Pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus riidan aiheena

Erkki Aho   04 10 2007, 5:34

image

Virheellinen tapahtumaketju kunnallishallinnossa

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli 25.9.2007 § 87 pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistamista.





Kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että se hyväksyy kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin esityksen, jonka mukaan
1. Kalajoen kaupunki ei hyväksy esitettyä uutta yhteistoimintasopimusta ja
2. yhteistoimintasopimuksen muutoksen valmistelu käynnistetään uudelleen.

Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksen äänestyksen jälkeen numeroin 23-11. Kaupunginvaltuuston päätös on siinä mielessä lainvastainen, ettei siinä esitetä lainmukaisia perusteluita asialle.

Pro Kalajoen valtuustoryhmä, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, SDP:n toinen edustaja ja Kristillisen ainoa edustaja halusivat jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Keskustan ja Kokoomuksen äänin kaupunginjohtajan esitys kuitenkin hyväksyttiin.

Mistä on kysymys?

Valtioneuvoston vahvistamalla Jokilaaksojen pelastustoimialueella kunnat sopivat pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 1241/2001 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä.

Sopijapuolina olivat
Alavieskan,
Kestilän,
Merijärven,
Piippolan,
Pulkkilan,
Pyhäjoen,
Pyhännän,
Rantsilan,
Reisjärven,
Ruukin,
Sievin,
Siikajoen ja
Vihannin kunnat sekä
Haapajärven,
Haapaveden,
Kalajoen,
Nivalan,
Oulaisten,
Pyhäjärven ja
Ylivieskan kaupungit sekä yhdistyvät
Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki.

Yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu Ylivieskassa 28. päivänä helmikuuta 2003. Ruukin kunnan osalta sopimus on allekirjoitettu ennen kuin valtuuston päätös oli lainvoimainen.
Sopimus astui voimaan 1.1.2004.

Pelastustoimen pääpaikasta kävivät kovaa kisaa Ylivieska ja Raahe. Kisan jälkimainingit näkyvät vielä tänä päivänkin pelastuslaitoksen toiminnassa. Kisa päättyi Ylivieskan voittoon.

Mitä on sovittu?

Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain (561/1999) 4 §:n mukaisesti tehtävien hoitamisesta alueella.

Yhteistoimintasopimuksessa 28.2.2003 on määritelty sopijapuoli, sopimuksen tarkoitus, hallinto, johtokunta, pelastusjohtaja, toiminnallinen organisaatio, virat ja toimet, palvelutaso, kalusto ja varusteet, kiinteistöt, sopimukset, taloudenhoito, yhteistoimintasopimuksen muuttaminen, sopimuksen voimassaoloaika ja päättyminen, vahingonkorvausvelvollisuus, erimielisyyksien ratkaiseminen ja siirtymäsäännös.

Pelastustoimilaki on kuitenkin kumottu jo 1.1.2004 ja siksi yhteistoimintasopimusta olisi pitänyt tarkistaa jo lain muutoksen yhteydessä. Näin ei ole tehty.

Esitys uudesta sopimuksesta on virheellinen

Uusi sopimusesitys esittää hyväksyttäväksi kumotun pelastustoimilain (561/1999) 4 §:n mukaista tehtävien hoitamista alueella. Lisäksi uusi sopimusesitys esittää palvelutasossa hyväksyttäväksi kumotun lain 15 §.

Yksikään 22 kunnan tai kaupungin virkamiehistä ja luottamusmiehistä (yhteensä noin 500 henkilöä!) minua lukuun ottamatta ei ole huomannut tätä virhettä, vaikka joukossa on alan ammattilaisia ja juristeja. Raahe, Kalajoki ja Oulainen ovat kuitenkin vastustaneet uutta yhteistoimintasopimusta lähinnä periaatteen vuoksi, ei sen vuoksi, että se perustuu kumotun lain pohjalle.

Pelastuslaitoksella on myös johtosääntö. Sen Ylivieskan kaupungin valtuusto on hyväksynyt 28.5.2007 § 29. Sen voimaantulopäivä on 1.6.2007. Luonnollisesti jokaisen kunnan olisi pitänyt hyväksyä tuo johtosääntö, ennen kuin se astuu voimaan. Näin ei ole menetelty. Pelastuslaitos on Ylivieskan kaupunginhallituksen alainen toimintayksikkö, mutta toiminnan maksajina on 22 kuntaa tai kaupunkia.

Kustannuksista riitaa

Laskentakaava, jolla siirtymäaikana (2003-2007) kustannukset on jaettu, on seuraavanlainen: 75 % vuosien 1999-2002 toteutuneiden kustannusten keskiarvon suhteessa % asukaslukujen suhteessa
tilinpäätöstietoja oikaistaan jättämällä huomiotta vyörytyserät sekä
kiinteistöjen ja kaluston poistot.

Kustannustenjakoa korjataan kuntakohtaisessa palvelutasossa tehdyillä muutoksilla. Jaettavat kustannukset sisältävät myös pelastuslaitoksen hankinnoista tehtävät poistot.

Kustannustenjakoperustetta (1999-2002) korjataan, mikäli yksittäisen pelastustehtävän kustannukset ovat yli 10 % kunnan kyseisen vuoden pelastustoimen käyttömenoista. Korjauksessa otetaan huomioon 90 % edellä mainitun pelastustehtävän kunnalle aiheuttamista nettokustannuksista.

Uuden sopimusesityksen mukaan kustannukset jaetaan kuntien kesken siten, että puolet kustannuksista jaetaan kuntien talousarviovuoden alun asukasluvun suhteessa ja puolet kuntien 1. ja 2. luokan riskiruutujen suhteessa siten, että 1. luokan riskiruutujen painoarvo on 2 ja 2. luokan riskiruutujen painoarvo on 1.

Kalajoen päättäjille on esitetty kustannusjakomalli, josta näkyy, että asukasluvun perusteella kustannukset muodostuvat 316 773 euroksi ja riskien mukaan 303 912 euroa. Riskit muodostuvat kahdesta I luokan riskistä ja 69 II-luokan riskistä. Mitä ovat nämä riskit? Sitä ei ole päättäjille informoitu. Kustannusjaon siirtymäaika on kaksi vuotta eli vuodet 2008 ja 2009. Vuonna 2008 Kalajoen kustannukset olisivat 544 748 euroa ja vuonna 2009 kustannukset ovat 620 685 euroa. Lain mukaan kuntien päättäjien on tehtävä päätökset palvelutasosta ja kustannuksista.

Mikä on palvelutaso?

Pelastuslain 4 luvun 13 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Päätös on laadittava olemaan voimassa määräajan.

Tällaista palvelutason määrittelyä kunnille ei ole esitetty, eivätkä kuntien päättäjät ole siitä päättäneet.

Eriävä mielipide

Raahen kaupungin edustajat, Kalajoen kaupungin edustaja ja Oulaisten kaupungin edustaja ovat jättäneet eriävän mielipiteen pelastuslaitoksen johtokunnan kokouksessa 17.8.2007 kohtaan 31 ”Yhteistoimintasopimuksen toimivuuden tarkastelu”. Eriävässä mielipiteessä tuodaan esille se, että kustannuksia valmistelevassa työryhmässä ei ole ollut Raahen, Kalajoen ja Oulaisten edustajia. Eriävässä mielipiteessä ilmaistu vastustus on siis periaatteellista, ei todelliseen asiatietoon perustuvaa.

Miten tulee menetellä?

  • Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tulee tehdä lainmukainen palvelutason määrittely kunnille ja kuntien tulee hyväksyä tämä pelastustason määrittely. Kysymys on yhteisesti sovittavasta asiasta.
  • Yhteistoimintasopimus on korjattava lainmukaiseksi.
  • Yhteistoimintasopimus ja pelastustoimen johtosääntö on hyväksyttävä joka kunnassa.
Näin saadaan kustannustaso kuntien kantokyvyn mukaiseksi. Alueen pelastustoimen tehtävät on määritelty lain 2.luvun 3 §:ssä. Jokilaaksojen pelastuslaitos on tehnyt kuntien palvelutasomäärityksen, mutta ei ole vienyt sitä kuntien päättäjien eli maksajien hyväksyttäväksi niin kuin laki edellyttää. Kun menetellään lain mukaisesti, niin silloin päätösvalta on kuntien päättäjillä ja silloin myös kustannustaso pysyy kurissa.

Kiitän pelastuslaitoksen johtajaa Pia Vähäsaloa erittäin hyvästä avusta ongelman ratkaisemisessa. Hyvällä ja avoimella yhteistyöllä asiat ratkaistaan, eikä periaatteellisella vastustuksella ja jarrutuksella. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari nosti ”metelin” siitä, ettei hän voinut osallistua 2.8.2007 pidettyyn yhteistoimintasopimuksen valmistelevaan kokoukseen. Sain kuitenkin tietää, että hänellä on ollut kokouksessa varamiehenä Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Latukka, joka on lähtenyt kokouksesta kesken pois. Esiteltiinkö pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus sitten Kalajoen päättäjille kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa virkavastuulla totuudenvastaisesti? Mielestäni Pro Kalajoen menettely valtuustokäsittelyssä oli oikea. Tarvitaan aikalisä asioiden selvittelylle ja valmistelulle. Virheellisin perustein tehdyt äänestykset ja päätökset eivät hyödytä millään lailla. Turha riitely auta ketään. Ryhdytään toimimaan lainmukaisesti, niin lopputulos on hyvä.

Kuva E. Aho (arkisto)
Kalajoen pitkäaikainen entinen palopäällikkö Sakari Viljamaa oli tunnettu tarkasta taloudenpidostaan.


palautteet


ei palautteita