Kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset? – eläkeiän nosto kiistanalaista

Erkki Aho   04 03 2009, 20:57

Pääministeri Matti Vanhanen on ollut hiihtelemässä Rukan lumilla luotettavien lähteiden mukaan ilman nykyistä tai entisiä tyttöystäviään. Ehkäpä sen takia ajatukset ovat päässeet harhailemaan. Kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset? Kaatuiko pääministeri Matti Vanhanen nokalleen vai lensikö hän persuksilleen? Miten syntyi ajatus eläkeikärajan nostosta? 

Keskustan profiilin kohotuskamppanja on kokenut vesiperän. Eläkeikärajan nosto on saanut Suomen kansan lähes yksimielisen tuomion. Onko puheenjohtaja Matti Vanhasesta tullut rasite keskustalle? Onko poliittisesti järkevää taistella jääräpäisesti kansan enemmistön mielipidettä vastaan? Kyllä kansa tietää, että uudistus johtaa merkittävään eläkkeiden pienenemiseen. On täysin varmaa, että asia tulee näkymään keskustan kannatusluvuissa! 

Hallitus pitää kiinni eläkeiän korottamisesta

Hallitus pitää kiinni päätöksestään korottaa eläkeikärajaa palkansaajajärjestöjen massiivisesta arvostelusta huolimatta. Pääministeri Matti Vanhanen sanoi toimittajille 3.3.2009 eduskunnassa, että eläkeiän korottaminen koskee kaikkia suomalaisia, ei vain palkansaajajärjestöjä. Hallitus on päättänyt, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa korotetaan asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan eläkeiän korottaminen on hallituksen yksimielinen kanta.

Asiantuntija ei lämpene pääministeri Matti Vanhasen ahaa-elämykselle 

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen päätös nostaa vanhuuseläkkeen alaraja 65 vuoteen voi jäädä vaikutuksiltaan torsoksi, sanoo tohtori Kari Puro. "Menneisyydessä ikärajan absoluuttinen korotus ei ole johtanut tosiasiallisen eläkkeelle siirtymisiän nousuun", jatkaa Suomen työeläkejärjestelmän uudistuksista parin vuosikymmenen ajan vastannut tohtori Kari Puro, 67. 

Ennen eläköitymistään hän veti Puron työryhmäksi kutsuttua työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeryhmää. Puro, kuten työmarkkinajärjestötkin ovat yhtä mieltä siitä, että työssäoloaikaa on pidennettävä. Puron mukaan jo päätetyt eläkeratkaisut ovat vaikuttaneet asiaan positiivisesti.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa ihmisille annettiin mahdollisuus jäädä 63 ja 68 vuoden välillä joustavasti eläkkeelle haluamanaan ajankohtana. Järjestelmään sisältyy porkkana, jonka mukaan vuosittain karttuva eläkkeen määrä nousee sitä enemmän mitä kauemmin on töissä. Toisaalta niin sanottu elinaikakerroin alkaa leikata kuukausieläkkeitä, jos keskimääräinen elinikä nousee. 

Kertoimen aiheuttaman pienennyksen saa korvattua työskentelemällä pidempään. Puron mukaan karttumissäännösten ja joustavuuden vaikutukset ovat positiiviset. "Ikääntyneiden 55–65-vuotiaiden työllisyys on dramaattisesti kasvanut, melkein kaksinkertaistunut. Siihen tavoitteeseen mihin Vanhasenkin hallituksen päätöksellä pyritään, eli tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen, tämä on vaikuttanut merkittävästi", Puro sanoo. 

Elinaikakertoimen vaikutuksesta työurien pidentämiseen sen sijaan ei ole tietoa, koska kerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. "Hallitus ei voi tietää miten elinaikakerroin olisi vaikuttanut. Ei ole jääty katsomaan olisiko tämä riittänyt", Puro moittii. Hänen mukaansa hallituksella ei voi olla mitään faktoja siitä, että sen tekemä eläkeuudistus vaikuttaisi positiivisesti työssäoloaikojen pidentymiseen. Kielteiseksi hallituksen päätöksessä Puro näkee sen, että hyväksi koettu eläkeiän valintamahdollisuus kapenee.

Suomalaiset torjuvat eläkeiän noston 

Enemmistö suomalaisista ei sulata eläkeiän nostoa 65 vuoteen. Ylen uutisten teettämässä kyselyssä 62 prosenttia vastustaa eläkeiän nostoa. Noston kannattajia on noin viidennes. Saman suuruinen joukko ei ottanut kantaa koko asiaan. Eniten ymmärrystä työvuosien lisäämiselle löytyy kokoomushenkisiltä vastaajilta, reilun kolmanneksen verran. Keskustalaisissakin vastaajissa eläkeiän noston kannattajia on lähes kolmannes. Vasemmistopuolueiden kannattajat taas tyrmäävät selkeimmin hallituksen aikeet. 

Hyvätuloiset suhtautuvat eläkeiän nostoon hieman pieni- ja keskituloisia ymmärtäväisemmin.
Taloustutkimus kysyi kantaa eläkeiän nostosta noin tuhannelta suomalaiselta. Valtaosa vastaajista oli perillä hallituksen aikeista hissata ylöspäin eläkeikää. Mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä. 

Valtaosa suomalaisista vastustaa hallituksen aikeita nostaa eläkeikää. Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia kannattaa eläkeiän nostoa. Noin viidennes vastanneista ei ota kantaa asiaan.

Hallitus päätti puoliväliriihessään helmikuun lopulla, että yleinen eläkeikä nostetaan vähitellen 65 vuoteen. Hallituksen kaavailujen mukaan eläkeiän nykyistä 63 vuoden alarajaa nostetaan vuodesta 2011 lähtien vuosittain kahdella kuukaudella, ja 65 vuoden eläkeikä toteutuisi vuonna 2023. 

Taloustutkimus kysyi 25.2. - 2.3.2009 välisenä aikana noin tuhannelta suomalaiselta kantaa eläkeuudistukseen. Lähes 90 prosenttia vastanneista tiesi, että hallitus aikoo nostaa eläkeikää. Mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin. 

Kokoomus tyytyväisin 

Mielipidemittauksen mukaan eläkeiän nostoaikeet saavat suurista puolueista eniten tukea valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johtaman kokoomuksen kannattajilta. Kokoomuslaisista 38 prosenttia kannattaa ja 42 prosenttia vastustaa hallituksen eläkelinjausta.
Eläkeratkaisun isäksi ilmoittautunut pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen joutuu vielä selittämään ajatuksiaan myös omille joukoilleen. YLE Uutisten kyselyn mukaan keskustan tukijoista 30 prosenttia kannattaa ja 49 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista. 

Hallituspuolue vihreistä 20 prosenttia kannattaa ja 52 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista.
Kyselyyn osuneista RKP:n kannattajista 62 prosenttia kannattaa ja 33 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista. RKP:n osalta pieni otos kuitenkin heikentää tuloksen luotettavuutta. 

Oppositio jyrkkänä 

Hallituksen eläkepäätökset saavat oppositiopuolueiden kannattajilta tylyn tuomion.
Vasemmistoliiton tukijoista 83 prosenttia, SDP:n kannattajista 80 prosenttia, perussuomalaisista 73 prosenttia ja kristillisdemokraateista 69 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista.
Ikä- ja ammattiryhmien välillä kyselyssä ei näkynyt merkittäviä eroja.
Eläkeiän noston piiriin täysillä joutuvat keski-ikäiset vastustavat vähän muita jyrkemmin eläkeiän nostoa, ja hyvätuloiset suhtautuvat eläkeiän nostamiseen hieman myönteisemmin kuin pieni- ja keskituloiset. 

Työntekijäpuoli marssi ulos Sata-komiteasta protestina hallituksen eläkesuunnitelmille 

Hallituksen suunnitelma nostaa eläkkeellä jäämisen alaikäraja 65 vuoteen ja muut eläketurvaan liittyvät kiristämishankkeet kiristävät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välejä.

SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat vetäytyivät tänään pois sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työstä protestina suunnitelmille. Hallituksen suunnitelmiin liittyy paljon sellaista, joita työntekijäjärjestöt eivät hyväksy. Erityisesti esiin ovat nousseet eläkekysymykset.

Maanantaina 2.3.2009 työntekijäpuolen edustajat marssivat protestina ulos Sata-komitean kokouksesta. SAK uhkaa panna välit poikki hallitukseen. Hallituksen yksipuolinen päätös korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen asteittain vuodesta 2011 alkaen ei käy palkansaajajärjestöille. 

Lähdeaineisto
Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Keskipohjanmaa, Uutispäivä Demari, Ylen sivusto


palautteet


ei palautteita