Mauno Kärjä - omituiset olympiavalinnat

Erkki Aho   16 08 2007, 16:22

image

Kalajokinen mestaripyöräilijä Mauno Kärjä (1916 - 2004) kuului vuosina 1939-1950 Suomen pyöräilyparhaimmistoon ja hän oli myös hyvä piiritason hiihtäjä. Mauno Kärjän eno oli Juho Jaakonaho, joka edusti Suomea Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Mauno Kärjän parhaat kilpailuvuodet olisivat todennäköisesti ajoittuneet 1940-luvun alkuun, mutta Suomi tarvitsi miehensä puolustamaan rajojaan hyökkääjää vastaan. Marraskuun 26. päivänä 1939 Neuvostoliiton joukot ampuivat seitsemän raskaan heittimen kranaattia Mainilassa ja väittivät niiden ammutun Suomen puolelta. Valheellisin perustein Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan 30.11.1939.

Mauno Kärjä taisteli Sakkolassa Vuoksen ja Suvannon tuntumassa, jossa puna-armeijan eteneminen pysäytettiin ankarien taistelujen jälkeen. Jatkosodassa Kärjä eteni JR 29:n joukoissa ankarien taistelujen kautta vanhalta rajalta Hyrsylästä Prääsään ja Petroskoihin ja yli Syvärin, missä alkoi pitkä asemasotavaihe. Jatkosota päättyi hänen osaltaan Lemin verisissä kamppailuissa, mutta edessä oli vielä muutaman kuukauden osallistuminen Lapin sotaan, kunnes kotiutusmääräys tuli marraskuussa 1944.

Hirmu-Manna oli kova kirimies

Mauno Kärjä voitti uransa aikana toistakymmentä piirin mestaruutta. Vuonna 1947 120 km:n pyöräily liittyi Suomen suurkisaviestiin, jonka päätösosuus oli tuo 129 km:n pyöräily. Tuohon aikaan porvoolaisilla oli useita hyviä pyöräilijöitä, joita vastaan yksinäinen susi Mauno Kärjä joutui kilpailemaan. Niinpä porvoolaiset pyrkivät kaikin keinoin taktikoimaan Mauno Kärjän pois kärkipaikalta. Porvoolaiset olivat myös johtavan urheilulehden suosiossa ja niinpä Kärjän saavutuksia väheksyttiin aiheettomasti.

Hirmu-Mannan lempinimen saanut Manna Kärjä oli erittäin vahva kirimies, mutta hän pystyi monissa merkittävissä kilpailuissa irtiottoihinkin. Vuoden 1947 menestyksestään hänet palkittiin Keski-Pohjanmaan kultamitalilla.

Olympiakisat jäi haaveeksi

Mauno Kärjä oli vahva ehdokas Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin mainiosti sujuneen kesän 1947 jälkeen. Valituksi tulleiden joukosta ei kuitenkaan Mauno Kärjän nimeä löydy, sillä valituksi tulivat Etelä-Suomen seurojen Thorvald Högström, Paul Backman ja Erkki Koskinen.

Valittaessa pyöräilijöitä Lontoon olympialaisiin 1948 Suomen Pyöräilykomitea päätti järjestää kolmet katsastuskilpailut, 30.5. Myllymäellä, 6.6. Hyrylässä ja 27.6. Tammisaaressa. Katsastuksia ennen ajettiin Helsingin Pyöräilyseuran järjestämät kilpailut, jotka Porvoon Thorvald Högström voitti sekunnilla ennen Mauno Kärjää. Ensimmäiset viralliset olympiakatsastukset voitti Mauno Kärjä ennen GIF:n Bertil Corinia. Viikkoa myöhemmin Hyrylässä ajetussa toisessa katsastuksessa Mauno Kärjä keskeytti rengasrikon takia. Kilpailun voitti Thorvald Högström.

Kolmannen katsastuksen jälkeen Suomen Urheilulehti suositteli Mauno Kärjää neljäntenä miehenä Lontoon olympialaisiin Thorvald Högströmin, Paul Backmanin ja yllättäen Erkki Koskisen jälkeen. Koskisen paras sijoitus katsastuksissa oli ollut viides. Suomen Pyöräilykomitea päätti järjestää ylimääräisen katsastuksen neljännestä paikasta Helsingissä. Mauno Kärjä voitti selvästi katsastukset. Häntä ei kuitenkaan valittu olympiaedustajaksi. Tätä voidaan pitää ”oikeusmurhana”, sillä Mauno Kärjä ei ollut koko uransa aikana hävinnyt olympialaisiin valitulle Erkki Koskiselle.

Lähde
Lauri Järvinen 100 vuotta kalajokista urheilua

Kuva E.Aho


palautteet


ei palautteita