Välikysymys eduskunnassa - kaataako Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettamispäätös hallituksen?

Erkki Aho   14 02 2008, 14:01

image

Laajat kansalaisjoukot ovat huolestuneita maan hallituksen toimiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Stora Enso Oyj:n lopettamispäätös on johtanut välikysymykseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitti asiasta selkeitä näkemyksiä eduskunnassa eilen (13.2.) välikysymyskeskustelun aikana.

Vanhasen toisen hallituksen omistajapolitiikka on määritelty hallitusohjelmassa näin:
Hallitus harjoittaa aktiivista ja markkinehtoista omistajapolitiikkaa. Valtion omistusosuuksia markkiahtoisesti toimivissa yhtiöissä voidaan hallitusti alentaa valtion stragesia intressejä vaarantamatta. Yhtiöiden omistajastrategiat täsmennetään ja valtion erityistehtävät sekä niiden merkitys määritellään. Omistajaohjauksen raportointia kehitetään ja eduskunnalle annetaan vuosittain kertomus omistajanohjauksesta. Valtion toimintaa omistajana koskeva laki uudistetaan ja uudistuksen yhteydessä arvioidaan omistusta koskevien edunvaltuuksien uudistamistarve. Valtionyhtiöiden osakemyynnissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös yksittäiset kansalaiset. Omistajapolitiikan lähtökohdat otetaan huomioon vastuuministerin tehtävän kuvassa.

Välikysymyskeskustelu käytiin eduskunnassa 13.2.2008. Aiheena oli valtion omistajapolitiikka. Suurta suuttumusta kansan keskuudessa herättänyt Stora Enson päätös sulkea tehtaita Suomessa on muun muassa aiheuttanut kansanliikkeen Kemijärvellä.
______________________________________________________

Välikysymys eduskunnassa

Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettaminen ja valtion omistajapolitiikka

Eduskunnalle

Lokakuun 25 päivänä 2007 julkaisemassaan pörssitiedotteessa Stora Enso Oyj ilmoitti päätöksestään sulkea pysyvästi Summan paperitehtaan ja Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen sekä Kemijärven sellutehtaan ja Ruotsissa sijaitsevan Norrsundetin sellutehtaan. Lisäksi Stora Enso aikoo myydä Kotkan tehtaansa ja mahdollisesti myös Kotkan sahausliiketoiminnan sekä vähentää satoja työntekijöitä konsernin hallinnosta ja keskitetyistä palveluista Suomessa ja muissa maissa. Yt-neuvottelujen päätyttyä työntekijävähennykset täsmentyivät 985 henkilöön.

Valtiolla on Stora Ensossa 25 %:n äänivalta. Lisäksi Kelalla on 10 %. Tästä huolimatta hallitus on ollut täysin passiivinen Stora Enson yksiköitten lakkautuspäätösten estämiseksi. Ministerit ovat eri yhteyksissä antaneet ristiriitaista tietoa siitä, mistä alkaen heillä oli ollut tietoa tai käsitys näistä supistuksista. Pääministeri Vanhanen on ilmoittanut saaneensa tiedon yhtiön päätöksestä edellisenä iltana ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies hieman ennen pörssitiedotteen julkaisemista.
Hallituksen passiivinen linja oudoksuttaa siksikin, että Stora Enson ilmoittamat perusteet tehtaiden lakkauttamiseksi ovat osoittautuneet virheellisiksi puun saatavuuden, yksiköiden kannattavuuden ja energian käytön osalta. Lisäksi monet kysymykset, mm. neuvottelut Venäjän puutulleista ja mahdollisuudet lisätä kotimaisen raaka-aineen käyttöä, ovat ratkaisematta.

Kemijärven sellutehtaan ja Summan paperitehtaan työntekijät ovat esittäneet toiminnan jatkamista ja kehittämistä.

Hallitus on keskittynyt koko ajan puhumaan jälkihoidosta sen sijaan, että se olisi omalla toiminnallaan vaikuttanut Stora Enson edellä mainittujen laitosten toiminnan jatkamiseen. Hallitus ei ole yrittänyt pelastaa edes Kemijärven tehdasta, vaikka se on Itä-Lapin suurin yksityinen työnantaja. Itä-Lappi kärsii kaikilla aluekehityksen tunnusluvuilla mitattuna Suomen vaikeimmasta rakennemuutoksesta. Stora Enson kannattavan tehtaan lakkauttamiselle ei ole perusteita. Rakennemuutosongelmat koskevat myös Kymen Summan tehtaan vaikutuspiirissä olevia työntekijöitä.

Hallitus antoi 21.9.2007 eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että valtio käyttää äänivaltaansa virallisesti ja muodollisesti vain yhtiökokouksissa, mutta käytännössä yhtiön hallitus ja toimiva johto selvittävät ennalta suurimpien omistajien suhtautumisen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Näihin tilanteisiin liittyvä epävirallinen yhteydenpito ja omistukseen perustuvan vaikutusvallan käyttäminen ovat merkittävä osa omistajaohjausta ja aktiivista omistajuutta.
Hyväksyessään lain eduskunta puolestaan hyväksyi samalla näin kuuluvan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että valtio ottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset." Näille työllisyys- ja aluetaloudellisille sekä sosiaalisille vaikutuksille hallitus ei kuitenkaan näytä Stora Enson kohdalla antavan sitä arvoa, mikä niille kuuluisi.

Valtion tulevassa omistajapolitiikassa tulisi ottaa huomioon nykyistä painavammin yhteiskuntavastuunäkökohdat erityisesti työllisyys- ja aluetaloudelliselta kannalta.
Hallituksen vastuuministerit ovat kerta toisensa jälkeen karttaneet vastuunottoa, ja hallituspuolueiden edustajat ovat antaneet hyvin ristiriitaisia lausuntoja. Pääministeri Matti Vanhanen on toistuvasti kieltäytynyt antamasta selontekoa tai pääministerin ilmoitusta valtion omistajaohjauksesta.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Pitääkö hallitus oikeana ja perusteltuna Kemijärven ja Summan tehtaiden lopettamista, vai aikooko hallitus ryhtyä toimiin näiden tehtaiden jatkon turvaamiseksi käyttämällä tarvittaessa äänivaltaansa Stora Enson yhtiökokouksessa sekä miten hallitus aikoo vastedes huolehtia yhteiskuntavastuun toteutumisesta valtion omistajapolitiikassa?

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2008
Martti Korhonen ym.

_______________________________________________________

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa

Kansanedustaja Timo Soini:

Arvoisa puhemies!
Perussuomalaisten mielestä työnteon on aina kannatettava joutenoloa paremmin. Perussuomalaisten mielestä koko Suomi tulee pitää asuttuna. Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon tulee olla oikeudenmukaista.

Onko oikeudenmukaista, että kannattava yritystoiminta, jolla on merkittävä aluepoliittinen vaikutus, lopetetaan? Onko se Lapin etu? Onko se Kymen etu? Onko se Suomen etu? Ei ole, herra puhemies. Se on vain ja ainoastaan pörssipelurin kuviteltu etu! Haluammeko me, että kaikista suomalaisista pitää tulla pörssipelureita ja optiosaalistajia?

Mikä riittää?

Mikä silloin työntekijänä riittää, jos se, että tekee parhaansa ja tuottaa voittoa ei riitä? Mikä silloin riittää? Tätä kysyin Massaliikkeen edustajilta sekä eduskunnan portailla että sisätiloissa. He eivät osanneet vastata. En osaa itsekään. Sen on riitettävä, muuten maailmasta menee mieli ja merkitys.

Esimerkiksi Kemijärven sellutehdas tuottaa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa voittoa, joka on päivässä noin 65 000 euroa. Ajatelkaa, 65 000 euroa voittoa päivässä! Kemijärven tehtaaseen sijoitetun pääoman tuotto on ollut vuosina 1999-2005 huomattava jopa 17 % vuodessa, kun taas konsernin sijoitetun pääoman tuotto on ollut vain noin 3,5 %. Kemijärven sellutehdas on siis erittäin kannattava tuotantolaitos ja sijoitus.

Hölmöläisten hommaa!

Hyvät edustajat, kysyn vaan, millä laskutoimituksella saadaan aikaan sellainen lopputulos, että juuri tämä selvästi keskivertoa kannattavampi investointikohde Stora Ensossa on se, joka tulee lakkauttaa ja jonka ylläpitäminen vaikuttaisi muka negatiivisesti yhtiön pörssiarvoon? Hallitus tietää itsekin, miten asia on,
mutta tästä on tullut näköjään arvovaltakysymys. Kun on ensin hutkittu ja vasta sitten tutkittu, on päätetty viedä prosessi loppuun. Meni syteen tai saveen! Hölmöläisten hommaa sanon minä.

Hallitus ja sen myötäjuoksijat ovat kuin kuorossa laulaneet, ettei ole realistista puuttua Stora Enson päätökseen lakkauttaa Kemijärven ja Summan tehtaat. Hyvät edustajat, miten te, jotka laulatte tässä kuorossa, kehtaatte käydä kerta toisensa jälkeen puhumassa kotiseutunne tilaisuuksissa siitä, miten taas kerran tarvitaan ehdokkaita ja kannatusta kunnallisvaaleissa, jotta saadaan hoidettua näitä meidän yhteisiä asioita? Kuinka sitä kehtaa tehdä? Vai liikutteko te ken ties vain sellaisten ihmisten keskuudessa, jossa kuulette aina sen, mitä haluattekin kuulla?

Kaikilla yksi ääni

Arvoisa puhemies! Itse liikun sellaisten ihmisten joukossa, jossa kaikilla on yksi ääni. Kansanvallassa jokaisella ihmisellä on yksi ääni ja vain hän voi sen itse ja henkilökohtaisesti antaa. Me täällä eduskunnassa olemme jokainen ihmisten äänillä. Meidän tehtävämme on käyttää saamiamme ääniä. Kuulen ääniä. Suomalaisia.

On epätervettä, suorastaan masokistista, nauttia siitä, että halutaan tehdä päätöksiä, joista kansalaiset kärsivät. Tähän on nyt kuitenkin tultu. Kun rahalle on annettu maassa valta ja voima, voi kunniaa niittää ainoastaan rahan ehdoilla.

On häpeällistä, että kerta toisensa jälkeen tullaan väittämään kansalle kirkkain silmin ja vakavalla naamalla, että valtio käytännössä 35 prosentin äänivallalla ei voi edes yrittää puuttua pörssiyhtiön toimintaan, koska se on muka vastoin periaatteita. Mistä tämmöinen tulkinta on kotoisin? Brysselistäkö? Täällä Kepu on pontevaa poikaa vajaan 25 prosentin kannatuksella eduskuntavaaleissa ja kehuu pitkin selkosia takki auki, että me olemme suurin ja kaunein puolue. Lapin kepukin pukkaa julkilausumaa ja vaatii Kemijärven tehtaan pelastamista, mutta eduskuntakepu istuu harjasniska takinkauluksessa
istuntosalissa tekemättä mitään.

Valtiovalta kuuluu kansalle

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos perustuslakimme keskeisin sanoma on käytännössä kuollut kirjain, on viesti perustuslain uudistusta valmistelevalle työryhmällekin harvinaisen selvä: Valta ei kuulukaan enää kansalle, vaan suurpääomapiireille ja pörssipelureille. Presidentin virkakin on tällä logiikalla lakkautettava, sillä onhan se kiusallista, kun kansan suoraan valitsema presidentti voi olla hallituksen kanssa asioista eri mieltä. Ja tätä eri mieltä olemista te hyvät hallitusherrat ja hallitusrouvat nimitätte populismiksi!

Minkä takia hallitus on antanut ymmärtää, että Stora Enson osakekurssi laskisi, jos me täällä puuttuisimme kansan tahtoa noudattaen ja matemaattisiin tosiseikkoihin tukeutuen tähän epäkohtaan? Ja mitä merkitystä väliaikaisella osakkeen hypoteettisen arvon alenemisella edes olisi, jos osakkeista ei olla aikeissa luopua? Tästä on kysymys, hyvät edustajat. Joko me myymme valtionyhtiöt pois kokonaan tai sitten me käytämme sitä valtaa, jonka kansa on meille uskonut. Me emme kerta kaikkiaan voi täällä salissa esittää kansalle, että perustuslakimme arvo on pienempi kuin niiden Stora Enson osakkeiden yhteisarvo, jotka ovat muiden tahojen kuin valtiovallan omistuksessa.

On väärin sanoa, että valtiovallasta on tullut renki omassa kodissaan. Totuus näyttää olevan se, ettei valtiovalta ole kotoisin mistään. Se ei tottele isäntäänsä eli kansaa, vaan se tottelee rahaa, jolla ei tunnetusti nykyaikana ole sen paremmin isäntää kuin emäntää. Siinä prosessissa se kansanvalta, jonka turvin rahaa uudelleen jaetaan ja hyvin pitkälle myös synnytetään, lopulta murtuu ja pääomat siis keskittyvät. Raha tulee rahan luo. Vai väittääkö joku, että kansanvalta itsessään on arvoton eikä mahdollista hyvinvointia?

Valhetta toisen päälle

Stora Enson perustelut ovat muuttuneet matkan aikana kuin Auervaaran kosintapuheet. Valhetta on mätetty toisen päälle. Omat metsänsä myynyt yhtiö on käyttäytynyt ikään kuin se omistaisi Lapin metsät. Kaiken kukkuraksi se kieltäytyy edes neuvottelemasta tehtaansa myynnistä, vaikka ostajia olisi. Röyhkeys on ollut täysin estotonta.

Olisi oikein ja kohtuus, että asioiden perinpohjaisen selvittämisen takaamiseksi Kemijärven tehtaalle myönnettäisiin jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin totuus paljastuisi ja tehdas voisi jatkaa vaikka biojalostamona.

Tämä toteutuisi varmasti, jos Suomen hallitus ja eduskunta näin yhdessä edellyttäisivät. Tehdään oikein, kun se on mahdollista.


Timo Soini eduskunnassa 13.2.2008
_______________________________________________________

Kansa reagoi


Humalainen mies heitti elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) lumihankeen Kolarin Ylläksellä viime perjantaina (8.2.2008).
Humalainen mies oli Pekkariselle vihainen Stora Enson Kemijärven-tehtaan lopettamisen vuoksi. Välikohtaus sattui puolen yön aikoihin, kun Pekkarinen oli poistumassa paikallisen Taiga-ravintolan avajaistilaisuudesta. Pekkarinen jäi ravintolasta poistuttuaan ulos rupattelemaan kahden ihmisen kanssa. Keskustelun jälkeen humalainen mies tuli paikalle ja kävi kiinni ministeriin. Pekkarinen tuupertui lumihankeen. Mies poistui paikalta saman tien.
Pekkarinen ei loukkaantunut välikohtauksessa. Hän kävi lauantaina vihkimässä Yllästunturin uuden gondolihissin, kuten hänen Ylläksen-matkansa ohjelmaan kuului. Pekkarinen ei halua puhua asiasta.
Hänen seurassaan illanvietossa ollut kolarilainen keskustapoliitikko, entinen kansanedustaja Simo Rundgren ei halua mainita asiasta sanaakaan.

Erkin kommentti

Hallitus on toiminut vastoin ohjelmaansa ja vastoin omistajaohjauslain perusteluita. Hallituksesta on tullut pörssiyhtiöiden juoksupoika. Katso tarkemmin perusteluni päiväkirjan kohdasta:
Pörssi vai ihmiset - Stora frågor
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=624

Kuva
Mielenosoitus Helsingissä, kuva Pekka Aho, Lapin kansa
lisää kuvia osoitteessa:
http://www.lapinkansa.fi/vastaa/massakuvat/


palautteet


ei palautteita