Rukiver! – suomalaisten sotavankien kohtalo (4.)

Erkki Aho   04 12 2007, 7:48

image

Suomi on saavuttanut itsenäisyytensä raskaiden tappioiden ja suuren surun murtamana.

On järkyttävää todeta, että nykyisin tätä hirvittävällä työllä ja tuskalla hankittua itsenäisyyttä käytetään häikäilemättömästi hyväksi muun muassa pelkästään oman edun tavoitteluna, kuten esimerkiksi Fortumin optiot, kaikenlaisena moraalittomana toimintana, kuten vaikka Sonera-asia ja Stora-Enso-asia, sekä rikollisena toimintana, kuten esimerkiksi pankkikriisin asiat.

Palkkaerot Suomessa ovat käsittämättömän suuret. Leipäjonot ovat pidempiä kuin koskaan aikaisemmin. Köyhien määrä on erittäin suuri. Oikeuslaitos Suomessa on väärintekijöiden puolella ja virkarikollisuus on huipussaan. Suomi on luovuttanut EU:lle merkittävän osan itsenäisyydestään. Mitä itsenäisyys on tullut meille maksamaan? Kuinka urholliset sotilaat ovat puolustaneet maatamme säilyttääkseen itsenäisyytemme? Siitä kertoo Rukiver!-kirja (ISBN 951-37-3706-3), minkä ovat kirjoittaneet Teuvo Alava, Dmitri Frolov ja Reijo Nikkilä.

Sotavankien henkiriepu

Talvisodassa sotavangiksi jäi 858-1100 suomalaista ja noin 6000 neuvostoliittolaista sotilasta. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 palautettiin kotimaihinsa 838 suomalaista ja 5572 neuvostoliittolaista sotavankia. Jatkosodan aikana suomalaiset saivat noin 64188 – 72000 sotavankia, joista palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944 noin 44000. Suomalaisilla sotavankileireillä kuoli noin 18 550 neuvostoliittolaista vankia. Kuolleisuus oli suuri sodan alussa talvella 1941/42. Syynä oli vankien jo vangiksi joutuessaan huono terveys- ja ravitsemustila, suomalaisten valmistautumattomuus ottamaan vastaan näin suuria sotavankimääriä ja muonituksen riittämättömyys. Noin 1000 neuvostoliittolaista sotavankia teloitettiin tai ammuttiin kapinoinnin tai karkaamisen syystä. Lisäksi noin 1400 sotavankia karkasi, sellaisia, jotka eivät halunneet palata Neuvostoliittoon. Jatkosodan aikana 2377 – 3402 suomalaista oli sotavankeudessa Neuvostoliitossa. Suomalaisten arvioiden mukaan sotavankeudessa menehtyi noin 1400 suomalaista sotilasta.

Naapurimaan arkistojen avautuminen on paljastanut, miten suomalaisia sotavankeja kohdeltiin Neuvostoliitossa. Eniten sotavankiteloituksia suorittavat partisaaniosastot. Toimiessaan usein syvällä suomalaisten selustassa partisaanit melkeinpä säännönmukaisesti tappoivat vangeiksi ottamansa sotilas- ja siviilihenkilöt kuulusteltuaan heitä ensin. Haavoittuneiden sotavankien teloituksista on runsaasti todistuksia.

Sotamies Erkki Nissinen Rantsilasta kertoo, miten venäläiset ampuivat Tuoppajärven Taraskin saaressa 15.8.1942 kaksi haavoittunutta sotamiestä, 33-vuotiaan lumijokelaisen Eino Virrantuomen ja 31-vuotiaan euralaisen Martti Mäkilän. Kuulustelukertomuksessa lukee näin:

”Tällöin oli elossa kuulusteltavan ja vänrikki Martikaisen lisäksi sotamiehet Virrantuomi ja Mäkilä, mutta kun viimemainitut olivat haavoittuneet, venäläiset ampuivat heidät. Toinen miehistä oli niin vaikeasti haavoittunut, että hän kaatui tultuaan ulos venäläisten piirittämästä talosta, mutta toista lähdettiin kuljettamaan yhdessä muiden vankien kanssa. …. vasta noin 100 metriä kuljettuaan kuulusteltava kuuli jonkinlaisen rusahduksen ja sitten valittamista sekä kp.sarjan, sen jälkeen kaikki oli hiljaista.”

Mielivaltaiset ei-haavoittuneiden sotilaiden teloitukset tapahtuivat eniten vangitsemishetkellä sen jälkeen, kun suomalainen sotilas oli jo heittänyt aseensa pois, nostanut kätensä tai muulla tavoin ilmaissut antautuvansa. Pahimmillaan tilanne oli Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana Kannaksella. Punkaharjulainen 22-vuotias sotamies Kalle Kosonen oli ylivoimaista vihollista vastassa Pohjois-Inkerissä Aleksandrovskan maastossa. Kuulusteltava kertoo:
”Kello 10 jälkeen venäläiset saartoivat komppanian tukikohdan ja ottivat Kososen lisäksi vangiksi seuraavat 14./JR58:aan kuuluneet miehet: alik. Haapala, stm. Viljo Mäenpää, stm. Kauko Koljonen, stm. Tauno Hänninen ja stm. Toivo Palomäki. Heti vangiksi joutumisen jälkeen venäläiset ampuivat alikersantti Haapalan, joka jäi kuolleena paikalle. Erityisempää syytä, minkä johdosta Haapala ammuttiin, ei kuulusteltava tiedä.”

Äyräpäässä teloitettiin 4. heinäkuuta lapualainen viiden lapsen isä, 35-vuotias korpraali Arvo Huhtala. Saman komppanian mies, Huhtalan ikätoveri Kaarlo Alasorvari kertoo, kuinka venäläisten tultua vähän aiemmin jo punalippuineen heidän asemiinsa ja miesten jäätyä enää kaksistaan jäljelle Huhtala ehdotti, että he ampuisivat itsensä. He kuitenkin päättivät yrittää pelastautua vasemman sivustan kautta. Venäläiset huomasivat heidät ja paikalle ryntäsi noin 20 miestä, jotka konepistooleilla tähdäten kehottivat miehiä antautumaan. He nousivat heti pystyyn ja nostivat kätensä ylös. Siitä huolimatta joku venäläisistä ampui konepistoolillaan lyhyen sarja, joka osui stm. Huhtalaan. Huhtala kuoli heti.

Vapaaehtoisena sotaan lähtenyt Nils Wikberg menetti kuulusteluissa hampaitaan. Hänet asetettiin nurkkaan istumaan ja lyötiin nyrkeillä ja saappaalla, pahoinpitelyä kesti 4-5 tuntia. Aseella uhkaaminen kuulusteluissa oli tavallista. Vangille annettiin pistooli ja kehotettiin tekemään itsemurha. Vangit laukaisivatkin aseen, mutta se oli panostamaton.

Oli myös tapauksia, joissa kädet ja jalat köytettiin selän päälle yhteen, vanki pantiin lattialle vatsalleen ja tuon tuostakin häntä käytiin potkaisemassa ja lyömässä. Tällaisen kohtelun sai muun muassa suomussalmelainen sotamies, kansakoulunopettaja Jarl Tammenmaa.

Kirja kertoo, miten partisaanit teloittivat stm. Veikko Hiltusen. ”osasto sieppasi vangiksi haavoittuneen jääkäripataljoonan sotilaan, suojeluskuntalaisen Veikko Hiltusen. Matkalla hän ei kertonut mitään arvokasta, hänet luonnollisesti täytyi teloittaa ampumalla GEK-kiväärillä. Osaston komissaari antoi määräyksen vangin teloittamisesta.”

Kiimasjärven varuskunnan tuhoamisen yhteydessä ”osasto otti vangeiksi Helengus Sulo-Juhanus, Karjalainen Uno-Erkki, Peltonen Emil-Iogannes, Senteri Eino-Kalla, Hiiti Albert, Salmela Vilje-Ernest, Mäkelä. Kuulustelun jälkeen suomalaiset sotilaat ammuttiin”.
Salmela Viljo Ernest oli syntynyt Himangalla 1911.

Partisaaneille annetussa ohjeessa 2. kesäkuuta 1942 kohdassa e) on kirjoitettu näin: ”siepattujen vankien tuhoaminen täydellisten tiedustelutietojen saamisen jälkeen , upseeristoon kuuluvien erityisen tärkeiden vankien lähettäminen mahdollisuuksien mukaan omaan selustaamme. Siepattujen asiakirjojen säilyttäminen ja yhteysmiesten mukana lähettäminen.”

Sotavankimatrikkeli

Kirjassa on tähän mennessä täydellisin sotavankimatrikkeli, mikä kertoo vangin nimen, kotipaikan, joukko-osaston, vangiksi joutumispaikan ja ajan, palannut tai kuollut ja vankileirin nimi. Kalajoelta ja sen lähialueelta kirjassa mainitaan seuraavat sotavangit:

  • Ainasoja Matti Nivala, 18.6.1944 Kiviniemi, palannut 22.11.1944
  • Alikoski Leonard Henrikki Rantsila, 11.8.1941 Kiestingin itäpuoli, kuollut 23.9.1941
  • Anttila Kaarlo Ilmari Haapavesi, 14.7.1941 Vuonnisen lähistöllä, kuollut 21.7.1941
  • Bäckman Arvi Pyhäjoki, 13.03.1941 Vienan kanava, ei palannut
  • Eskola Väinö Johannes Pattijoki, 27.4.1942 Ylä-Mustajärvi, kuollut 17.11.1942
  • Flink Matti August Vihanti, 29.2.1940 Pölläkkälä, palannut 10.5.1940
  • Hietala Sigfried Richard Sievi, 20.6.1944, ei palannut
  • Honkikangas Huugo Vihanti, 1.1.1942 Enonsuu, kuollut 4.8.1942
  • Huoviala Pentti Haapajärvi, 18.12.1943 Seesjärvi, haavoittui vangitessa ja kuoli samana päivänä
  • Jaanus Lauri Herman Pattijoki, 17.6.1944, kuoli 15.11.1944
  • Jokimäki Tauno Kalervo Sievi, 13.7.1944 Putkisaari, palannut 22.11.1944
  • Jyrkkä Eino Johannes Nivala, 5.7.1944, palannut 22.11.1944
  • Järvelä-Hakala Artturi Ylivieska, 5.3.1940 Vilaniemi, palannut 20.4.1940
  • Kaarto Jaakko Johannes Vihanti, 14.3.1944 Kiestinki, kuollut Jaroslavin vankilassa 1945
  • Kaikkonen Tauno Armas Pyhäjärvi, 18.7.1944 Tiiksa, palannut 22.11.1944
  • Kallio Risto Ylivieska, 28.6.1944 Juustila, palannut 25.12.1944
  • Kantola Manu Reisjärvi, 18.9.1941 Onkamojärvi, palannut 28.3.1945
  • Keltakangas Toivo Edvard Nivala, 22.8.1944 Juustila, kuollut samana päivänä
  • Kiljunen Tauno Jaakko Haapavesi, 4.2.1943 Alajärvi, palannut 22.11.1944
  • Kinare Leevi Matias Himanka, 20.6.1944 Viipuri, ei muita tietoja
  • Kiviniemi Oiva Aleksandr Pyhäjoki, 4.12.1939 Ägläjärvi, palannut 20.4.1940
  • Knuutti Eino Antero Pyhäjärvi, 1.5.1944 Kuuttilahti, palannut 25.12.1944
  • Korhonen Antti Olavi Raahe, 6.7.1944 Tulemajoki, palannut 25.12.1944
  • Korhonen Lauri Eemil Sievi, 15.12.1939 Märkäjärvi, palannut 20.4.1940
  • Koskela Aukusti Haapajärvi, 25.6.1944 Tokkarin as. nähty sotavankileirillä
  • Kytökorpi Väinö Leander Oulainen, 26.6.1944 Alanoskua, nähty sotavankileirillä
  • Laitala August Antero Haapavesi, 24.6.1944 Vuoksi, palannut 25.12.1944
  • Laulumaa Osmo Viljami Oulainen, 23.7.1943 Vienan kanava, ei muita tietoja
  • Leipälä Hans Peter Haapajärvi, 30.7.1941 Piskujevin maj. 27.8.1941 palasi vakoilijana
  • Lepola Väinö August Haapajärvi 3.7.1944 Sotjärven lähistöllä, palasi 22.11.1944
  • Luoto Toivo Adolf Pyhäjoki, 20.7.1944 Vuoksenranta, palannut 25.12.1944
  • Miettilä Hugo Osvald Oulainen, 9.3.1944 Ontajärvi, kuollut 16.5.1946 Leningradissa
  • Nevala Richard Haapajärvi, 5.7.1944 Vieljärvi, palannut 25.12.1944
  • Nevala Uuno Matti Haapavesi, 28.7.1941 Eldankajärvi, kuoli 22.1.1943
  • Nikula Eino Mikael Pyhäjoki, 24.6.1944 Aunuksen kannaksella, ei muita tietoja
  • Ohtamaa Johannes Nivala, 16.2.1940 Summa, palannut 20.4.1940
  • Paananen Adiel Reisjärvi, 21.5.1942 Pertjärvi, palannut 22.11.1944
  • Paldanius Antti Vilhelm Haapavesi, 26.1.1940 Kuhmo, palannut 20.4.1940
  • Parkkonen Kalle Reisjärvi, 19.7.1944 Heinjoki, palannut 22.11.1944
  • Pasanen Hiski Viljam Pyhäjärvi, 13.4.1944 Sotatunturi, palannut 25.12.1944
  • Pehkonen Niilo Artturi Ylivieska, 8.11.1941, kuollut 22.10.1942
  • Pirttilahti Lauri Arvi Sievi 29.6.1943 Metsäpirtti, palannut 30.5.1946
  • Pokkimäki Olavi Nivala, 24.6.1944 Heinjoki, kuollut 13.11.1944
  • Pukari Kustaa Vilhelm, 4.7.1944 Munjärvi, palannut 22.11.1944
  • Puurunen Kaarlo Johannes Sievi, 26.61944 Tali, palannut 22.11.1994
  • Pyhäluoto Viljami Vihanti, 29.2.1940 Salmenkaita, kuollut 26.4.1940
  • Rankinen Arttu Vihanti, 2.9.1941 Malviainen-Röhö tienhaara, sotavankeudessa 1943, ei muita tietoja
  • Rantala Pentti Haapavesi, 28.6.1944 Aunus, kuollut 22.11.1944
  • Raudaskoski Niilo Oulainen, 15.10.1941 Lounasvaara, ei muita tietoja
  • Rautiainen Sulo Vihanti, 26.8.1941 Pienpero, nähty Ivanonovon evakuointileirillä
  • Rautio Aarne Vihanti, 2.9.1941 Kiestinki, kuollut 22.1.1942
  • Roivainen Pekka Osvald, Pyhäjärvi, 28.7.1944 Andrean lähellä, palannut 25.12.1944
  • Ruokokoski Eino Richard Oulainen, 24.6.1944 Kuparsaari, palannut 25.12.1944
  • Ruotanen Arvi Heikki Pyhäjärvi, 28.7.1941 Ägläjärvi, kuollut 3.10.1942
  • Rytky Erkki Henrik Haapavesi, 6.12.1939 Ägläjärvi, palannut 20.4.1940
  • Salmela Viljo Arvo Himanka, 5.7.1942 Kiimasjärvi, partisaanit teloittivat
  • Salonen Matti Mikael Oulainen, 26.6.1944 Viipurin lähellä, palannut 22.11.1944
  • Seppälä Severi Albert Pyhäjoki, 6.2.1944 Alakurtti, palannut 25.12.1944
  • Takunen Eino Viljam Kalajoki, 22.6.1944 Lotinanpelto, palannut 25.12.1944
  • Takussaari Heino Leonard Rautio, 26.6.1944 Perkjärvi, palannut 25.12.1994
  • Tanska Pentti Johannes Himanka, 30.6.1943 Maaselkä, kuollut samana päivänä
  • Tilus Vilho Matias Himanka, 28.6.1944 Vitele, palannut 28.3.1945
  • Tuikkala Mikko Pyhäjoki, 27.6.1944 Kumpsjärvi, palannut 25.12.1944
  • Tuorila Pentti Vilhelm Himanka, 19.6.1943 Krivin as. lähellä, palannut 22.11.1944
  • Turpeinen Eino Heikki Haapavesi, 9.6.1944 Vaskisavotta, palannut 25.12.1944
  • Törmikoski Tauno Johannes Vihanti, 5.7.1944 Säimäjärvi, palannut 22.11.19944
  • Uusitalo Antti Matias Vihanti, 16.7.1944 Rosvolivaara, palannut 25.12.1944
  • Vauhoja Kaarlo Johannes Raahe, 13.4.1944, nähty sotavankisairaalassa
  • Vierimaa Emil Haapavesi, 10.3.1940 Talin lähistöllä, palannut 16.4.1940
  • Viljamaa Väinö Mikael Kalajoki, 4.9.1941, haavoittuneena vangiksi
  • Välikangas Vilho Kristian Haapajärvi, 10.6.1944 Rajajoki, palannut 22.11.1944
  • Väyrynen Arvo Arttu Oulainen, 24.6.1944 Kuparsaari, palannut 22,12.1994
  • Ylitalo Verner Haapavesi, 7.6.1944 Röhön lähistöllä, palannut 22.11.1944

Lähdeaineisto
Teuvo Alava, Dmitri Frolov, Reijo Nikkilä: Rukiver! (ISBN 951-37-3706-3)
Dmitri Frolov: Sotavankina Neuvostoliitossa (ISBN 951-746-666-8)

Kuva
Kansikuva kirjasta Rukiver!


palautteet


Kiitos sinulle tästäkin kirjoituksesta! Elämä kantaa, muistakaamme joka päivä, keneltä saimme kodin ja isänmaan! kts www.jaakkokontinen.net

Missä täällä esiintyy Lounasvaara? Kyse on isoisästäni Kaarlo Henrik Lounasvaarasta, s. 1899. Hän on kuollut 1980-luvun alussa.

Kaija Mäkelälle: sotavankimatrikkelin tekijänä kyselen onko teillä tiedossa isoisänne olleen sotavankeudessa? Talvi- vai jatkosodassa?

Äitini veli Eino August Järveläinen syntynyt 20.12.1921, kuoli katoamispaikka juustila 29.6.1944, palveli joukko-osasto 2.JR 50, joukko-osaston koodi 4815. Hänen äitinsä Fredrika Järveläinen odotti joka sunnuntai sodan jälkeen tuvan ikkunan ääressä poikansa palaamista kotiin. Kuka tietää enoni kohtalosta. Terveisin Veikko Airaksinen, sähköpostiosoite: veikko.airaksinen47@luukku.com

Puurunen Kaarlo Johannes Sievi, 26.61944 Tali, palannut 22.11.1994 pitääkö palautusvuosi paikkansa?

Puurunen Kaarlo. Rukiver-kirjassa palautusaika on 22.11.1944.