Rusin lista ja Tiitisen lista

Erkki Aho   28 08 2007, 13:30

image

Maanantaina 27.8.2007 suurlähettiläs Alpo Rusin avustajat julkaisivat oikeudenkäynnissä listan miehistä, jotka pitivät tiivistä yhteistyötä Itä-Saksan Helsingin edustustoon.

Rusin listalla on 12 nimeä:

Ulf Sundqvist, entinen pankinjohtaja ja demaripoliitikko

Matti Ahde, SDP:n kansanedustaja, Veikkauksen entinen pääjohtaja

Kalevi Sorsa, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri

Paavo Lipponen, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri

Unto Niemi, SDP:n puoluetoimistossa työskennellyt järjestöpäällikkö

Jukka Rusi, tunnustanut Stasi-yhteydet, Alpo Rusin veli

Lars Lindeman, suurlähettiläs , entinen SDP:n kansanedustaja

Pekka Kuusi, entinen Alkon pääjohtaja, entinen SDP:n kansanedustaja

Seppo Halminen, Uutispäivä Demarin toimittaja

Matti Kekkonen, hallitusneuvos, presidentti Urho Kekkosen poika

Pentti Poukka, entinen Uuden Suomen päätoimittaja

Jouko Loikkanen, tielaitoksen entinen pääjohtaja, keskustan entinen puoluesihteeri


Mikä on Tiitisen lista?

Tiitisen lista on saanut nimensä entisen Suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen mukaan. Tällä listalla Yhdysvallat ( CIA) varoitti keväällä 1990 presidentti Mauno Koivistoa suomalaisista, jotka ovat voineet olla yhteistyössä Saksan demokraattisen tasavallan tiedustelupalvelun kanssa. Erilaisten arvioiden mukaan listalla on 18 nimeä. Supon päällikkö Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto päättivät, ettei lista anna aihetta toimenpiteisiin. KHO:n mukaan Supon ei tarvitse julkistaa listaa. Nimi Stasi-listalla ei merkitse sitä, että henkilö olisi Stasi-agentti vaan sitä, että henkilö on tärkeä yhteydenpidon kohde.

MOT-ohjelma tutki Stasiaineistoa ja julkisti oman selvityksensä tuloksen peitenimistä ja yhteydenpidosta.

Stasi-lista

Stasi-listasta löytyy enemmän tietoa näistä osoitteista.

http://www.9article.com/stasi/stasi.txt
http://www.promerit.net/forum.stasi.htm

Espanjan Sanomat

Espanjan Sanomien päätoimittaja Arto Ryynänen kertoi nähneensä Tiitisen listan. Listalla oli Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on myös ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittinen avustaja. Lintonen aloitti uransa diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76. Listalla oli alivaltiosihteeri Arto Mansala, joka on toiminut Suomen Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. Hänet tunnetaan ulkoasiainhallinnossa sosialidemokraattina, joka on presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomies. Listalla oli poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, joka 1990-luvulla oli Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli aikanaan 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Kalevi Sorsa oli listalla huomattavin nimi.

Omat havainnot

Rusin ja Espanjan Sanomien listat yhdistämällä saadaan 15 nimeä. Omien selvitysteni perusteella minulle on muodostunut kuva, että eritoten Stasi piti tärkeinä henkilöinä silloista tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelaa, entistä Suomen Sosiaalidemokraatin päätoimittajaa Aimo Kairamoa sekä nykyistä suurlähettilästä Alpo Rusia. Seppo Hentilä kirjoittaa kirjassaan Harppi-Saksan haarukassa, että Graifswaldissa syksyllä 1978 pidettyyn V-seminaariin osallistui presidentti Kekkosen ulkopoliittinen neuvonantaja Jaakko Kalela. Hän on Jorma Kalelan nuorempi veli. Tuskinpa Jaakko Kalela itse tai kukaan meistä saattoi silloin aavistaa, millaista vipinää hänen seminaarimatkansa aiheutti kulissien takana DDR:n päässä. Jorma Kalela opiskeli Itä-Saksassa ja suoritti myöhemmin tohtorin tutkinnon. Jaakko Kalela on seurannut erittäin suurella mielenkiinnolla Tiitisen listasta käytyä keskustelua.

Aimo Kairamo toimi Suomen Sosialidemokraatti -lehden päätoimittajana ja pitkäaikaisena kolumnistina. Nivalalaiseen työläisperheeseen syntynyt Kairamo opiskeli Työväen Akatemiassa ja suoritti sosionomin tutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Tampereella. Kairamo aloitti uransa 1960-luvulla Työväen sivistysliiton tiedotussihteerinä. 1970-luvulla hän oli sosiaalidemokraattien hallitusryhmän poliittisena sihteerinä 1970-1971 ja SDP:n puoluetoimiston osastopäällikkönä 1971-1974. Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajana Kairamo oli 1974-1984. Aimo Kairamo näytti harrastaneen tiivistä DDR-yhteistyötä.

Alpo Rusin nimi on listalla yhtenä nimenä. Hän on ainoa joka on joutunut julkisen ryöpytyksen kohteeksi asiasta. Kaikki muut on jätetty vaille huomioita.

Johtopäätökset

Kun CIA toimitti Suomeen ns. Tiitisen listan keväällä 1990, niin siitä olisi ollut katastrofaaliset seuraukset, jos lista olisi julkistettu. Tiitinen ja Koivisto tekivät salaamispäätöksen. Tiitisen listalla on todennäköisesti nimiä, joiden ei voida osoittaa olleen Stasi-agentteja. Listalle on voinut joutua vain sillä perusteella, että on mahdollinen tärkeä kontakti Stasille. Ehkä entinen tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela olisi voinut olla juuri sellainen henkilö. Suomen historian käsikirjoitus olisi mennyt uusiksi, jos listalla olisi presidentinvaaleihin valmistautuva silloin Mauno Koiviston todennäköisenä seuraajana pidetty Kalevi Sorsa, tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela ja silloin nouseva SDP:n poliitikko Ulf Sundqvist. Sundqvist toimi opetusministerinä Paasion II hallituksessa 23.2.1972 – 4.9.1972 ja Sorsan hallituksessa 4.9.1972 – 31.5.1974. Tullessaan Paasion hallitukseen 27-vuotiaana Sundqvist oli Suomen historian nuorin ministeri. Kauppa- ja teollisuusministerinä hän toimi Koiviston II hallituksessa 26.5.1979 – 30.6.1981. Vuonna 1982 Ulf Sundqvistista tuli STS-pankin johtaja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana hän toimi marraskuusta 1991 kesäkuuhun 1993.

Matti Kekkosen nimi Rusi-listalla ei ole yllätys. Presidentti Urho Kekkosen poika Matti Kekkonen järjesti presidentin ja Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n edustajien tapaamisia omassa
kodissaan. Näin tapaamiset pystyttiin pitämään salassa mm. suojelupoliisilta.

Hallitusneuvos Matti Kekkonen kertoi tapaamisista TV2:n keskusteluohjelmassa Punaisessa langassa. Matti Kekkosen mielestä nämä salaiset keskustelut palvelivat kuitenkin isänmaan asiaa. Urho Kekkonen halusi tulla mahdollisimman informoiduksi Neuvostoliiton puolelta. Hän piti keskusteluyhteyttä ns. puoluelinjan miehiin, jotka yleensä olivat KGB:n palveluksessa. -Tarjosin heille mahdollisuuden tavata minun kotonani. Aluksi se tapahtui heti isäni tultua valituksi, kertoi Kekkonen haastattelussa. Matti Kekkonen uskoo, että salailu onnistui, eikä suojelupoliisi saanut tietää tapaamisista. Hän myönsi tunteneensa itsensä lähes salaliittolaiseksi. Matti Kekkonen myönsi pienen harkinnan jälkeen, että Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan. Hän mainitsi tässä yhteydessä etenkin ns.
yöpakkashallituksen.

Paavo Lipponen on toiminut Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa puheenjohtajana, tutkimussihteerinä, kansainvälisten asiain sihteerinä, poliittisen osaston päällikkönä, Helsingin piirin puheenjohtajana, puoluetoimikunnan jäsenenä, puolueneuvoston jäsenenä. Hän on toiminut myös pääministeri Mauno Koiviston sihteerinä ja työministeri Veikko Helteen poliittisena sihteerinä. Puheenjohtajaksi Lipponen nousi vuonna 1993, kun Ulf Sundqvist joutui jättämään kautensa kesken taloudellisten epäselvyyksien vuoksi. Jos Lipposen nimi on listalla, niin häntä haluttiin suojella, koska nimi listalla ei merkitse vielä Stasi-agentin titteliä.

Matti Ahde toimi sisäasiainministerinä 1982–1983 Sorsan III:ssa ja Sorsan IV:ssä hallituksessa, ympäristöministerinä 1983–1987 Sorsan neljännessä hallituksessa ja eduskunnan puhemiehenä 1987–1989. Ahde työskenteli Oulussa Typpi Oy:n sähköasentajana ja luottamusmiehenä tullessaan SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1970. Ahde on ollut Oulun kaupunginvaltuutettu 1972–1984. TUL:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 1977, jossa tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1995. TUL:n edustajana Suomen olympiakomiteassa hän toimi varapuheenjohtajana 1979–96.

Nämä esimerkit osoittavat, että Tiitisen listan julkistamisella olisi saattanut olla Suomen historian kulkuun merkittävää vaikutusta. Siksi lista todennäköisesti salattiin. Vielä ei varmuudella ole voitu saada selville keiden nimet Tiitisen listalta löytyvät, mutta ratkaisu lähestyy.

Kuva
Kansikuva Seppo Hentilän kirjan kannesta Harppi-Saksan haarukassa



palautteet


ei palautteita