Juhani Suomi lopetti Koivisto-kirjasarjansa kesken

Erkki Aho   15 12 2006, 7:45

Professori Juhani Suomi kirjoitti presidentti Urho Kekkosesta 8-osaisen kirjasarjan. Jatkoksi tälle kirjoitustyölle professori Suomi päätti kirjoittaa kirjasarjan presidentti Mauno Koivistosta. Hänen ensimmäinen kirjansa presidentti Mauno Koiviston ajasta 1981-1984 nimeltään Pysähtyneisyyden vuodet sai heti ilmestyessään demarit kimppuunsa, varsinkin Paavo Lipposen. Juhani Suomi antaa varsin raadollisen kuvan sen ajan politiikasta ja varsinkin demarien toiminnasta. Juhani Suomi on ammattitaitoinen historiantutkija. Itse hän sanoo teoksen esipuheessa tämän teoksen olevan luonteva jatko hänen työlleen.

Neuvostoliiton suhteet Koivisto pyrki kaikin tavoin pitämään ennallaan, niin että tutkija nimittää keinoja lähes nöyristelyksi ja mielistelyksi. Hallitus muodostettiin paljolti Neuvostoliiton toiveiden mukaan. YYA-sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin heti presidenttikauden alussa, vaikka se olisi ollut voimassa vielä kahdeksan vuotta. Monet kannanotot tarjosivat kansainvälisissä kysymyksissä aseita suomettumissyytöksille. Tapaamiset läntisten johtajien kanssa antoivat näille käsityksen, että Koivisto oli monesti suorastaan Moskovan asialla.

Kalevi Sorsa kirjoittaa kirjassaan ”Sisäänajo” kotiryssistä. Hänen mukaansa jokaisella todella merkittävässä asemassa olevalla suomalaisella oli sellainen. Sorsan kotiryssä oli suurlähetystön kulttuurineuvos Aleksandr Hrabskov, jolla oli monta muutakin ystävää ja kaikki olivat sosiaalidemokraatteja. Aleksandr sai Suomessa sydänkohtauksen ja vietiin arkussa pois. Saattajien joukossa oli myös Mauno Koivisto. Hrabskovin tilalle tuli Valentin Kossov.
Kun kansa valitsi Koiviston presidentiksi niin Koivisto sai oman KGB-agenttinsa, jonka nimi oli Felix Karasev. Asiasta kertoo Karasev itse muistelmissaan.

Juhani Suomen tutkimuksen mukaan Koivisto petti hyvin monet odotukset, eikä tutkija löydä hänestä oikeastaan mitään hyvää. Koivisto ei antanut omaa arkistoaan Suomen käyttöön, mistä tämä oli selvästi katkera.

Epävarmuuden vuodet
Professori Juhani Suomi julkaisi toisen teoksen presidentti Mauno Koiviston ajasta 1984-1986. Teoksen nimi on Epävarmuuden vuodet. Kirjan julkistamistilaisuudessa Juhani Suomi ilmoitti, että hän ei aio enää jatkaa presidentti Mauno Koiviston ajan käsittelyä kirjoissaan. Uuden kirjansa esipuheessa Suomi kertoo syyn kirjasarjan keskeyttämiseen. Syynä on se, että hän ei saa enää lähdemateriaalia käyttöönsä.

Suomen mukaan arkistojen sulkeutumiseen vaikutti ensimmäisen osan saama kova arvostelu. Muiden muassa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) moittivat Suomen kirjassa ollutta Koivisto-kritiikkiä.

YLEn A-studio kertoi perjantaina 20.1.2006, että SDP:n silloinen puoluesihteeri Erkki Liikanen olisi ollut yhteydessä Moskovaan keväällä 1986. A-studion mukaan Liikanen kertoi etukäteen, että presidentti Mauno Koivisto aikoo ryhtyä suitsimaan presidenttiehdokkuutta valmistelevan ulkoministeri Paavo Väyrysen toimintaa. Ohjelman perusteella ei voi välttyä vaikutelmalta, että jopa venäläiset hämmästelivät Liikasen avomielistä ”hölöttämistä” Suomen asioista vieraan valtion edustajille. Varsinkin kahdenkeskisissä keskusteluissa Liikanen oli kertonut lähes kaiken mahdollisen. Ohjelman perusteella sai selkeän kuvan siitä millainen ”suomettuminen” vallitsi varsinkin sosiaalidemokraattien leirissä. Etenkin Kalevi Sorsasta ohjelma antaa mielestäni oikean kuvan.

Väyrynen Koiviston hampaissa
Väyrynen oli Koiviston hampaissa jo heti Koiviston presidentiksi valinnan jälkeen. Hallitusneuvotteluissa sosiaalidemokraattien päätavoite oli Keskustan puheenjohtajan Paavo Väyrysen syrjäyttäminen ulkoministerin paikalta. Ulkoministeri Paavo Väyrysen paikka meni RKP:lle Per Stenbäckille. Koivisto ei halunnut nimittää Väyrystä ulkoministeriksi. Sorsa uhkasi lopettaa hallituksen muodostamisen jos Väyrysestä tulee ulkoministeri. Koivisto oli uhannut hajottaa eduskunnan jos hallitusta ei saada nopeasti aikaan. Tämän jälkeen Väyrynen joutui julkisuudessa ajojahdin kohteeksi. Väyrysestä kirjoitettiin mitä ilkeimpiä juttuja. Myöhemmin Loka Laitinen oli kutsunut Väyrysen kotiinsa, jossa Laitisen lisäksi olivat Hannu Savola, Anneli Sundberg ja Janne Virkkunen, jotka pyysivät tekosiaan anteeksi. Väyrysestä kerrottiin muun muassa, että Väyrynen oli iskenyt Stenbäckiä nenään Brysselissä. Väyrysen mukaan jutussa roolit olivat vaihtunet, sillä 12 vuotta aikaisemmin Stenbäck oli lyönyt Väyrystä ilman mitään ymmärrettävää syytä nyrkillä kasvoihin niin, että veri tirisi.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen mukaan teoksen Epävarmuuden aika jakso käsittelee hallituspolitiikan tapahtumia ja ennen muuta valmistautumista vuoden 1987 eduskuntavaaleihin ja niiden jälkeisiin hallitusratkaisuihin. Ratkaiseva tapahtuma tässä suhteessa oli Suomen mukaan 21.5.1985 järjestetty tapaaminen, jossa mm. pääministeri Kalevi Sorsa, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Liisa Puolanne, ja sen entinen puheenjohtaja Pentti Sillantaus sopivat sinipunayhteistyön virittelemisestä. Kun hallitusta ryhdyttiin vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen muodostamaan, koko Kokoomuksen virallinen puoluejohto asetti Ulla Puolannetta lukuun ottamatta hallitusyhteistyö keskiryhmien kanssa etusijalle. Koivisto kuitenkin käytti täysimääräisesti silloisia presidentinoikeuksia, käveli yli kokoomusjohdon ja runnasi maahan SDP:n tahtoman hallituksen.

Mitä jätettiin tutkimatta ja kirjaksi kirjoittamatta
”Huipulla tuulee harvoin tuloksetta. Nyt älähdykset palauttivat monen minulle lähdemateriaalia luovuttaneen mieleen vanhan totuuden: herran tai pikemminkin herrojen pelko on viisauden alku. Samalla pelästyi moni sellainenkin, jonka kanssa vasta oli ollut puhetta hänen kotiarkistonsa käyttöluvasta”, Suomi kirjoittaa esipuheessa.

Sosiaalidemokraateille lähihistorian kriittinen tutkiminen on kiusallista. Suomen historian yksi synkimmistä kausista pimitettiin historiantutkijalta. Tähän historian ajanjaksoon sisältyy pankkilakien säätäminen, vakaan markan politiikka ja pankkikriisi, jonka keskeinen hahmo oli presidentti Mauno Koivisto. Kaikki ne asiat mitä olen kirjoittanut eilisessä nettipäiväkirjassani, Koiviston konklaavi – salattu sopimus, jäivät professori Juhani Suomelta tutkimatta ja kirjaksi kirjoittamatta. Suuri osa näistä asioista on julistettu salaiseksi kyseenalaisin perustein. Valtaapitävät ovat olleet huolissaan ja peloissaan siitä jos kansa saa tietää totuuden. On syytä epäillä, että maakuntajoukkoja on koulutettu poliisien avuksi juuri sen takia, jos kansa saa tietää totuuden ja nousee vaatimaan oikeutta asioissa ja todellisia syyllisiä vastuuseen.


palautteet


http://fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34-t.huihg897.info <a href="http://fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34-h.huihg89 7.info">fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34</a> [url]http://fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34-b1.huihg897.inf o[/url] [url=http://fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34-b2.huihg897.inf o]fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34[/url] [u]http://fc7255c0b90a4ede1d5f2d8cfa225c34-b3.huihg897.info[ /u] e03050ea2e02bd604983470c788d56c6