Suurvoitto eduskuntavaaleissa

Erkki Aho   11 03 2007, 19:12

image

Veikko Vennamo oli vuoden 1970 eduskuntavaalien suuryllättäjä.

Suomen Maaseudun Puolueen alkutahteina voidaan pitää Maalaisliiton Nivalan puoluekokousta 1956, jolloin Veikko Vennamo hävisi puheenjohtajaäänestyksessä Vieno Johannes Sukselaiselle. Vuodesta 1945 eduskunnan jäsenenä ollut Veikko Vennamo kuului Maalaisliiton riveihin vuoden 1958 eduskuntavaaleihin saakka, mutta erimielisyyksien takia edessä oli ero. Suomen Pientalonpoikien puolue perustettiin 9.2.1959 ja sen puheenjohtajaksi tuli Veikko Vennamo.

Eduskuntavaaleissa 1962 SPP ei saanut yhtään kansanedustajan paikkaa. Sisäisistä kiistoista huolimatta vuoden 1966 vaaleissa SPP onnistui saamaan yhden kansanedustajan paikan. Puolueen nimi muutettiin elokuussa 1966 Suomen Maaseudun puolueeksi. Hyvin menneiden kunnallisvaalien jälkeen eduskuntavaaleissa 15-16.3.1970 Suomen Maaseudun puolue sai suurvoiton, sillä se sai 18 kansanedustajapaikkaa.

Kannattajat pitivät Veikko Vennamoa pelastajanaan, vastustajat häikäilemättömänä demagogina. Vennamo markkinoi puoluettaan SMP:tä unohdetun kansan puolueena. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt: Pentti Antila Lavialta, Matti Asunmaa Alavuudelta, Kalevi Huotari Lappeenrannasta, Antti Isomursu Pudasjärveltä, Heikki Kainulainen Sulkavalta, Juhani Kortessalmi Oulusta, Mauno Kurppa Loimaalta, Lauri Linna Ylivieskasta, Arttur Niemelä Kemijärveltä, Aarne Penttinen Kuopiosta, Eino Poutiainen Kiihtelysvaarasta, Matti Silander Porvoosta, Viljo Suokas Kauhajoelta, Eino Syrjä Virroilta, Olavi Tupamäki Petäjävedeltä, Mikko Vaino Lahdesta, Veikko Vennamo Helsingistä ja Hannes Volotinen Kiteeltä. SMP sai 265 939 ääntä eli 10,5 % äänistä.

Veikko Emil Aleksander Vennamo
Veikko Vennamo syntyi 11.6.1913 Jaakkimassa. Koulutukseltaan hän oli lakitieteen lisensiaatti, johon sisältyi laudatur kansatalous- ja tilastotieteessä. Hän oli myös varatuomari. Veikko Vennamo hoiti sodanjälkeisessä Suomessa omien kotien hankintaa. Hän toimi maatalousministeriön asutusosaston (ASO:n) päällikkönä vuosina 1944-1959. Vuonna 1960 Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi ja hän siirtyi tullihallituksen tili- ja talousosaston päälliköksi. Veikko Vennamo on ollut kansanedustajana vuosina 1945-1962 sekä 1966-1987, toimien eduskunnassa suuren valiokunnan ja kulkulaitosvaliokunnan puheenjohtajana sekä eduskunnan puhemiesneuvoston jäsenenä, perustuslakivaliokunnan ja valtionvarainvaliokunnan jäsenenä ja verojaoston puheenjohtajana. Vuosina 1954-56 hän oli toisena valtionvarainministerinä. Suomen Pankin pankkivaltuusmiehenä hän oli vuonna 1970-1975 sekä 1983-1987. Suomen Pientalonpoikein ja Suomen Maaseudun puolueen puheenjohtajana Veikko Vennamo toimi vuosina 1959-1979. Puolueen presidenttiehdokkaana hän on ollut kolme kertaa vuosina 1968, 1978 ja 1982.

Presidentinvaalit SMP:n nousun takana
Vuoden 1970 suuren vaalivoiton takana oli vuoden 1968 hyvin menneet presidentinvaalit, jolloin Veikko Vennamo sai 33 valitsijamiestä. Vennamo kirjoittaa kirjassaan Kulissien takaa, miten tärkeitä tiedotusvälineet ovat vallanpitäjille. Tiedotusvälineillä voidaan hallita kansan mielipiteitä. Vennamo toteaa kirjassaan, että hän on menettänyt kunnioituksensa riippumatonta oikeuslaitosta kohtaan. Vennamo kirjoittaa: ”Ehkä tuomarit ovat olleet propagandan uhreja. Vallan huuma oli noussut päähän niin, että lakeja halveksittiin. Sama huuma johti taloudellisiin rötöksiin. Vaikka Suomi on kansanvaltainen maa, kokemukseni vähemmistön oikeusturvasta ja mahdollisuuksista ovat hyvin kielteiset. Eri puolueiden kansanedustajat tiesivät, että minua vainottiin ja kohdeltiin toisinkuin muita kansanedustajia, mutta he olivat oman etunsa vuoksi hiljaa. Näin he häpäisivät itsensä ja koko eduskunnan.” Näin Veikko Vennamo.

Suurvoitto
Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa SMP:n vaalivoitto oli suuryllätys. Yllätys se oli myös Yleisradiolle. Eino Poutiainen sai suurta mainetta, kun hän ennusti 18 kansanedustajaa ja piti tästä kiinni, vaikka tietokoneiden ”proknoosit” näyttivät vain muutamaa kansanedustajaa. Kansa sanoi aivan oikein, että Eino pisti jauhot suuhun sosiaalidemokraattisen professorin Risto Sänkiahon suuhun. Sänkiaho esiintyi vaalilähetyksessä Yleisradion tieteellisenä asiantuntijana.

Onko yhtäläisyyttä?
Viime vuoden presidentin vaaleissa Timo Soini sai 103 492 ääntä, mikä on 3,4 % äänistä. Äänestysprosentti oli 73,9 %. Näyttää siltä, että perussuomalaiset hyötyvät korkeasta äänestysprosentista. Pohjois-Karjalasta Timo Soini sai 4.9 %:n kannatuksen. Kymen vaalipiirissä oli kannatus 4,1 %, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla 4,0 %, Pohjois-Savossa 3,9 %, Oulussa ja Satakunnassa 3,7 %. Hämeessä ja Lapissa 3,5 %, Vaasassa ja Varsinais-Suomessa 3,3 %, Etelä-Savossa 3,2 %, Uudellamaalla 3,0 % ja Helsingissä 2,4 %.

Helsingin vaalipiirissä viimeinen eduskuntapaikka saatiin vertausluvulla 13003, Varsinais-Suomessa 12403, Oulussa 11868, Uudellamaalla 11758, Vaasassa 11675, Kymessä 11637, Lapissa 11543, Hämeessä 11406, Etelä-Savossa 11401, Pirkanmaalla 11288, Keski-Suomessa 10950, Satakunnassa 10831, Pohjois-Savossa 10583, Pohjois-Karjalassa 9698.

Perussuomalaisten tilanne
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat Helsingissä 20669 ääntä, joista Tony Halme sai 16390 ääntä. Helsingissä tarvitaan noin 13000 ääntä, jotta saadaan yksi paikka. Helsingin piirissä yhden paikan saaminen ei ole mahdottomuus.

Varsinais-Suomessa tarvitaan noin 12500 ääntä. Siellä on ehdokkaan mm. Kike Elomaa. Mikä on Kiken ja kumppaneiden vetovoima? Sen näemme ensi sunnuntai-iltana.

Oulussa tarvitaan noin 12000 ääntä jotta yksi ehdokas tulee valituksi. Yhden läpimenoa Oulun vaalipiiristä voidaan pitää varmana. Aktiivinen vaalityö ja kannatuksen raju kasvu saattaa mahdollistaa vaikka toisenkin paikan.

Uudeltamaalta puolueen puheenjohtaja Timo Soini mennee varmasti läpi, mutta riittävätkö äänet kahden läpimenemiseen, sitä en osaa ennustaa.

Vaasan vaalipiirissä Raimo Vistbacka saanee eniten ääniä ja varmistaa jatkopaikkansa.

Kymen vaalipiirissä kannatusluvut presidentinvaaleissa olivat korkeat. Riittääkö kannatuksen kasvu viemään ketään eduskuntaan saakka?

Lapissa tarvitaan lähes 12 000 ääntä läpimenoon. Kannatuksen kasvu perussuomalaisilla on suuri, mutta onko se riittävä ehdokkaan läpimenoon asti?Sama tilanne Hämeessä, missä Soini sai presidentinvaaleissa 3,5 %:n kannatuksen.

Etelä-Savossa äänten keskittäminen Tauno Pehkoselle voi tuoda kansanedustajapaikan. Siellä tarvitaan valituksi tulemiseen noin 4500 ääntä. Viime vaaleissa Pehkonen sai 2500 ääntä. Nyt on hyvät mahdollisuudet keskittämisellä. Etelä-Savossa on vaaliliitto Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten kesken. Toinen merkittävä vaaliliitto on SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden vaaliliitto, mikä vaikuttaa siihen, että Keskusta menettänee yhden paikan.

Pirkanmaalla tarvitaan 11500 ääntä ja siellä näyttää yksipaikka varmalta. Veltto Virtanen sai viime eduskuntavaaleissa 5896 ääntä ja entinen kansanedustaja Lea Mäkipää on jälleen mukana, joten uskon yhteen paikkaan.

Keski-Suomessa tarvitaan läpimenoon noin 11 000 ääntä. Sunnuntaina näemme riittääkö kannatus yhden paikan varmistamiseen.

Satakunnassa tarvitaan läpimenoon noin 11 000 ääntä. Riittääkö Anssi Joutsenlahden vetovoima vielä näissäkin vaaleissa?

Pohjois-Savossa ehdokkaana on Pentti Oinonen. Mikäli vaaliliitto saa 21 500 ääntä ja Pentti Oinonen on vaaliliitossa toisella tilalla, niin silloin hän tulee valituksi. Siihen tarvittaneen noin 4500 ääntä.

Pohjois-Karjalassa entisellä työministerillä Urpo Leppäsellä on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi, jos hän on vaaliliiton listalla ykkösenä. Siihen tarvitaan noin 4000 ääntä.

Yhteenveto
Uskon perussuomalaisten kannatuksen vaaleissa olevan 4,6 – 5,0 % luokkaa. Varmoina paikkoina voidaan pitää paikkoja Uudeltamaalta, Vaasasta, Oulusta ja Pirkanmaalta. Todennäköisinä paikkoina Pohjois-Karjalaa, Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Helsinkiä. Mahdollisina paikkoina Satakuntaa, Keski-Suomea ja Varsinais-Suomea sekä toista paikkaa Uudeltamaalta ja Oulusta.
Perussuomalaisten mahdollisuudet ovat hyvät näissä eduskuntavaaleissa.


Lähteet
Veikko Vennamo: Kulissien takaa
MMM 1971






palautteet


http://ce597959527256b33acd4acab47f2fb5-t.huihg897.info <a href="http://ce597959527256b33acd4acab47f2fb5-h.huihg89 7.info">ce597959527256b33acd4acab47f2fb5</a> [url]http://ce597959527256b33acd4acab47f2fb5-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://ce597959527256b33acd4acab47f2fb5-b2.huihg897.inf o]ce597959527256b33acd4acab47f2fb5[/url] [u]http://ce597959527256b33acd4acab47f2fb5-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6

http://f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2-t.k90u0h.info <a href="http://f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2-h.k90u0h. info">f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2</a> [url]http://f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2-b1.k90u0h.info[ /url] [url=http://f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2-b2.k90u0h.info] f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2[/url] [u]http://f24eacf5d0d86375c787075b8ad46af2-b3.k90u0h.info[/u ] 86b4eaaaf8201e29470f084ce1d2d695

Senverran Soinin puoluetovereihin viitaten, että T Halme ei ollut loppujen lopuksi eduksi puolueen maineelle, mutta se kesti sen kuitenkin. Kuinkahan monta vastaavaa tapausta puolue kestää? Jos taas on ehdokkaana henkilö, jonka läheinen on sotkeutunut kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin rötöksiin ja on jälleen syytettynä rikoksista ja toimii tiivisti kyseisen ehdokkaan taustalla ja kun tämä pommi laukeaa, niin miten käy puolueen kannatuksen silloin? Ei suomalaiset sentään kaikkea niele. Soinilla lienee todellisia vaikeuksia kunnollisten ehdokkaiden saamisessa puoluetoiminnan piiriin, kun joutuu turvautumaan kaikkiin vähänkin julkisuutta saaneisiin, eikä ole väliä vaikka siihen liittyy todellista rikollista toimintaa.