Betonista Oy:n rahoituksen esteenä oli Erkki Aho

Erkki Aho   30 03 2007, 7:42

Aloin konsultoida 1.6.2001 Betonista Oy:tä, kun omistaja Sakari Rahja soitti ja pyysi töihin. Yhtiön toisena omistajana työskenteli Kari Väisänen. Tehtävänäni oli betonitehtaan käyntiin saattaminen. Etsiessäni sopivia toimitiloja kartoitin aluksi tilanteen Kalajoen osalta. Neuvottelimme Lohja Oy:n kanssa. Olimme valmiit rakentamaan tehdashallin Kalajoen betoniaseman välittömään läheisyyteen. Neuvottelimme tonttiasian valmiiksi ja teetimme hallipiirustukset. Kalajoen Osuuspankin johtaja Eero Nevalainen ilmoitti Sakari Rahjalle ja Kari Väisäselle, ettei rahaa hankkeeseen tule Kalajoen Osuuspankilta eikä Kalajoen kunnaltakaan, jos Erkki Aho on hankkeessa mukana.

Hanke Kalajoen osalta kaatui tähän Eero Nevalaisen ilmoitukseen. Eero Nevalainen on Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Useita vaihtoehtoja

Sitten ryhdyimme kartoittamaan muita vaihtoehtoja. Niitä olivat Raahe, Viitasaari ja Haapavesi. Haapavedellä olivat toiminnan käynnistämisen kannalta parhaat mahdollisuudet. Pääsimme neuvotteluratkaisuun Haapaveden Kivipuisto Oy:n ja Heikki Törmälehdon kanssa toimitilojen vuokraamisesta. Aloitimme toiminnan 1.8.2001. Olin valitsemassa henkilökuntaa ja käynnistämässä toimintaa. Valmistelin markkinointisysteeman ja talous- sekä tuotannonohjausjärjestelmän. Tein TE-keskuksen avustuksella Konsultointi Jouni Tapio Ky:n konsultin kanssa Pro-Start-aineiston. Se näytti erinomaista tulevaisuutta yritykselle. Olin tehnyt tarkat budjetit ja toimintasuunnitelmat toiminnan käynnistämiseksi. Saimme tilauksia hyvin ja tilauskantaa oli runsaasti kevääksi 2002 saakka. Tarjouspyyntöjä tuli enemmän kuin ehdimme tarjoamaan. Tarjouspyyntöjen määrä perustui tehokkaaseen markkinointiin. Maaseudun Tulevaisuus oli erittäin tärkeä ilmoitusmedia ja RPT:n tiedosto oli asiakashankintaan erinomainen apuväline. Lisäksi suorat yhteydet suunnittelutoimistoihin varmistivat sen, että asiakaskuntaa oli riittävästi. Tein rahoitussuunnitelmat ja rahoitushakemukset TE-keskukselle, Haapaveden kaupungille ja Finnveralle, joka suositteli meille näitä Haapaveden tyhjiksi jääneitä toimitiloja.

Erkki Aho rahoituksen esteenä

Sakari Rahja ja Kari Väisänen halusivat pitää palaverin kanssani 3.1.2002 klo 13.45. Paikkana oli Betonista Oy:n toimitila Haapavedellä.

Kari Väisänen kertoi, että Kalajoen Osuuspankin johtaja Eero Nevalainen oli sanonut hänelle, että jos Erkki Aho on Betonista Oy:n toiminnassa mukana, niin mikään yrityksen asia ei etene Kalajoen Osuuspankissa, eikä Kalajoen kunnassa. Väisäsen ja Rahjan pankkina oli Kalajoen Osuuspankki.

Kari Väisänen kertoi, että Erkki Aho on rahoituksen este. Haapaveden Osuuspankin johtajakin oli sanonut, että rahahanat pysyvät kiinni, jos Erkki Aho on Betonista Oy:n toiminnassa mukana.

Kari Väisänen kertoi, että Haapaveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Halla-aho oli kertonut, että jos Erkki Aho on mukana Betonista Oy:n toiminnassa, niin Haapaveden kaupungilta ei saa rahallista tukea Betonista Oy:n toimintaan.

Sakari Rahja kertoi omana näkemyksenään, että Finnveran yritystutkija Ahti Kesti oli informoinut eri tahoja asiasta. Esimerkkinä hän mainitsi neuvottelut 5.12.2001, josta TE-keskuksen edustaja Jorma Ketonen jäi pois. Ketonen kertoi syyksi sen, että jouluruoka olisi jäänyt syömättä , jos hän olisi tullut neuvotteluun mukaan. Ketonen kertoi Aholle, että hänen esimiehensä Raimo Mäntyniemi oli kieltänyt rahoittamasta yhtiötä, jossa Erkki Aho on mukana. Rahoitushakemus TE-keskukselle oli tehty jo elokuussa.

Likaista peliä

Kun rahoituspäätösten aika tuli niin Finnveran yritystutkija Ahti Kesti tuli Haapavedelle 5.1.2002 ja neuvotteli kaupungin kanssa. Yritystutkijan mielestä rahoituksen antaminen Betonista Oy:lle oli erittäin vaikeaa, koska seinät Betonista Oy:n toimitiloissa olivat saastuneet edellisen yrityksen konkurssissa. Minusta perustelu oli aika keksitty. Teollisuuskiinteistön omistaja Heikki Törmälehto totesi 5.1.2002 neuvotteluissa Haapaveden kaupungintalolla, että hän laittaa jokaiseen tehtaan tolppaan dynamiittia, jotta saadaan saasteet lähtemään. Aikaisemmin Haapaveden kaupunginjohtaja Luukkonen oli tiedustellut Törmälehdolta, että eikö vuokralaisia voida vaihtaa. Kuulin myös puhelun, jossa Haapaveden kaupungin markkinointipäällikkö Marjo Jurvansuu soitti Kari Väisäselle ja tivasi, että eihän Erkki Aho ole varmasti yrityksen toiminnassa mukana. Finnveran yritystutkija Ahti Kesti oli antanut Haapaveden kaupunginhallituksen ymmärtää, että rahoitusta Betonista Oy ei saa Finnveralta, jos Erkki Aho on Betonista Oy:n kuvioissa mukana. Näin Ahti Kesti vaikutti myös Haapaveden kaupungin kantaan. On todennäköistä, että tämä kanta oli saatu aikaan Kalajoen suunnalta ja nimenomaan Kalajoen Osuuspankin johtajan Eero Nevalaisen toimesta. Taustallani siis vaikuttivat Kalajoen Keskusta ja Finnvera, joka on entinen Kera Oy. Kera Oy:n henkilöt olivat vihaisia minulle, koska olin selvittänyt PR-talojen konkurssivyyhden ja Kera Oy:n rikollisen toiminnan siinä prosessissa.

Sitten 26.2.2002 kuulin, että Haapaveden kaupunki ei tule antamaan minkäänlaista investointiavustusta, jos Erkki Aho on toiminnassa mukana.

Betonista Oy:n nousu ja tuho

Betonista Oy:n liiketoiminta kasvoi nopeasti ja käyttöpääomaa tarvittiin kiireesti lisää. Sakari Rahja ja Kari Väisänen kertoivat, ettei yritys saa rahoitusta, jos Erkki Aho on kuvioissa mukana. Minun oli jätettävä hyvällä kasvu-uralla ollut yritys, jonka osakkaaksi olin luvannut tulla 1/3-osalla heti kun saan omat asiani järjestykseen. Nyt kuitenkin jouduin luopumaan tuosta yrityksestä jotta yritys saa rahoitusta rahoittajilta. Katsoin, että Betonista Oy on niin vahvalla kasvu-uralla, että sen on saatava rahoituksensa kuntoon. Minua tietenkin harmitti valtavasti minuun kohdistunut syrjintä ja ennen kaikkea hyvän yrityksen menettäminen.

Kun olin joutunut jättämään Betonista Oy:n, niin yritys ajautui vaikeuksiin lähinnä henkilösuhteissa. Rakennusinsinööri Malinen oli tuohtunut siihen, että Heikki Törmälehto oli käyttänyt vuokraamaansa betoniasemaa oman yrityksensä toimintaan ilmoittamatta siitä rakennusinsinööri Moilaselle. Seurauksena oli ollut keskustelu, jossa Malinen ja Törmälehto yrittivät riisua vaatteita toisiltaan. On selvää, että asioiden ratkaiseminen tällä tavalla aiheutti paineita vuokranantajan eli Heikki Törmälehdon osalta Betonista Oy:tä kohtaan. Seurauksena oli yrityksen konkurssi muistaakseni vuonna 2003.

Olen varma siitä, että jos olisin saanut johtaa yritystä normaaleissa olosuhteissa eli yritys olisi saanut rahoitusta samoilla periaatteilla kuin muutkin yritykset, niin Betonista Oy olisi vieläkin toiminnassa.

Haapajärven poliisi jätti tutkimatta rikosilmoitukseni syrjinnästä.



palautteet


Eikö tämä silti tarkoita oikein, että Eero Nevalainen ja Ahti Kesti estivät sen rahoituksen? Ainoastaan sinun mukanaolosi takia? Ethän sinä sitä rahoitusta estänyt? Voisiko Haapajärven poliisi ottaa kantaa tähän?