Rahjankylän kalajuhlissa

Erkki Aho   12 08 2007, 9:48

image

Konikarvon kalasatamassa Rahjankylässä järjestetään joka elokuun ensimmäinen sunnuntai perinteiset kalajuhlat. Kalajuhlissa on mahdollisuus ostaa kalaa eri muodoissa (esim. lohi- ja siikakeitto, hiillos-, savu- ja suolakala) ja nauttia kylätoimikunnan ja kalastajainseuran järjestämästä ohjelmasta. Halukkaat voivat testata taitojaan soutukilpailussa ja osallistua muihin kilpailuihin ja arpajaisiin.

Rahjan kalajuhlia vietettiin tänä vuonna 5.8.2007 ja nyt kalajuhlia vietettiin jo 24. kerta. Lohikeittoa porisi viidessä 80 litran kattilassa. Kalajuhlissa oli väkeä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Väkimäärä saattoi olla 2500-3000 henkeä, koska autojakin alueella arvioitiin olevan noin 1000. Moni joutui jopa kääntymään takaisin pääsemättä juhlapaikallekaan.

Juhlapuhujana oli maisteri Pirkko Mattila Muhokselta. Mattila on toiminut sairaanhoitajana OYKS:ssa. Hänen puheensa oli kirjoittanut kokkolalainen yrittäjä. Puhe oli hyvä ja se sai tiedotusväleissä suurta huomiota osakseen. Sanomalehti Keskipohjanmaassa puhe oli noteerattu maanantain pääuutiseksi. Etusivulla on kuuden palstan otsikko suurin kirjaimin lohiasiantuntija Pirkko Mattilan puheesta. Lisäksi toisella sivulla oli puolen sivun juttu kolmella värikuvalla, joista yksi oli kuudenpalstan kuva. Tiedotusvälineissä asia meni hyvin läpi. Ainakin Rahjan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Yrjänä näytti olevan erittäin tyytyväinen puheeseen.

Pitämässään puheessa Pirkko Mattila totesi, että byrokratia ei saa tehdä paikallisten elinehtojen toteuttamista mahdottomaksi. Enää ei voi tehdä hätiköityjä päätöksiä. On mietittävä päätösten vaikutuksia. Mattilan mielestä ei saa jäädä toimettomana odottamaan kalakantojen tuhoutumista. Hallintoa tulisi painostaa korjaamaan sallimansa virheet. Luonnontilaisiin koskiin ei ole paluuta, eikä arvokalojen lisääntymispaikkoja saada entiselleen, mutta korjattavissa oleva voidaan Mattilan mielestä korjata. Suurpedoilla menee Mattilan mielestä hyvin. Näyttää siltä, että Suomesta tehdään EU:n pedoille elinaluetta. EU määrää petojen lukumäärän, vaikka ne rajoittaisivat ihmisten jokapäiväistä elämää.

Keskipohjanmaa-lehden mukaan lohiasiantuntija Pirkko Mattila oli ottanut esille myös hyljekannan. Mattilan mukaan 40 vuotta sitten niitä oli vähän, nyt puolestaan liikaa. Mikä ongelma on tulossa merimetsoista, kanadanhanhista ja joillakin paikkakunnilla lokeista, kun ne pilaavat jo uimavedetkin. Naturan toteuduttua saaristoon vietiin toista sataa lammasta ennallistamaan luontoa. Työhönsä innostuneet lampaat söivät vahingossa tuolloin rauhoitettuna olleen tyrnin, muistutti Mattila.

Pirkko Mattilan onneksi hänen asiantuntemustaan lohiasioissa ei asetettu kyseenalaiseksi, eikä myöskään kukaan kysynyt millainen lohiasiantuntija hän on ja mihin hänen asiantuntemuksensa lohiasioissa perustuu.

Kuva menneiltä ajoilta Plassilta.
Kalansaaliit olivat Kalajoella hyvin runsaat ennen kuin kalasatama rakennettiin Rahjaan. Veneet olivat usein reunaa myöten täynnä mereltä palatessa.


palautteet


Suurkiitos puheeni huomioimisesta palstallasi. Hienoa, että arvostat tällaisia esiintymisiä. Pieninä parannuksina kerron vielä, että olen myös Oulun luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistunut maisteri ja minulla on paljon mm. biologian yliopisto-opintoja, yhteiskuntatieteiden lisäksi. Lohiasiantuntijuutta on monenlaista, enkä minä tätä termiä kalajuhlille itsestäni lanseerannut. Mutta kyllä, lohenkalastuksen yhteiskunnalliset taustat kiinnostavat edelleen. Se oli puheeni ydin. Olen jokivarren kasvatti ja asukki ollut koko elämäni. Lisäksi olen toiminut Oulujoen lohenkalastusta sivuavan hankkeen ohjausryhmässä. Tällä hetkellä tutkin Iijoen vesistön käyttöön liittyviä asioita yhteiskunnallisen kiinnostukseni pohjalta. Puheeni kirjoitin itse, toki on asioita, jotka olen ottanut asiantuntijatahoilta selvää. Näinhän monesti joutuu menettelemään, tietojansa tarkistamaan ja syventämään. Sillä tavalla asioihin saa laajaa perspektiiviä. Luontaisen ujouteni vuoksi en juuri tekemisilläni ja kirjoituksillani kehuskele, vaan annan kiitosta myös tukijoukoilleni. Nykyään toimin koulutustehtävissä ja jatko-opiskelijana yliopistossa, en sairaanhoitajana ja Oulun yliopiston sairaala lyhennetään OYS, ei OYKS. Oikein hyvää syksyä Sinulle Erkki ja Pro Kalajoki -liikkeelle!

Kiitän lohiasiantuntija Pirkko Mattilaa palautteesta. Oulun Yliopistollisen Keskussairaalan lyhenne on nykyisin OYS eikä OYKS. Mielestäni on hyvä, että puheelle on ilmoittautunut useampi kirjoittaja. On hyvä, että Rahjan kyläyhdistys löysi lohiasiantuntija Pirkko Mattilan pitämään todella hyvän puheen. Ehkä tällainen toiminta auttaa uralla etenemisessä poliittisella saralla ja lisää ao. henkilön luottamusta jatkossakin. Onnea ja menestystä.