Vuotoksen allas EU:n ehdoilla

Erkki Aho   11 11 2007, 11:11

image

Euroopan unionin energiadirektiivi – myyräntyö Suomelle?

Euroopan unionin komissio ehdotti tammikuussa säädettäväksi direktiivin, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 % kaikesta EU:n energiasta tulee tuottaa uusiutuvilla energiavaroilla. EU vaatii myös vähennettäväksi 20 % koko energiankulutuksesta ja 20 % hiilidioksidipäästöistä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on (9.11.2007) ottanut käyttöön EU-tärkeyden Vuotoksen altaan rakentamisessa. 1970-luvulla asioita Suomessa vietiin eteenpäin Venäjä-hakuisesti. Nyt käytössä on EU-mielistely. Ministeri Pekkarinen on päättänyt ottaa hallituksessa esille Vuotoksen altaan rakentamisen. Pekkarisen mukaan Suomi ei selviydy EU:n vaatimasta uusituvan energian lisäyksistä ilman Vuotoksen allasta.

Onko EU:n tavoite Suomen edun mukainen?

Tällä hetkellä EU:n energiankulutuksesta uusiutuvien energiamuotojen osuus on runsaat 6 %. Biomassan ja jätteenpolton osuus on 4,2 %, vesivoiman 1,5 %, tuulen 0,3 %, maalämmön 0,3 % ja auringon 0,04 %. Uusiutuvan energian osuus halutaan nostaa nykyisestä noin 6,5 prosentista 20 prosenttiin. Rajan ylittävät tällä hetkellä vain Latvia (47 %), Ruotsi (26%), Suomi (23 %) ja Itävalta (21 %). Nyt näille maillekin ollaan määräämässä korkeammat tavoitteet. Suomen tavoite on komission papereissa 35-45 %.

Herää kysymyksiä. Miksi Suomen pitää tuottaa 40 % energiastaan uusiutuvilla luonnonvaroilla, kun muiden EU-maiden tavoite on 20 prosenttia? Miksi Suomen pitää tuhota elinympäristöänsä rakentamalla Vuotoksen allas? KHO hylkäsi viisi vuotta sitten Vuotoksen rakentamishakemuksen. Onko EU-mielistelyssä kysymys mielivaltaisen tavoitteen toteuttamisessa? Millä perustella Suomen pitää tuottaa 40 prosenttia uusituvilla luonnonvaroilla kun muille riittää 20 prosenttia? Voidaan jälleen kerran sanoa Timo Soinin tällä välin jo kuuluisat sanat: Missä EU – siellä ongelma.

Suomen tilanne on hyvä

EU:n vertailuissa Suomen tilanne on hyvä. Meillä uusiutuvien osuus on jo nyt 23-24 %. Uusiutuvasta energiasta metsäteollisuus tuottaa ylivoimaisesti suurimman osuuden (lähes 15 %).

Jos Suomen pitää tuottaa nykyistä paljon enemmän uusiutuvaa energiaa, niin puuta joudutaan polttamaan entistä enemmän. Tämä merkitsee puun hinnan nousua. Puun hinnan nousu merkitsee uhkatekijää myös selluteollisuudelle. Merkittävää on se, että meillä selluteollisuutta ollaan vähentämässä ja se merkitsee myös silloin uusiutuvan energian suhteellisen osuuden pienenemistä.

Vesivoiman osuus (alle 5 % koko energiantuotannosta) on vakaa, mutta energian kokonaiskäytön lisääntyessä se on alenemaan päin. Meillä ei ole enää merkittävää vesivoiman rakentamisvaraa. Jos Vuotoksen allas rakennetaan niin kuin ministeri Pekkarinen vaatii, silloin myös Kollajan altaan rakentamiselta ei voida välttyä. Kenen eduista on kysymys?

Puun pienkäyttö kattaa 4 % energiantarpeesta, mutta sitä osuutta on vaikeampi lisätä merkittävästi. Puun kotipoltossa tulevat vastaan myös EU:ssa suunnitellut hiukkaspäästörajat, kun EU haluaa suojella taajamien ilman laatua syntyviltä hiukkasilta.

Tuulivoiman osuus Suomen energiatuotannossa on vähäinen: 0,1-0,2 %. En usko, että Suomen rannikkoja ryhdytään muuttamaan tuulivoimapuistoiksi.

Aurinkopaneeleiden ja maalämmön osuus kokonaisuudesta on vielä tuultakin vähäisempi.

Turve ei ole EU:n mukaan uusiutuva energianpolttoaine. Turpeen poltolla ei siis voida lisätä uusituvan energian osuutta kokonaistarpeesta.

Pellolla viljeltävä biomassa on uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineiden viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos Suomen pitää lisätä uusiutuvan energian käyttöä 40 %:iin niin se voidaan saavuttaa vain puun lisäpoltolla. Mielestäni Suomen ei pidä hyväksyä itselleen muita EU-maita merkittävästi korkeampia tavoitteita.

On ajan hengen mukaista olla tänään huolestunut ilmastonmuutoksesta!

Jos Suomessa haluaa olla fiksu ja filmaattinen, niin pitää olla kiinnostunut ilmastonmuutoksesta. Kokoomus teki välikysymyksen hallitukselle 12. tammikuutta 2007. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli kokoomuksen puheenjohtaja Jouni Katainen.

Välikysymyksessä kysytään näin:

EU:n komission tuoreen energia- ilmastopaketin mukaan unionin jäsenmaiden on sitouduttava yksipuolisesti leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Komissio haluaa Suomen ottavan edelläkävijän roolin päästöjen leikkaamisessa. Komission tavoite on hyvä ja ilmastonmuutos on yksi vakavimmista maapalloa koskevista uhkista. Mikäli päästöjä ei saada kuriin, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Sadatmiljoonat ihmiset joutuvat muuttamaa merenpinnan kohoamisen ja kuivuuden takia, taudit leviävät ja eliölajit kuolevat sukupuuttoon ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa tuhoisia sääilmiöitä. Jos esimerkiksi Matti Vanhanen ei olisi estänyt ydinvoiman lisärakentamista eduskuntaponnellaan vuonna 1992, niin Suomessa tuotettaisiin nykyistä enemmän ympäristöystävällistä kotimaista sähköä. Valitettavasti SDP:n ja keskustan munamultahallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa on leimannut päämäärättömyys ja päättämättömyys. Suomella on nyt mahdollisuus nousta EU:n energiapolitiikan suunnannäyttäjäksi, mutta tähän ei Vanhasen hallituksella ollut halua.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eduskunnan jo viime kesänä hyväksymien energia- ja ilmastopoliittisten velvoitteiden toteuttamiseksi sekä millä keinoilla hallitus aikoo turvata Suomen energiatuotannon monipuolisuuden ja mahdollisimman suuren omavaraisuuden sekä kuluttajille kohtuullisen sähkön?

Hallituksen tiedonanto 7.11.2007

Tiedonannossa todetaan muun muassa seuraavaa:
Vuoden 2012 jälkeiset toimet koskevat Kioton pöytäkirjan sitoumuskauden jälkeistä aikaa. Pääministerin mukaan asialla on kiire, sillä ilmastonmuutos ei odota ja aikaa tarvitaan myös sopimuksen toimeenpanon valmisteluun. On selvää, että kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa jatketaan. Yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat tarkempaa tietoa tavoitteista, keinoista ja toimintaympäristöistä, jotta toiminta voidaan sopeuttaa uusiin olosuhteisiin. Pääministerin mukaan puitteet ilmastotyöhön ovat jo olemassa. Nämä ovat lähtökohdat myös joulukuussa Balilla pidettävässä kokouksessa, jossa Suomen keskeinen tavoite EU-maiden rinnalla on vahvistaa jo käynnissä olevia prosesseja. YK:n ilmastosopimus tarjoaa puitteet ilmastotyöhön, sillä sen takana ovat käytännössä kaikki maailman maat. Se sisältää kaikkien maiden sitoumuksen ilmastonmuutoksen hillintää. Mutta se antaa myös kehittyneille maille velvoitteen osoittaa johtajuutta sekä tukea kehitysmaita. Kioton pöytäkirja oli ensimmäinen askel päästöjen vähentämiseksi kansainvälisillä toimilla, ja tämä sopimusjärjestelmä tarjoaa hyvän pohjan myös jatkotoimille vuoden 2012 jälkeen. EU:n kantana on, että tulevan sopimuksen tulisi rakentua Kioton pöytäkirjan mallin pohjalle, mutta laajentaa sitä niin, että sopimus tarjoaa joustavat puitteet mahdollisimman laajalle osallistumiselle. Tästä on kyse YK:n ilmastoistunnoissa joulukuussa Balilla. EU ja sen jäsenmaat ovat valmistautumassa Balille kunnianhimoisin tavoittein. Suomen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa jo käynnissä olevia kansainvälisiä prosesseja niin, että neuvottelut maailmanlaajuisesta ja kokonaisvaltaisesta sopimuksesta ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen käynnistyvät. Tällainen päätös pitäisi saada mahdollisimman pian, jotta olisi mahdollista saada neuvottelut päätökseen vuonna 2009.

Ymmärrys hoi, äly älä jätä!

Näyttää siltä, että ilmastonmuutosvouhotus on Suomessa saanut käsittämättömät mittasuhteet. Tunne on suuremmassa roolissa kuin järki. Kokoomuksen välikysymys tammikuussa osoitti mikä on kokoomuksen tiedon taso näissä asioissa. Heikko. Hallituksen tiedonanto puolestaan osoitti mikä on hallituksen tavoite ja päämäärä. Epärealistinen. Hallituksen mukaan on oltava mallimaana muille toteuttamassa kunnianhimoista tavoitetta välittämättä Suomen omista eduista. Missä EU – siellä ongelma.

Ilmastonmuutos on tärkeä asia. Suomi on niin pieni maa, ettei se voi ongelmaa yksin ratkaista. Kansallisista eduista on pidettävä tiukasti kiinni ja on oltava kiinnostunut siitä, miten muut maat toteuttavat tuon 20 %:n tavoitteen. EU:n ulkopuolella on maita, jotka vähät välittävät kansainvälisistäkään tavoitteista. Ilmastonmuutosasiassa suomalaisilla poliitikoillakin järjen käyttö on sallittu. Tarvitaan tietoa tunteen sijaan. Tämä erittäin monivivahteinen ja kokonaisuutta koskettava teema. Yhdestä näennäisestä osatekijästä puhuminen ei riitä, on ymmärrettävä prosenttipäätöksien vaikutukset kaikille elämän aloille. Jos maalaisjärjelläkin ajattelee olevassa olevan Suomen energiajärjestelmän muuttamista lyhyessä ajassa puoleksi tai kaksinkertaisesti joksikin toiseksi, niin luulisi tällä tapaa itse kullekin kirkastuvan ilmastovouhotuksen vaikutukset. Käytännössä ja selkokielellä sanottuna tätähän nuo pieneltä vaikuttavat prosenttiehdotukset tarkoittavat.

Lisätietoja
http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/vuotos/

Kuvamanipulaatio Sunwork
Asioilla on ainakin kaksi puolta


palautteet


Timo Soinia mukaellen: Missä ihminen - siellä paha!

Onkohan tultu tilanteeseen, jossa sähkön ja polttoaineiden kulutuksen säästäminen palkitaan kansalaisille korotuksina. Energiayhtiöt ja valtio haluavat sen rahapotin, jonka ovat kaavailleet kulutuksesta riippumatta. Ilmaston muutoksen varjolla tehdään härskiä bisnestä ilman todellisia toimenpiteitä. Mikähän olisi sähkön ja polttoaineiden hinta, jos kuluttajat onnistuisivat supistamaan kulutuksen puoleen, siirtomaksuja varmaan korotettaisiin sähkön osalta vaikka nytkin jo ovat enemmän kuin sähkön osuus. Katainen esitteli kuinka hinnoittelulla ohjataan kuluttajia julkiseen liikenteeseen. Voi tätä "petteri punakuonoa", eikö hän ymmärrä ei maaseudulla ole enää julkista liikennettä juuri nimeksikään ja näillä korotuksilla se loppukin häviää pois. Jos olisi haluttu todellista kehitystä, niin dieselin hintaa alas verojen osalta sen vaikutus olisi kaikkein laajin ja monipuolisin. Ympäristön ja ilmaston suojelu on hyvä asia, mutta se ei onnistu pelkästään rahoja siirtelemällä, vaan vaatii todellisia toimenpiteitä myöskin maataloudessa.