Suomen urheilun doping on enemmän mitä saunasopimus

Erkki Aho   13 10 2008, 21:13

Mitä yhteyttä Alavieskan Puurakenne oy:llä tai Sulo Heiskarilla on doping-tutkintaan?

Asioiden todellinen laita

Helsingin Sanomien mukaan Virpi Kuitunen ei ollut Lahden MM-kisoissa 2001 niin tietämätön Hemohes-nesteytyksen uhri, kuin hän on vakuutellut. Tätä mieltä on hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Kuitusella oli Kyrön mukaan aikaisemmin talvella ollut ongelmia verenkuvansa kanssa, ja hän oli mitä ilmeisimmin saanut hemoglobiinia alentavaa nesteytystä. Kuitunen antoi maailmancupin kilpailussa Italian Brussonissa 16. joulukuuta 2000 hemoglobiininäytteen, joka ylitti Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) raja-arvon. Kuituselta mitattiin arvo 164, kun suurin sallittu on 160. Testitodistukseen kirjoitettiin "not allowed to start" eli ei lähtölupaa. FIS epäilee liian suuren hemoglobiiniarvon viittaavan aina dopingin, esimerkiksi epo-hormonin, käyttöön. "Tein silloin mittaushuoneessa FIS:n Beng-Erik Bengtssonin (FIS:n maastohiihdon silloinen lajijohtaja) kanssa sellaisen sopimuksen, että Kuitunen saa pitää lähtönumeronsa ja startata, kunhan hän ei tule maaliin", Kyrö kertoi torstaina 19.6.2008 Helsingin Sanomille. Kuitunen katkaisikin tahallaan sauvansa kolmen kilometrin kohdalla ja keskeytti. Kyrön mukaan Bengtsson ja hän tekivät sopimuksen julkisuuden välttämiseksi. "Se olisi ollut ensimmäinen kerta, kun suomalaishiihtäjä jää hemoglobiinitestissä kiinni. Siihen maailman aikaan juuri ennen kotikisoja asia olisi ollut katastrofi, joten se päätettiin pimittää", Kyrö sanoi. Kuitunen kertoi tuolloin paikalla olleille suomalaistoimittajille kaatuneensa, kun hänen suksensa tökkäsi, kenties kiveen. "Vedin ihan pylleröt. Könysin siinä kauan aikaa, eikä sauvan hajottua ollut järkeä jatkaa", siteerasi Helsingin Sanomat Kuitusta 17. joulukuuta 

Eläkkeellä oleva Bengtsson vahvistaa tehneensä Kyrön kanssa sopimuksen Kuitusen keskeyttämisestä. "Minulla on jotakin muistikuvia siitä", ruotsalainen Bengtsson sanoi torstai-iltana puhelimitse Helsingin Sanomille. "Kyllä niin tapahtui. Hän (Kuitunen) starttasi, hiihti jonkin matkaa ja keskeytti", Bengtsson lisäsi. Seuraavana päivänä Brussonin maailmancupin kilpailussa Kuitunen saavutti uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen maailmancupissa sijoittumalla sprintissä kolmanneksi. Tuolloin liian korkeista hemoglobiiniarvosta kiinni jäänyt oli vapaa kilpailemaan heti, kun arvo oli laskenut. Nykyisin urheilija määrättäisiin viiden päivän karanteeniin. "En muista tarkkaan, mutta erittäin todennäköisesti Kuitusta nesteytettiin kilpailujen välillä. Kysymyksessä oli kriittinen tilanne, hätätila." Brussonin tapauksen toisen, Kyrön mukaan todellisen puolen paljasti jo tammikuussa 2004 Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Holopainen, joka mainitsi nähneensä Kuitusen hemoglobiinin mittaustulokseen liittyvän asiapaperin. MM-Lahdessa Hemohesistä jäi kiinni kuusi suomalaishiihtäjää, jotka kaikki saivat FIS:ltä kahden vuoden kilpailukiellon. Kuitunen halusi puhdistautua vakuuttamalla, että hän luuli saaneensa nesteytyksessä tavallista suola-sokeriliuosta, ei mitään kiellettyä ainetta. Kärähtäneistä myös Milla Jauho (nykyisin Saari) kertoi olleensa tietämätön liuoksen laadusta. Naiset vetosivat Ari-Matti Nuutilan välimiesoikeuteen. Nuutila totesi heidän saaneen kiellettyä ainetta tietämättään ja suositteli kahden vuoden sijasta vain kahden kuukauden kilpailukieltoa. FIS kuitenkin pysyi päätöksessään. Plasmanlaajentajilla, kuten Hemohesillä, peiteltiin Kyrön mukaan Suomen hiihdossa veridopingia. "Epo kuuluu näihin veridopingaineisiin, samoin dopingia on verensiirto omalla verellä. Käyttikö Suomen joukkue Lahdessa veridopingia, sen jokainen päätelköön itse." Mitä tästä voi päätellä Virpi Kuitusesta? Hän oli Bengtssonin vahvistaman Kyrön väitteen mukaan mukana tällaisessa "salaliitossa" ja sitten kaksi kuukautta myöhemmin täysin tietämätön mitä hänen suoniinsa tiputettiin. Kuinka uskottavaa se on? – En ole jutellut Virpin kanssa, joten en kommentoi. Paavo M. Petäjä kertoi Keskipohjanmaa-lehdessä.

Kansainvälinen katastrofi ja saunasopimus

Lahden MM-kisoissa 2001 dopingista kiinni jäivät Mika Myllylä, Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Virpi Kuitunen ja Milla Jauho. Kirjassa "Karpaasien käry" kerrotaan myös saunasopimuksesta seuraavaa: 
"Menimme poikien kanssa saunaan, ja vasta siellä alkoi juttu luistaa". Jari sanoi pojille (Kirvesniemi ja Kyrö), että tässä tilanteessa vaihtoehtoja on tasan yksi. Minä otan vastuun koko tapahtuneesta. Asiaan ei sotketa ketään muuta, ei muita hiihtäjiä, ei valmentajia eikä liittoa, sanoi Isometsä. Kun päätös oli tehty, huoneeseen tuli hetken hiljaisuus. Sen jälkeen Kyrö sanoi, että jos näin on, niin liiton on tultava jotenkin asiassa vastaan. Hän ilmoitti hoitavansa asian liiton herrojen kanssa. Näin lausuttiin salaisen saunasopimuksen alkusanat.

Tuo sopimus sai konkreettisen muodon illan ja yön aikana, ja seuraavana päivänä (18.2.2001) se tehtiin kirjalliseen muotoon.

Sopimuksen vahvistivat allekirjoituksillaan Hiihtoliiton silloiset lajipäällikkö Antti Leppävuori ja päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö.

Sopimuksella taattiin Jari Isometsälle, että häntä ei jätetä dopingasiassa yksin. Siinä sovittiin talkoista, jotta Isometsä ei dopingista aiheutuvien taloudellisten menetysten vuoksi putoaisi tyhjän päälle. Sopimuksen suuruus oli miljoona markkaa. On täysin selvää, että valmentaja ja lajipäällikkö eivät voi ilman Hiihtoliiton johdon lupaa allekirjoittaa tuollaista sopimusta. Hiihtoliiton johto oli siis täysin tietoinen siitä mitä dopingrintamalla tapahtuu.- Vanha miljoona markkaa oli sen sopimuksen kokoluokka Hiihtoliiton osalta, tai se kokonaisuus. Se on tietenkin semmoinen summa, ettei yksittäinen ihminen - varsinkaan päävalmentaja eikä edes lajipäällikkö - voi sitoutua tuohon. Liiton vastaava johto oli täysin tietoinen, Kyrö väittää. Hiihtoliiton puheenjohtajana toimi Lahden MM-hiihtojen aikaan Paavo M. Petäjä ja toimitusjohtajana Esa Klinga. Kyrön mukaan suomalaiset käyttivät Lahdessa veridopingia "sen kaikissa muodoissa", joka sisälsi muun muassa urheilussa kiellettyä epo-hormonia. Hän väittää, että dopingin sisäpiirissä toimi hänen aikanaan runsaat kymmenen henkilöä. Ydinryhmään kuului Kyrön mukaan maastohiihdon johtohenkilöitä ja hiihtäjiä. Ylen Urheiluruudun haastattelussa Kyrö kertoi että, suomalaishiihtäjät rahoittivat omat dopingaineensa pääosin itse. Hänen mukaansa Hiihtoliitto kuitenkin kustansi joitain hankintoja. Kyrö arvioi, että Hiihtoliitto käytti dopingaineisiin "kymmeniätuhansia euroja". "Wideman kertoi perättömiä", Kyrö väitti Ylelle, että Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean varapuheenjohtaja Tapio Wideman antoi Suomen joukkueelle perättömiä tietoja Lahden kisojen alkua edeltäneenä iltana. Suomen joukkueessa oltiin tietoisia, että plasmanlaajentajat ovat kiellettyjä, mutta joukkueessa uskottiin, ettei ainetta testata.Kyrön mukaan Widemanilta kysyttiin, että testataanko plasmanlaajentajia. Wideman antoi meille virheellisen vastauksen, että mitään lisätestejä ei olisi, ja plasmanlaajentajien käyttö olisi mahdollista, Kyrö sanoi. Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä muistutti Ylelle, että urheilussa kiellettyä epo-hormonia ei testattu Lahden kisoissa. Seppälän arvion mukaan Kyrön lausunto tarkoittaa sitä, että maastohiihtäjät käyttivät Lahdessa Hemohesiä (plasmanlaajentaja) ja verensiirtoa.

Petäjä yllytti väärään valaan?

Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö sanoi MTV3:n Tulosruudussa keskiviikkona 18.6.2008, että liiton entinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä yllytti häntä antamaan väärän valan Lahden vuoden 2001 kisojen dopingsotkuja käsitelleelle välimiesoikeudelle. Kyrön mukaan hänen haluttiin kertovan oikeudelle, etteivät Virpi Kuitunen ja Milla Saari (silloinen Jauho) tienneet, että heille annettiin kiellettyä hemohes-aineita. "Sanatarkkaan hän (Petäjä) sanoi lakimiehen kielellä tällä tavalla, että sinä et voi mitään sille, että miesten käryt tulevat olemaan tahallisia. Mutta, minun tulee todistaa sillä tavalla, viimeisenä tehtävänä Hiihtoliitossa, että tytöille tulee tuottamuksellinen tuomio", Kyrö sanoi. Kyrön mukaan Hiihtoliitto halusi tällä tavalla saada naishiihtäjille keveämmän tuomion, sillä perusteella, etteivät nämä tienneet dopingista. Kyrö kertoo, ettei halunnut antaa väärää valaa eli valehdella oikeudessa. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että Kyrön käsityksen mukaan naiset tiesivät dopingista jo Lahdessa. Kyrö sai välimiesoikeudelta luvan olla todistamatta asiassa, koska oli vaarassa saada itsekin syytteen. Välimiesoikeus antoi asiasta myöhemmin päätöksen, jonka mukaan naishiihtäjät eivät tienneet saaneensa kiellettyjä aineita.
 
Onko Petäjää syytä epäillä?

Paavo M. Petäjä on 15.5.1996 antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, sillä kaikki kolme kauppasopimusta mukaan luettuna kiinteistön kaupat oli purettu. APR:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla ja Ylivieskan käräjäoikeus teki 30.5.1996 konkurssipäätöksen Paavo M. Petäjän lausuman perusteella. 

Asiasta tehtiin rikostutkintapyyntö Oulun KRP.lle. Lausunnossaan KRP:lle Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Paavo M. Petäjän tunnustus on valokopiona kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivulla 514. Näin Oulun KRP:n on syytä epäillä syyllistyneen rikollisten suojeluun sekä rikosten peittelyyn.
 
Hain asiassa purkua Korkeimmalta Oikeudelta. Korkein Oikeus oli päättänyt pyytää asiassa lausuntoa varatuomari Paavo M. Petäjältä 31.3.2002 mennessä. Kuultuaan Paavo M. Petäjää Korkein oikeus ei purkanut vääriä alioikeuksien päätöksiä. On siis syytä epäillä, että Paavo M.Petäjä antoi väärän lausuman Korkeimmalle oikeudelle. Paavo M. Petäjä laittoi henkilökohtaisessa konkurssissani pesänluettelooni 100 000 markan saatavan, vaikka en ole koskaan ollut mitään velkaa Paavo M. Petäjälle. 

Konkurssipesänhoitajanani toimi Paavo M. Petäjän entinen työtoveri asianajaja Veli Päivikkö. Pesänluettelon vannontatilaisuudessa oli mukana paikalla myös Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskari, joka jätti syytteet nostamatta Paavo M. Petäjää vastaan. Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole Suomen Asianajajaliiton jäsen. Hänellä on ollut aikaisemminkin ongelmia konkurssiasioissa. Kotkan raastuvanoikeus tuomitsi hänet 1980-luvun puolivälissä kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen avunannosta jatkettuun epärehellisenä velallisena tehtyyn konkurssirikokseen. Paavo M. Petäjä lainkuuliaisuutta on syytä epäillä myös sen johdosta, että hän jäi rattijouppoudesta kiinni ja sai tuomion siitä Haapajärven käräjäoikeudessa joitakin aikoja sitten.
 
Myöskään Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjän muistamattomuus hemohes-hankinnoista ei yllätä Kyröä. - Hän itse on vanha vallesmanni. Kiistää, ettei muista. Kyllähän Paavo oli yleisellä tasolla hyvin jyvällä asioista. Hän ollut 30 vuotta mukana ja nähnyt monenlaista, mutta kertokoon niistä itse. Kyrö heittää Aamulehden haastattelussa. Muuten: minkälaiset välit teillä on Mika Myllylän kanssa? – En minä tiedä, ei kai huonot eikä hyvät. Normaalit välit. Kun Myllylä äskettäin luovutti mitalinsa Haapajärven kaupungille, et ollut mukana kutsuvierastilaisuudessa. Eikö olisi ollut luontevaa että olisit ollut mukana? – Minä olin silloin töissä (asianajotehtävissä). Ei oikeus määrää juttujen käsittelyjä sen mukaan, mikä on minun aikatauluni, sanoi Paavo M. Petäjä Keskipohjanmaan haastattelussa.

Katso myös päiväkirjani kohtia:
Otteita todistusaineistosta 904 (Erkki Aho 18.4.2007)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/218.htmKauppojen purkaminen 9. (Erkki Aho (18.4.2007)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/222.htm

Lisää doping-asiaa kohdassa:
Voihan Varis! (Erkki Aho 12 .2.2008)
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/632.htm

palautteet


Joo! ehdottomasti totuus esiin!