Suuret puolueet huiputtavat kansalaisia
Erkki Aho 07 02 2007, 7:37Ennen edellisiä eduskuntavaaleja vuonna 2003 Keskusta esitti hulppeita vaalilupauksia.
Nykyinen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, jota sanottiin viime vaalien aikaan ”köyhän miehen Karpelaksi”, lupasi eläkeläisille 300 euron korotuksen eläkkeisiin kuukaudessa.
Mitä eläkeläiset ovat saaneet, kun Liisa Hyssälä pääsi vaikuttamaan asioihin? Eläkeläiset saivat viimeksi 5 euron korotuksen. Myös kansanedustaja Kauko Juhantalo esitti räväköitä vaalipuheita, joissa hän vaati eläkeläisten aseman tuntuvaa parantamista ja ruuan arvonlisäveron alentamista.
Miten on käynyt Keskustan vaalilupauksille? Kuluneella vaalikaudella työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset eivät käytännössä ole saaneet mitään korotuksia. Hallituspuolueet Keskusta ja SDP ovat sitoutuneet noudattamaan orjallisesti hallituksen hyväksymää kehysbudjettia vuosille 2008-2011, mikä on myös eduskunnan enemmistön hyväksymä. Se ei sisällä liikkumavaraa peruspalveluihin. Hallitus sen sijaan poisti ökyrikkailta varallisuusveron, jonka tuotto oli 150 miljoonaa euroa. Nyt vaalikentillä niin pääministeri Vanhanen kuin valtionvarainministeri Heinäluoma puhuvat silmät kosteina vanhustenhuollon puutteista ja omaishoidon tukemisesta. Hallituksen budjettiesityksessä ei lisäsatsauksia ollut. Perussuomalaisten kaikki korjausesitykset äänestettiin nurin. Hallituksen on nyt julkisesti irtisanouduttava koko neljän vuoden ajaksi hyväksymästään kehysbudjetoinnista.
Karjula Kalajoella
Kansanedustaja Kyösti Karjula oli perjantai-iltana 2.2.2007 Kalajoella puhumassa hallituksen saavutuksista. Hänen mielestään 100 000 uuden työpaikan syntyminen hallituskaudella on kova juttu. Kyöstiltä jäi vain mainitsematta, että puolet uusista työpaikoista oli osa-aikatöitä. Siksi monet henkilöt joutuvat tekemään useampaa työtä ansaitakseen tarvittavan toimeentulon. Karjula kertoi optimistiseen sävyyn osatotuuksia. Hän edelleen painotti ruuan arvonlisäveron alentamista. Keskustalla on ollut nyt neljä vuotta aikaa alentaa ruuan arvonlisäveroa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kuntataloudet ovat Suomessa kuralla ja keskustasta on kuntaministeri. Miksi tällaisista asioista vaietaan? Vastuu oli kuulijalla, kun Karjula puhui.
Pettääkö keskusta aina?
Kovin varttunut ei tarvitse olla muistaakseen, kuinka keskusta vuoden 2002 Hämeenlinnan puoluekokouksessaan hyväksyi viime eduskuntavaaleja varten vaaliohjelman. Runsas kuukausi ennen vaaleja puoluehallitus runttasi ohjelman roskikseen ja tarjoili uuden sellaisen talousohjelman nimellä. Puoluekokouksen hyväksymä vaaliohjelma olisi tullut maksamaan 4,7 miljardia euroa erilaisina menojen lisäyksinä ja verotulojen vähennyksinä. Puolue-eliitin juuri ennen vaaleja hyväksymä talousohjelma sen sijaan lupasi hyvinvointiin enää 2,2-2,4 miljardia. Lupaukset puolittuivat puolessa vuodessa.
Keskusta lupasi poistaa alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden. Puolueen ja sen kellokkaiden tavoitteista oli luettavissa, kuinka maakunnat saadaan kukoistamaan, kuntatalous kohentumaan, köyhyys vähentymään ja eläkkeet kohoamaan.
Kaksi vaalikautta oppositiossa istunut keskusta lupaili 2003 vaalien alla tuloveron kevennystä noin puoli miljardia, mutta kevensikin huomattavasti enemmän. Veroratkaisut menivät eri tavalla kuin vaalien alla oli esillä. Rikkailta alennettiin veroja, eikä köyhiltä niin kuin keskusta oli vaalikampanjassaan luvannut. Kokoomuksella oli suuria lupauksia verotuksen alentamisesta. Sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat panneet ne täytäntöön.
Ruoan arvonlisäveron alentamisesta 12 prosenttiin keskusta mesosi monta kuukautta ennen vaaleja, mutta mitään ei ole asiassa tapahtunut. Vaalien taas lähestyessä keskustalaiset puhuvat arvonlisäveron pudottamisesta seuraavalla vaalikaudella. Siinä voi hyvin perustein alkaa puhua vaalilupausten pettämisestä ja unohtamisesta. Sitä pidettiin näkyvästi esillä vaalikampanjan aikana, jotta puolue saisi lisäkannatusta tai pitäisi entisensä. Vaalien jälkeen ei ole aktiivisesti ponnisteltu lupausten toteuttamiseksi.
Keskusta painotti eritoten lapsiperheiden tukemista, mutta edistysaskeleet eivät olleet suuria. Ensimmäisen lapsen lapsilisään tuli kymppi lisää. Perhepolitiikassa enemmän näkyvyyttä taisivat saada pääministeri Vanhasen omat perheasiat. Ennen vaaleja keskusta puhui opintorahan korottamisesta, mutta lupaus jäi lunastamatta.
Muuttoa maakunnista vauhditetaan muuttoavustuksin ja alueellistamisella paikataan vain niitä aukkoja, joita maakunnista kaikonneet työpaikat ja palvelut ovat jättäneet. Julkisia liikennepalveluja karsitaan, varuskuntia ajetaan alas ja liikenneverkosto rappeutuu. Kuntatalous on retuperällä, eläkeläiset saivat 5 euron korotuksen kansaneläkkeisiin luvatun 300 euron sijasta, eikä köyhyys ole keskuudestamme mihinkään kaikonnut.
SDP:n vaaliohjelma
SDP on käärinyt äänestäjille 2,4 miljardin euron kokoisen työllisyys- ja hyvinvointipaketin. Puolueen vaaliohjelma lupaa ensi vaalikaudella lisää panostuksia erityisesti työllisyyteen ja vanhusten huoltoon. Lapsilisiin luvataan korotus ja vanhusten ja vammaisten palveluihin 20 000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja luvataan 100 000. Vaaliohjelman mukaan opintorahaa ja eläkkeitä on korotettava. Näitä asioita SDP on vastustanut eduskunnassa. Korjauksia luvataan eläke- ja perintöverotuksen epäkohtiin. Natojäsenyys ei SDP:n mielestä ole tulevalla vaalikaudella ajankohtainen.
Kaikki nämä vaalilupaukset ovat täysin vastoin SDP:n noudattamaa politiikkaa. Miksi nyt luvataan tällaisia asioita, joita SDP:llä olisi ollut mahdollisuus toteuttaa jo kahdeksan vuotta. SDP:n härski äänestäjien sumuttaminen tulee ilmi lupauksien ja käytännön politiikan erossa. Käsittämätöntä on, miten tiedostusvälineet eivät reagoi tällaiseen toimintaan. Kokoomuksen osalta on tilanne aivan sama. Kokoomus on köyhälle hyvä, mutta ei anna mitään.
Vihreiden huuhaa: 440 euroa
Näin kommentoitiin asiaa Kalevan juttutuvassa: Vihreät ehdottavat: Kaikille 18 v. täyttäneille Suomen kansalaisille anomatta verottomana 440 euroa kuukaudessa. "Perustulo" korvaisi vihreiden mukaan joitakin sosiaaliturvan etuisuuksia. Mahtaa kannustaa työn hakuun!! Siis vuorineuvos, tavallinen palkansaaja, maajussi, työtön ja pultsari (anteeksi: sosiaalisesti työrajoitteinen) sekä rannoilla kesäisin "mäyräkoiran" kanssa viihtyvät eräänlaiset elämäntapaintiaanit saisivat tuon summan.
Kyllä on paksu vaalilupaus! Vaalilupaukseksi monet sen mieltävät, vaikka lienee jonkinlainen pitkänajan ohjelma. Rahoitus tapahtuisi mm. pääomaverotusta kiristämällä. Se on myös vasemmistoliiton patentti erilaisiin rahoitusongelmiin. Entä se harkinnanvarainen sosiaaliturva? Tuo merkitsee uutta ajattelua.
Taitaa vihreiden ehdotus olla toistaiseksi ennätys vaalilupausten sarjassa näissä vaaleissa?
________________________________________
Kiitos Antero palautteesta.
Tässä vastaukseni kysymykseesi. En koe itseäni räkyttäväksi poliitikoksi, vaan asioiden ratkaisijaksi ja todelliseksi kansan edustajaksi.
Kiitos iina.miina palautteestasi
Suomi tarvitsee 3 miljardin euron köyhyyspaketin. Seuraavan hallituksen keskeisin asia on juuri tuo köyhyyspaketti, koska Suomi on jaettu taloudellisesti kahtia. Myös heikompiosaisten kuten eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden, omaishoitajien ja sairaiden toimeentulo on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla.