ottamisesta on kulunut jo 36 vuotta.

Lukion historia on saamani tiedon mukaan kirjoittamatta. Siksi kävin lukion toimintakertomukset lävitse. Niistä käy selville pääpiirteittäin lukion historiatiedot. Luonnollisesti ne kuvastavat ajan henkeä ja ovat osittain kuivaa asiatietoa. Lukion todellinen historia on huomattavasti värikkäämpi, mutta sen kirjoittaminen edellyttää muistitiedon keräämistä.

Kalajoen yhteiskoulun ja lukion alkuvaiheet

Kalajoen yhteiskoulun 10. lukuvuosi oli vuonna 1952-53. Toimintakertomuksen mukaan vieraina koulussa ovat käyneet lähetyssaarnaajat Helmi Sakari, Heikki Saari ja E.V. Koskinen kertoen Kiinasta ja Afrikasta. Kristillisestä teinityöstä antoi maisteri Hertta Muikkula esityksiä myös rainakuvin. Kevätlukukaudella esitettiin Suomi - Neuvostoliittoseuran puolesta filmit ”Silmä” ja ”Solu”. Liikenne- ja raittiusopetusta on annettu ja niiden filmejä on käyty katsomassa. Mieslaulajat ja sekakuoro sekä Keski-Pohjanmaan maakunta kuoro ovat esiintyneet kahdesti koululla.

Koulun vuosikertomuksessa vuosilta 1955-56 kerrotaan kuinka koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi on kuluneena vuonna tehty uudelleen anomus valtioneuvostolle. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Untamo Sorasto ja koulun rehtorina Kyösti Anias. Kannatusyhdistyksen ja koko lähiseudun yksimielinen toivomus on, että tämä tärkeä asia saa pian myönteisen ratkaisun.

Kalajoen yhteiskoulun vuosikertomus vuosilta 1956-57 kertoo kuinka säännöllisen koulutyön ohella on ollut leimaa antavana johtokunnan ponnistelu oppilaitoksen edelleen kehittämiseksi. Jälleen on tehty anomus valtioneuvostolle koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi. Suunnitelma koulun lisärakennusta varten on saatu valmiiksi.

Kekkosennäköinen mies -kirjassa kerrotaan, kuinka Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivänä seuraavan sisältöisen sähkeen: ”Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä V. H: Kivioja.” Sementtiä saatiinkin pian.

Valtioneuvoston päätös 16.5.1957
Valtioneuvosto on 16.5.1957 tekemällään päätöksellä laajentanut koulun yliopistoon johtavaksi. Vuoden 1951 lopulla valmistunut koulurakennus oli käynyt ahtaaksi. Molemmat ensimmäiset luokat oli sijoitettava Pohjankylän kansakoulun huoneistoon. Vapaaehtoinen työ koulun omassa piirissä on jatkunut voimakkaana. Ompeluillat myyjäisineen ja nukkearpajaisineen ovat tuottaneet noin 150 000 markkaa. Oppilaiden puolukkatalkoot järjestettiin entiseen tapaan ja niiden tuotto käytettiin opetusvälineiden hankkimiseen.

Taitelijavierailuista mainittakoon oopperalaulaja Matti Lehtisen ja pianonsoittaja Pentti Koskimiehen konsertti sekä Yrjö Jyrinkosken lausuntatilaisuus. Koulussa toimi raittiusyhdistys ”Raittiuden Vaalijat”, jonka kuraattorina oli hum. tiet. kand. Aino Rahko.

Koulun lisärakennus valmistui lukuvuoden 1958-1959 aikana. Koulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1960. Lukukauden 1959-1960 toimintakertomus kertoo, että oppilaiden terveydentila on ollut hyvä, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut järjestetty kouluruokailu. 30 markkaa maksavan lämpimän aterian on säännöllisesti nauttinut lähes 200 oppilasta.

Lukukaudella 1960-1961 oppilasmäärä Kalajoen yhteiskoulussa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja luokkia oli kaikkiaan 13. Oppilaiden terveystilanne oli ollut hyvä. Ainoastaan yksi oppilas joutunut keskeyttämään opintonsa. Lukukausi 1961-1962 oli Kalajoen Yhteiskoulun yhdeksästoista ja silloin siellä oli oppilaita 440. Lukuvuonna 1962-1963 sikotautiepidemia oli koetellut lapsia, mutta vain pari oppilasta oli joutunut keskeyttämään opintonsa.

Lisärakennuksesta päätös
Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys oli tehnyt 1.8.1963 päätöksen arkkitehtitoimisto Toimi Hämäläisen piirtämän 3860 kuutiometrin suuruisen toisen lisärakennuksen rakentamisesta koulun omana työnä. Rakennustyöt aloitettiin 23.9.1963. Yhteiskoulun naistoimikunta oli tehnyt menestyksellistä ja uhrautuvaa työtä koulun parhaaksi. Ompeluseuratoiminta huipentui joulumyyjäisiin, joiden tuotto oli yli 1000 markkaa.

Lukuvuoden 1964-1965 suurimpia ilonaiheita oli lisärakennuksen valmistuminen. Muodollisesti pätevien opettajien määrä oli lisääntynyt lukukaudella 1965-1966. Lukukaudella 1966-1967 koulun kielenopetusta monipuolistettiin niin että pitkinä kielinä olivat sekä englanti että saksa. Lisäksi lukiossa oli mahdollisuus opiskella venäjää. Johtokunta asetti kokouksessaan 22.8.1966 rakennustoimikunnan laatimaan koulun kolmannen lisärakennuksen tilaohjelmaa. Uusi huonetilaohjelma hyväksyttiin 30.1.1967.

Kalajoen yhteiskoulu 25 vuotta
Vuoden 1967-68 toimintakertomus kertoo kuinka Kalajoen yhteiskoulu on toiminut 25 vuotta. Merkkivuotta on juhlistanut vain tiivis koulutyön aherrus. Neljännesvuosisadassa koulu on kasvanut pienestä tilapäisissä vuokratiloissa alkaneesta keskikoulusta yli 500 oppilaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun sisäisessä kehittämisessä on ollut pääpaino opetusvälineistön ja kirjaston kartuttamisessa.

Vuoden 1968-1969 toimintakertomus kertoo kuinka siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon syys- ja toukokuussa osoittautui onnistuneeksi uudistukseksi. Toimintakertomuksessa esitettiin toivomus, että muutos johtaisi kokonaan viisipäiseen työviikkoon.

Lukuvuonna 1969-1970 kohosi Kalajoen yhteiskoulun oppilasmäärä ensimmäisen kerran yli kuudensadan. Lukion oppilasmäärä oli 166.
Kannatusyhdistyksen vaalikokous 29.4.1970 teki aloitteen lisätilojen rakentamiseksi Kalajoen yhteiskouluun kesän 1970 aikana. Rakennustyöt edistyivät nopeasti pitäjää koetelleesta metsäpalosta huolimatta. Loppukatselmus voitiin suorittaa 16.11.1970. Syyslukukauden alussa oppilasmäärä oli 647. Oppilaita oli nyt runsaammin Rautiosta, Alavieskasta, Himangalta ja Pyhäjoelta.

Koulu Kalajoen kunnalle
Koulun johtokunta asetti kokouksessaan 9.3.1972 toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kannatusyhdistyksen luovuttamisesta 1.8.1972 Kalajoen kunnalle siihen saakka, kunnes peruskoululain tarkoittama kunnan koululaitos perustetaan Kalajoelle. Kalajoen kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään 1.8.1974. Lukuvuosi 1973-1974 oli Kalajoen yhteiskoulun viimeinen. Lukuvuoden toimintaa onkin sävyttänyt peruskouluun siirtymisen valmistelu, kerrotaan toimintakertomuksessa. Toimintakertomusten kirjoittaminen lopetettiin 1980-luvun loppupuolella. Siksi olisi hyvä, että lukion historiasta kerättäisiin myös muistitiedot talteen. Kalajoen lukion historia ei saa olla musta aukko vaan siitä on tehtävä kuivan historiatiedon lisäksi haastatteluihin ja oppilaiden muistitietoihin perustuva mielenkiintoinen ja värikäs historiakirja. Kalajoen lukio ansaitsee oman historiakirjansa. Kalajoen lukio viettää 50-vuotisjuhliaan syyskuussa. Toivottavasti mahdollisimman moni entinen oppilas ja opettaja pääsee osallistumaan näihin juhlallisuuksiin.

Rehtoreista
Kalajoen lukion rehtorina toimi vuodesta 1963 lähtien 32 vuoden ajan Martti Isokoski (kuvassa edessä kolmas oikealta). Lukion johtokunnan puheenjohtaja Untamo Sorasto lähestyi kirjeitse Martti Isokoskea Kälviälle ja ilmoitti, että Kalajoen lukio tarvitsee maakunnan miehen rehtoriksi. Isokoski seurasi tehtävässä Eero Vehmasta. Kalajoen lukion nykyinen rehtori on Riku Saksholm.

Valokuvat
Luokkakuvani vuodelta 1971
Opettajat 1971

____________________________________________________________
Kiitos NovaPatrialle tästä palautteesta

Kiitos erkki pentti korjauksesta. Opettajien kuva voi olla 1967 otettu.

palautteet


Kaikilla on historiansa, ihan kaikilla. Mutta kenellä on tulevaisuutta? P.s. Laitoin kohtaan "Poliisin ja oikeuslaitoksen uudelleen organisointi Erkki Aho 15 02 2007, 7:46 " palautetta.

opettajien kuva on vuodelta 1966 tai 1967

http://19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c-t.huihg897.info <a href="http://19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c-h.huihg89 7.info">19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c</a> [url]http://19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c-b2.huihg897.inf o]19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c[/url] [u]http://19ed2f87f150cd26088aa7fe08cfbc6c-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c-t.k90u0h.info <a href="http://86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c-h.k90u0h. info">86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c</a> [url]http://86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c-b2.k90u0h.info] 86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c[/url] [u]http://86ceeadac8fe235d45a34de06dd8706c-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695