Vaalirahaa jakanut kohuyhdistys ei ollutkaan ison yrittäjäjoukon yhteisponnistus, vaan kolmen tunnetun bisnespomon täsmähanke. Satojen tuhansien eurojen rahalahjoituksen yhdistykselle tekivät Tapani Yli-Saunamäen Nova Group, Toivo Sukarin Maskun Kalustetalo ja Kyösti Kakkosen Suomen Liikekiinteistö. Nämä kolme läheisissä suhteissa olevaa bisnespomoa sijoittivat vaaleihin yhteensä 365 000 euron potin. Se muodostaa kohutun Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen rahavaroista yli 90 prosenttia. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tietoa siitä, miksi yritysjohtajat kierrättivät tukensa kyseisen yhdistyksen kautta, eivätkä antaneet sitä suoraan vaaliehdokkaiden tukiyhdistyksille. Oliko kysymys kampanjasta puhtaan rahan puolesta?

Tieto siitä, että kohuyhdistyksen takana onkin vain pieni bisnespomojen rinki, asettaa taas uuteen valoon myös pääministeri Matti Vanhasen (kesk) saaman lahjoituksen. Vanhanen on aiemmin julkisuudessa perustellut 10 000 euron potin vastaanottamista juuri sillä, että hänen tietojensa mukaan KMS:n taustalla oli iso joukko suomalaisia yrittäjiä.

Kyseessä on kuitenkin suuren joukon sijaan kaikkiaan vain viisi liikemiestä. Yli-Saunamäen yritys antoi 145 000 euroa, Kakkosen yritys 120 000 euroa ja Sukarin 100 000 euroa, mistä kertyy yhteensä 365 000 euron summa. Päärahoittajien lisäksi tukea antoivat Suomi-Soffa ja eräs yksityinen liikemies. Heidän osuutensa on kuitenkin yhteensä vain 36 000 euroa. Nova kiinteistökehityksen toimitusjohtaja Arto Merisalo oli hehkuttanut 27 liikemiehelle lähettämässään sähköpostiviestissä, että päähallituspuolue keskustan johto on saatu lobatuksi heidän puolelleen. Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja Arto Merisalolla on pitkä rikosrekisteri.

Kontiola siirteli rahoja

Keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola siirteli Tokmannipomon Kyösti Kakkosen rahalahjoja kaikkiaan 120 000 euron verran. Kakkosen rahalahjan kuittasivat muun muassa Matti Vanhasen (kesk.), Paavo Väyrysen (kesk.) ja Paula Lehtomäen (kesk.) tukiyhdistykset. Myös muun muassa Marja Tiura (kok), Jyrki Katainen (kok) ja Matti Ahde (sd) saivat vaaliapua samaa reittiä pitkin.Tilin avaaminen ja isot rahasiirrot eivät kuitenkaan ole ainoa linkki KMS:n ja keskustan Lasse Kontiolan välillä. KMS maksoi viime kesänä kolmessa erässä kaikkiaan 4 100 euroa myös yhdistyksille, joiden puheenjohtajana Kontiola on.
Menestyvä Lappi ry sai 2 500 euroa ja Menestyvä Suomi ry 1 600 euroa. KMS:n päärahoittajiin kuuluva Kyösti Kakkonen ja Matti Vanhanen ovat olleet yhteydessä myös vaalien jälkeen. Vuosi sitten toukokuussa otetussa kansikuvassa pääministeri Vanhanen muuraa näyttävästi Tokmannin uuden logistiikkakeskuksen peruskiveä Mäntsälässä konsernijohtaja Kakkosen vieraana.

Palkkioksi vuorineuvoksen arvo?

Kakkoselle vuorineuvoksen arvonimeä haki talouselämän ja politiikan edustajien nimekäs joukko. Joukossa oli monta Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä tukea saanutta poliitikkoa kuten kokoomuksen Sauli Niinistö, Jyri Häkämies ja Marja Tiura sekä keskustan Paula Lehtomäki ja Hannes Manninen. Arvonimilautakunnan puheenjohtajana istuu pääministeri Matti Vanhanen (kesk), joka sai 10 000 euroa liikemiesten tukeman yhdistyksen rahoja. Suuresta kohusta johtuen arvonimilautakunta ei puoltanut hakemusta Kyösti Kakkosen vuorineuvoksen arvonimelle.

Huijauksen yritys

Kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk.) on edistänyt vaalirahoituskohusta tunnetuksi tulleen liikemies Arto Merisalon liiketoimia, jotka osoittautuivat myöhemmin huijaukseksi. Tapahtumat sijoittuvat vuodelle 1997. Tuolloin Merisalo yritti perustaa sohvatehdasta Haapamäelle, keskisuomalaiseen Keuruun kaupunkiin. MTV:n uutinen kertoo, miten Merisalo houkutteli Keuruuta sijoittamaan rahaa Expo-Unito -yhtiön tehtaaseen. Tuohon aikaan Merisalo kärsi vankeustuomiota aiemmista talousrikoksistaan. Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja Lauri Oinonen kävi tapaamassa Merisaloa myös vankilassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Lauri Oinonen ajoi Merisalon Expo-Unito -hanketta MTV.fi:n mukaan voimakkaasti. Hän perusteli valtuutetuille luottamustaan liikemieheen muun muassa Merisalon "kristillisellä uskolla". Expo-Unito -hankkeesta tuli oikeudenkäynti, joka venyi vuosien mittaiseksi. Hovioikeus piti käräjäoikeuden ehdotonta tuomiota sinänsä oikeana, mutta käsittelyn pitkän keston takia se kohtuullistettiin ehdolliseksi.

Vasemmiston vaalirahoitus herättää myös kysymyksiä

Vasemmistoliiton kärkiehdokkaat saivat vuoden 2007 eduskuntavaaleissa yli 100 000 euron tuet puoluetta lähellä olevalta Ohjelmatyö ry:ltä. Toinen vasemmistoliiton rahavirtoja ohjaillut yhdistys oli Punajuuri ry., jonka puheenjohtaja on SAK:n varapuheenjohtaja ja ed-kansanedustaja Matti Huutola (vas). Sen kautta kulkivat eduskuntaehdokkaille SAK-laisten liittojen vasemmistoryhmien tukirahat.

Ohjelmatyö tuki muun muassa puolueen puheenjohtajaa Martti Korhosta 22 000 eurolla ja ex-puheenjohtajaa Claes Anderssonia 15 000 eurolla. Yhdistys maksoi myös muun muassa kansanedustaja Erkki Virtaselle 5 000 ja kansanedustaja Matti Kankaalle 2 000 euroa. Puoluesihteeri Sirpa Puhakka sai 12 000 euroa. Lisäksi kansanedustaja Minna Sirnö ilmoitti "valtakunnallisilta työväenjärjestöiltä" 8200 euroa. Kansan Uutiset listaa erittelemättömiä etujärjestösummia ilmoittaneiksi myös kansanedustajat Matti Kauppilan (9400 euroa), Jaakko Laakson (4024 euroa) ja Merja Kyllösen (4215 euroa mm. Palvelualojen ammattiliitolta) ja varaedustaja Kari Uotila 12 000 euroa "valtakunnallisten ay-järjestöjen yhteistukea". Järjestöt ja liitot tukivat eduskuntaan yltäneitä Sdp:n ja vasemmistoliiton kansanedustajia yhteensä 200 000 - 300 000 eurolla.

Ammattiyhdistysliikkeen vasemmistopuolueille jakama vaalituki ei oikeudellisesta näkökulmasta eroa olennaisesti porvaripuolueiden yritysmaailmasta saamasta tuesta, sanoi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori Jukka Kekkonen sanomalehti Kalevan haastattelussa. Kekkosen mukaan kummassakin tavoitteena on saada läpi tuen antajalle mieluisia ehdokkaita. "Yleisen uskottavuuden kannalta ay-liikkeen tuessa on samat ongelmat kuin yritysten tuessa, jos ei tiedetä mistä olennaiset rahat tulevat", Kekkonen sanoo.

Ahdekin sai tukea

Uutinen Matti Ahteen saamasta Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalituesta tuli Sdp:lle kiusallisimpaan mahdolliseen aikaan: juuri puoluekokouksen alla. Ahde on KMS:n rahanjaosta vastanneen Tapani Yli-Saunamäen lapsen kummi. Ahteen tapauksessa on erityisen kiusallista se, että KMS:n tuki oli "pesty" kierrättämällä se työväenyhdistyksen kautta. Ahteen tuen paljastuminen on kiusallista myös KMS:lle, koska näin osoitetaan KSM:n ilmoitus tuensaajista virheelliseksi. Tähän asti demarit ovat sanoneet, että työväenyhdistysten tuki on "puhdasta", sillä yhdistykset ovat usein yli satavuotiaita puolueen paikallistason järjestöjä, jotka ovat keränneet omaisuuttaan pitkän aikaa. Vaikka Ahde olisi ainoa demari, jonka vaalirahoja on yritetty peitellä, luottamus myös Sdp:n tukirahojen puhtoisuuteen horjuu nyt entistä navakammin.

Matti Ahde oli aikaisemmin esillä myös Stasi-kytkennöissä sekä edullisissa kiinteistökaupoissa. Matti Ahde joutui eroamaan Veikkauksen toimitusjohtajan paikalta vuonna 2001 yhden naisen eli vanhan piian kevyen kenttäoikeuden päätöksellä, jolloin hänet leimattiin hipelöitsijäksi kun ei ollut näyttöä kopeloinnista. Kysymys oli siis ahdestelusta. Ahdetta ei enää 6.6.2008 valittu SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Kavallettua rahaa presidentin vaalikampanjaan

Oululaisen Riihi-säätiön rahoja päätyi Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan myös Martti Ahtisaaren presidentinvaalikampanjaan vuonna 1993. Vuokra-asuntoja hallinnoivan Riihi-säätiön epäillyistä väärinkäytöksistä on paisunut Pohjois-Suomen suurin talousrikosjuttu. Syyttäjä vaatii säätiön entiselle puheenjohtajalle Toivo J. Kanniselle 6,5 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta muun muassa lukuisista kavalluksista.

Syyttäjä epäilee, että Sdp:tä lähellä oleva Kanninen rahoitti säätiön varoilla Sdp:n paikallispoliitikkojen vaalikampanjoita. Lisäksi syyttäjä epäilee, että säätiö tuki myös Tarja Halosen vuoden 2000 presidentinvaalikampanjaa 16 000 markan lehti-ilmoituksella. Lasku päätyi Riihi-säätiön alaisten taloyhtiöiden maksettavaksi. Se, että Kanninen maksatti Riihi-säätiöllä jo Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan kuluja, ei ole tullut keskusrikospoliisin tietoon siksi, että törkeiden avustuspetosten tutkinta on rajattu vuosiin 1995–2000. Syynä aikarajaukseen on kirjanpitoaineiston puuttuminen.

Eduskuntaryhmien väärä rahankäyttö

Suurimpien eduskuntaryhmien tilinpäätöksistä kävi ilmi, että eduskuntaryhmät käyttävät ehdokkaiden markkinointiin myös niin sanottua kansliarahaa, jota puolueet saavat kansanedustajien lukumäärän perusteella. Valtion budettikirjan mukaan kansliaraha on tarkoitettu henkilöstön palkkaamiseen ja ryhmien toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Puolueet ovat käyttäneet vuosikaudet kaikessa hiljaisuudessa kansliarahoja ehdokkaiden markkinointiin.

Keskustan eduskuntaryhmän tilinpäätöksen mukaan viime ja tänä vuonna 300 000 euroa on mennyt järjestötoimintaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri Tero Kallio puolestaan selitti, kuinka kokoomuksen eduskuntaryhmä käytti viime ja tänä vuonna 450 000 euroa tiedotuskuluihin. Hänen mukaansa rahalla hoidetaan muun muassa kansanedustajien ilmoituksia ja yhteydenpitoja äänestäjiin vaalipiiritasolla. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä käytti kahtena viime vuonna kansliarahoja 550 000 euroa muihin kuin palkkakuluihin. Veronmaksajien rahoilla hoidettu suoranainen vaalimainonta istuu huonosti säädettyihin periaatteisiin.

Yhteenvetoa vaalirahoituspaljastuksista

Vaalirahoituksessa on kysymys vähintäänkin poliittisesta rahanpesusta, mahdollisesti myös vieläkin vakavammasta asiasta. Keskusta on ryvettynyt vaalirahasotkuissa pahimmin. Pääministeri Vanhanen ei kuitenkaan eroa vaikka hänen pitäisi, eikä hallitus kaadu. Tasavallan presidentti on vallanton. Hänellä ei ole enää oikeutta kaataa hallitusta, eikä määrätä uusia vaaleja. Hallitus siis istuu koko vaalikauden ajan. Onko tämä todellista demokratiaa? Minun mielestäni ei, sillä kysymys on enemmänkin poliittisesta mafiasta ja sen toiminnasta. Oikeassa demokratiassa Vanhasen hallitus olisi eronnut jo aikoja sitten ja uudet vaalit olisi järjestetty.

Eduskuntaryhmien rahankäyttö on lähes täysin valvomatonta samoin kuin koko eduskunnan rahankäyttö. Eduskunnan satavuotisjuhlat olivat varainkäytöltään yhtä hollitallia. Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien loppulaskelma on nyt valmistunut. Kaksitoistaosainen historiasarja on maksanut 2,7 miljoonaa euroa, mikä on noin puolet satavuotisjuhlien 5,5 miljoonasta eurosta kokonaiskulua. Hallinto on ollut kuralla ja rahankäytön seuranta sitä tai tätä. KHT-tilintarkastaja kävi läpi Kansallisoopperassa viime kesäkuussa järjestetyn pääjuhlan, kuvateoksen sekä muita satavuotisjuhlahankkeita. Kaikista löytyi huomautettavaa. Tarkastaja kiinnitti huomiota siihen, että pääjuhlan järjestämispaikkaa ei kilpailutettu. Kansallisoopperan hallituksen puheenjohtajana on eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja hallituksen varapuheenjohtajana kansanedustaja Matti Ahde. Hallintoneuvoston puheenjohtajana on Martti Ahtisaari.

Kansanedustajien avustajarahoistakin on saatu sotkua aikaan, kun ex-ulkoministeri Ilkka Kaneva (kok.) käytti niitä peräti omiin 60-vuotisjuhliinsa. Kansanedustajan palkka pienimmillään on 5860 euroa. Yli 12 vuotta istuneella kansanedustajalla 6100 euroa. Puhemiehella 10 800 euroa. Veroton kulukorvaus kansanedustajalla on pääkaupungin edustajalle 987 euroa, uusimaalaiselle (yli 30 km eduskunnasta) 1 316 euroa ja kauempaa tuleville 1 819 euroa kuukaudessa. Tähän päälle voi listata ilmaiset lento-, juna- ja bussiliput sekä taksikulut sekä muut edut, joita kansanedustajat nauttivat. Kansanedustajat ovat vieraantuneet siitä, mitä raha oikeasti merkitsee ja että jotkut ostavat rahalla oikeasti jauhelihaa tai vessapaperia. Kymppitonnin vaaliavustukset tulevat heillä muka huomaamatta tilille.

Lähteet
Kirjoitus on koottu julkisessa sanassa ja mediassa esitetyistä tiedoista.