Rekisterimerkintärikos väärennetyillä pöytäkirjoilla

Erkki Aho   15 04 2007, 22:11

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Otteita todistusaineistosta 4.

PR-Teollisuus Oy käynnistettiin niin, että ensin saattohoitajaksi myöhemmin epäilemämme Jouni Remes osti pöytälaatikkoyhtiö Euronio Oy:n, joka myöhemmin muutettiin PR-Teollisuus Oy:ksi.

Euronio Oy:n hallituksen kokous on merkitty pidetyksi Helsingissä yhtiön toimitiloissa 8.5.1995. Koska Euronio Oy oli paperiyhtiö, niin sillä ei ollut toimitiloja Helsingissä. Yhtiön hallituksen pöytäkirjassa, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski, on merkitty kokoukseen osallistujiksi myös Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho.

Virta, Konu ja Aho eivät ole olleet Helsingissä 8.5.1995, eivätkä he ole osallistuneet pitämättömän kokoukseen olemattomissa toimitiloissa. Väärennetystä pöytäkirjasta todisteena kopio.




Hallituksen jäsenistä Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole ollut Helsingissä 8.5.1995, eikä hän ole osallistunut tuohon kokoukseen. Samanlainen todistus on myös Kari Konulta ja Erkki Aholta.

Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Yksikään yhtiön osakas ei ole osallistunut 4.1.1994 yhtiön osakkeiden merkintään. Lisäksi yhtiö ei ole voinut pitää ylimääräistä yhtiökokoustaan 8.5.1995 Helsingissä yhtiön toimitiloissa, koska sellaisia Euronio Oy:llä ei ollut. Tämän ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan ovat väärentäneet Jouni Remes ja Markku Koski.

Näillä väärennetyillä pöytäkirjoilla ja väärillä tiedoilla on haettu yrityksen rekisteröintiä. Yritys on rekisteröity näillä väärillä tiedoilla.

Minun oikeustajuni mukaan kysymyksessä on selkeä rekisterimerkintärikos, minkä poliisi tietenkin jätti selvittämättä.





Oheiset asiakirjanäytteet:

Väärennetty yhtiön hallituksen pöytäkirja (401)

Hallituksen jäsenen Heino Virran todistus asiasta (402)

Väärennetty yhtiön ylimääräisen kokouksen pöytäkirja (403)

Rekisteriote, jolla todistetaan rekisterimerkintärikos (404)

_______________________________________________________

Kiitos NovaPatrialle vinkistä lukea Keskisuomalaisen uutinen, mikä tässä toistetaan selkeämmässä muodossa:

Valtakunnansyyttäjä palkkaisi sata syyttäjää lisää
Sami Koivuneva

Suomessa on liian vähän kihlakunnansyyttäjiä, joten tapaukset kasaantuvat ja käsittelyajat pitenevät. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki penääkin oikeusministeriöltä lisää määrärahoja ja syyttäjälaitokseen lisää henkilökuntaa. Hän palkkaisi Suomen eri kihlakuntiin lähes sata uutta syyttäjää.

Kuusimäen arvio syyttäjistä on melko kaukana oikeusministeriön luvuista, joiden mukaan Suomesta uupuu 30-40 syyttäjää. Kuusimäki perustaa arvionsa Ruotsiin, jossa toimii 900 syyttäjää.

- Jos Ruotsin määrä suhteutetaan väkilukuun, Suomessa pitäisi olla 500 syyttäjää, kun nyt niitä on noin 310, hän sanoo.

Henkilöstöpula heijastuu vääjäämättä käsittelyaikoihin. Esimerkiksi rattijuopumuksesta syytetty saattaa odottaa tapauksensa käsittelyä yhä pidempään, koska sitä vanhemmat on käsiteltävä. Kuusimäen mukaan nykyisellä henkilöstömäärällä on pakko toimia näin, jotta vanhatkin tapaukset etenevät. Hänen mielestään käsittelyä ei pystytä nopeuttamaan.

- Jokainen tapaus on käsiteltävä tarkasti. Ei missään jutussa voi ruveta hosumaan.

Määrärahat saattavat vaikuttaa päätöksiin Paikalliset syyttäjät jättävät yhä enemmän syytteitä nostamatta. Kuusimäki myöntää, että määrärahat saattavat vaikuttaa päätöksiin. Kun tapaukset kasaantuvat ja henkilöstöstä on pulaa, syyttäjä saattaa aiempaa helpommin päätyä syyttämättä jättämiseen.

- On selvää, että nykyisillä voimavaroilla ei pystytä täysimittaiseen yhteistoimintaan poliisin kanssa, vaan syyttäjät joutuvat luottamaan poliisin esitutkinta-aineistoon sellaisenaan, Kuusimäki tuumaa. Määrärahat näyttäytyvät syyttäjälaitoksessa muutenkin kuin pulana henkilöstöstä. Valtion on korvattava syytetylle jopa tuhansien eurojen oikeuskulut, mikäli syytteet häntä vastaan hylätään oikeudessa. Pelko korvauksista saattaa joskus nostaa syyttämisen kynnystä. Kuusimäen mukaan yleisesti saatetaan ajatella, että jos jollakin on kohtuuton työmäärä, hän valitsee helpomman kuin syyttämisen tien. Hän ei halua kuitenkaan aprikoida mahdollisia syitä tai osoitella ketään.

- Syyttämättä jättämisten prosentuaalinen osuus on noussut jonkin verran viime vuosina, mutta on mahdotonta sanoa, johtuuko se resurssipulasta, Kuusimäki painottaa. Vuosittain 500 kantelua Valtakunnansyyttäjänvirasto saa vuosittain tutkittavakseen noin 500 kantelua, joista yli 300 tapausta koskee paikallisen syyttäjän tekemää päätöstä syyttämättä jättämisestä. Monessa kantelussa vaaditaan, että valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuu asiaan ja nostaa syytteen. Kuusimäen mukaan virasto puuttuu keskimäärin joka kymmenenteen tapaukseen, ja se kehottaa paikallista syyttäjää tai valtionsyyttäjää viemään asian oikeuteen. Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa tapauksia myös median välityksellä. Kuusimäki itsekin selaa päivän sanomalehdet ja lukee uutisia paikallisista oikeustapauksista. Jos jokin tapaus pistää silmään ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä, virasto saattaa tarttua siihen.

- Valtionsyyttäjät ryhtyvät syyttämään, kun on kysymys valtakunnallisesti merkittävästä asiasta. He kukin hoitavat vain pari tapausta vuodessa, Kuusimäki kertoo. Keski-Suomessa valtionsyyttäjä hoiti syyttämisen muun muassa Konginkankaan onnettomuuden oikeudenkäynnissä.

NovaPatria jatkaa vielä:

"Erkki Ahossa olisi valtava valtakunnallinen merkitys. Mutta lehdet ja media vaikenevat?"




palautteet


Anteeksi pläjäyksestä: http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=61& ;_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=Kotimaa/5056357 .html "Suomessa on liian vähän syyttäjiä" OIKEUSLAITOS: Tapaukset kasautuvat ja käsittelyajat pitenevät, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi. Valtakunnansyyttäjä palkkaisikin lähes sata uutta ammattilaista. Sami Koivuneva Suomessa on liian vähän kihlakunnansyyttäjiä, joten tapaukset kasaantuvat ja käsittelyajat pitenevät. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki penääkin oikeusministeriöltä lisää määrärahoja ja syyttäjälaitokseen lisää henkilökuntaa. Hän palkkaisi Suomen eri kihlakuntiin lähes sata uutta syyttäjää. Kuusimäen arvio syyttäjistä on melko kaukana oikeusministeriön luvuista, joiden mukaan Suomesta uupuu 30-40 syyttäjää. Kuusimäki perustaa arvionsa Ruotsiin, jossa toimii 900 syyttäjää. - Jos Ruotsin määrä suhteutetaan väkilukuun, Suomessa pitäisi olla 500 syyttäjää, kun nyt niitä on noin 310, hän sanoo. Henkilöstöpula heijastuu vääjäämättä käsittelyaikoihin. Esimerkiksi rattijuopumuksesta syytetty saattaa odottaa tapauksensa käsittelyä yhä pidempään, koska sitä vanhemmat on käsiteltävä. Kuusimäen mukaan nykyisellä henkilöstömäärällä on pakko toimia näin, jotta vanhatkin tapaukset etenevät. Hänen mielestään käsittelyä ei pystytä nopeuttamaan. - Jokainen tapaus on käsiteltävä tarkasti. Ei missään jutussa voi ruveta hosumaan. Määrärahat saattavat vaikuttaa päätöksiin Paikalliset syyttäjät jättävät yhä enemmän syytteitä nostamatta. Kuusimäki myöntää, että määrärahat saattavat vaikuttaa päätöksiin. Kun tapaukset kasaantuvat ja henkilöstöstä on pulaa, syyttäjä saattaa aiempaa helpommin päätyä syyttämättä jättämiseen. - On selvää, että nykyisillä voimavaroilla ei pystytä täysimittaiseen yhteistoimintaan poliisin kanssa, vaan syyttäjät joutuvat luottamaan poliisin esitutkinta-aineistoon sellaisenaan, Kuusimäki tuumaa. Määrärahat näyttäytyvät syyttäjälaitoksessa muutenkin kuin pulana henkilöstöstä. Valtion on korvattava syytetylle jopa tuhansien eurojen oikeuskulut, mikäli syytteet häntä vastaan hylätään oikeudessa. Pelko korvauksista saattaa joskus nostaa syyttämisen kynnystä. Kuusimäen mukaan yleisesti saatetaan ajatella, että jos jollakin on kohtuuton työmäärä, hän valitsee helpomman kuin syyttämisen tien. Hän ei halua kuitenkaan aprikoida mahdollisia syitä tai osoitella ketään. - Syyttämättä jättämisten prosentuaalinen osuus on noussut jonkin verran viime vuosina, mutta on mahdotonta sanoa, johtuuko se resurssipulasta, Kuusimäki painottaa. Vuosittain 500 kantelua Valtakunnansyyttäjänvirasto saa vuosittain tutkittavakseen noin 500 kantelua, joista yli 300 tapausta koskee paikallisen syyttäjän tekemää päätöstä syyttämättä jättämisestä. Monessa kantelussa vaaditaan, että valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuu asiaan ja nostaa syytteen. Kuusimäen mukaan virasto puuttuu keskimäärin joka kymmenenteen tapaukseen, ja se kehottaa paikallista syyttäjää tai valtionsyyttäjää viemään asian oikeuteen. Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa tapauksia myös median välityksellä. Kuusimäki itsekin selaa päivän sanomalehdet ja lukee uutisia paikallisista oikeustapauksista. Jos jokin tapaus pistää silmään ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä, virasto saattaa tarttua siihen. - Valtionsyyttäjät ryhtyvät syyttämään, kun on kysymys valtakunnallisesti merkittävästä asiasta. He kukin hoitavat vain pari tapausta vuodessa, Kuusimäki kertoo. Keski-Suomessa valtionsyyttäjä hoiti syyttämisen muun muassa Konginkankaan onnettomuuden oikeudenkäynnissä. HUOMAA KOLMANNEKSI JA TOISEKSI VIIMEINEN KAPPALE!

Harmi... ei kappalejakoa. Katso alkuperäinen. "Luetaan lehtiä, otetaan asia käsittelyyn jos valtakunnalista merkitystä jne. plaa plaa plaa" Erkki Ahossa olisi valtava valtakunnallinen merkitys. Mutta lehdet ja media vaikenevat?