Koivisto ja Väyrynen kykenivät estämään Karjalan palautuksen

Erkki Aho   21 09 2007, 22:04

image

Tohtori Jukka Seppinen on kirjoittanut kirjan Menetetty Karjala?. Seppisen mukaan presidentti Mauno Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen kykenivät estämään Karjalan paluun Suomelle ratkaisevina vuosina 1989-1994.

Seppinen kirjoittaa näin:

”Kun Koivisto, sorsalaiset ja siitä vasemmalle sijoittuneet pääsivät valtaan ulkopolitiikassa, Suomen länsimaisessa asemassa tapahtui laadullinen heikennys. Kun Paasikivi ja erityisesti Kekkonen olivat olleet hyvin aktiivisia Suomen länsisuhteiden kehittämisessä, Koivisto ei sitä ollut. Hän reagoi passiivisesti mahdollisuuksiin ottaa etäisyyttä Neuvostoliitosta sosialistisien imperiumin heiketessä ja viimein romahtaessa. Koivisto kannattajineen oli niin kiinni siinä, että he toimivat sen tukemiseksi äärimmäiseen asti. Muut voimat kuin Koivisto ja hänen esikuntansa siirsivät Suomen historiallisesti oikeaan suuntaan eli lännen yhteyteen, mutta Karjala jäi Koiviston jalkoihin. Se olisi edellyttänyt presidentin ja hallituksen aktiivista otetta. Presidentti Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen kykenivät estämään Karjalan paluun Suomelle ratkaisevina vuosina 1989-1994.”

Kuka on Jukka Seppinen ?

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen (s. 1945) on poliittisen historian tutkija, joka on työskennellyt ulkoasiainministeriössä lehdistöneuvoksena ja poliittisen osaston tutkimuspäällikkönä vuosina 1970-1987. Hänen vastuualueenaan olivat mm. poliittiset neuvostosuhteet.

Jukka Seppinen on julkaissut poliittiset elämäkerrat Urho Kekkosesta, Johannes Virolaisesta ja Ahti Karjalaisesta. Hän kirjoittanut myös kirjat Kannas tässä ja nyt (1995), Kohti Karjalaa (1998), Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä (1997) sekä Suomen tietä Euroopan Unioniin vuosina 1945-1995 käsittelevän systemaattisen teoksen Mahdottomasta mahdollinen (2001).

Muistihäiriöitä

Suomen 1990-luvun alun poliittista johtoa on Karjalan palautuskysymyksen osalta vaivannut paha muistihäiriö. Pahimmillaan se ilmenee presidentti Mauno Koivistolla sekä silloisella ulkoministeri Paavo Väyrysellä ja pääministeri Esko Aholla.

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen kertoi 4.9.2007 ilmestyneessä Karelia Klubi –lehden haastattelussa Neuvostoliiton Politbyroolta saamistaan Karjalan palauttamiseen liittyvistä viesteistä jo 1990. Viestin tuojana oli ollut Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskiene.

Presidentti Mauno Koivisto ja silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen ovat tiukasti kieltäneet saaneensa tarjousta palautuksesta.

Nämä kiellot asettuvat entistä oudompaan valoon, kun luetaan keskiviikon 29.8.2007 venäläisestä Argumenti Nedeli (”Viikon Argumentit”) –lehdestä Venäjän entisen varaulkoministerin Andrei Fjodorovin kolumni. Andrei Fjodorov on Vladimir Fjodorovin poika. Vladimir Fjodorov työskenteli vuosikymmenet Neuvostoliiton kommunistipuolueen kansainvälisellä osastolla Suomen toimistossa. Fjodorov vahvistaa sen, että Karjalan ja Kuriilien (Japanin pohjoiset saaret) palautus on ollut harkittavana vastiketta vastaan. Samoin on ollut harkittavana aluepalautus Kiinalle. Presidentti Boris Jeltsinin ja hänen hallintonsa kaavailema Karjalan palautus liittyi kolumnin mukaan siihen, että Venäjä tarvitsi kipeästi pääomia taloutensa kohentamiseen.

Palautus sisälsi 15 mrd. dollarin kauppahinta-ajatuksen. Japanin Kuriilien osalta kauppahinta-ajatus oli 20-25 mrd. dollaria. Jostain on tietoa suunnitellusta kauppahinnasta tihkunut Suomeen, koska Kainuun Sanomat kertoi Karjalan jälleenrakentamisen maksavan 64 mrd. markkaa eli noin 11 mrd. euroa. Kokoluokka on sama kuin Fjodorovin mainitsema summa. Kainuun Sanomien mukaan presidentti Mauno Koivisto asetti työryhmän selvittämään palautuksen kustannuksia. Koivisto piti kustannuksia liian korkeina ja tyrmäsi viestit. Suurlähettiläs, ulkoministeriön entinen poliittisen osaston päällikkö Jaakko Blomberg on puolestaan myöntänyt, että ministeriössä toimi Karjalan hintaa selvittävä työryhmä.

Presidentti Mauno Koiviston Karjala-puheet ovat osoittautuneet vääriksi. On noloa, että Venäjän entisen varaulkoministerin Andrei Fjodorovin piti Helsingin Sanomissa 6.9.2007 ”ampua kanuunalla”, jotta korvat aukeaisivat ja muisti palautuisi. Lehti otsikoi asian vankasti: ”Fjodorov: Koivisto ja Väyrynen tiesivät Venäjän halusta neuvotella Karjalasta”.

Muisti palailee pätkittäin

Paljastukset ja muistin palautuminen Venäjän Karjala-viesteistä 1990-luvun alussa jatkuvat. Helsingin Sanomien nykyinen Kuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen (HS 8.9.2007 s. A5) on yksi, joka muistaa kiinnostavan paljon asiasta. Näkökulmassaan hän tuo vahvasti esille sen umpisuomettuneen tilanteen, joka tuolloin oli vallalla Helsingin Sanomissa ja valtionjohdossa. Se kertoo myös siitä äärettömän kyynisestä tarkoituksenmukaisuudesta, jolla lehti on ko. aikana ohjaillut Suomen politiikkaa.

Hämäläinen kysyy itseltään, tehtiinkö Suomessa laskelmia ”Karjalan hinnasta”?
Vastaus on: ”Tehtiin – ja paljon. Kymmenet asiantuntijat lähettivät esimerkiksi Helsingin Sanomien politiikan toimitukseen noina vuosina erilaisia papereita”.
”Uskon, että näitä samoja papereita oli myös presidentti Koiviston pöydällä vertailtavana. Ja hän teki niille samoin kuin mekin: siirsi arkistoon”, lopettaa Hämäläinen tunnustuksensa.

Neuvostoliitto ja Venäjä osoittivat selvää neuvottelumielenkiintoa Karjalan osalta. Suomen valtionjohto ja HS löivät asialle niin vahvan jarrun, että Venäjän kiinnostus loppui. Lisäselvitykset ovat osoittaneet, että palautus on Suomelle talousveturi ja kansantaloudellisesti erittäin hyvä investointi.

Karjalan palautus kirjana

Palautuskeskustelussa tuodaan usein esille väite, ette palautus tulee kalliiksi tai Suomi menee sen vuoksi konkurssiin. Maaliskuussa 2005 Pro Karelia julkaisi Karjalan palautus –kirjan, joka aikaisempaa yksityiskohtaisemmin käsitteli palautuskysymystä koko laajuudessaan, myös taloudellisesti.

Palautuskirja on nyt julkaistu online-versiona. Se on täysin identtinen painetun version kanssa. Päivitykset löytyvät Pro Karelia ry:n internet-sivujen artikkeleista.

Karjalan palautus
http://prokarelia.net/fi/palautuskirja.php

Lähdeaineisto
Jukka Seppinen Menetetty Karjala?
Veikko Saksi Pro Karelia-kirjoitukset

Kuva
Kansikuva kirjasta Menetetty Karjala?

palautteet


karjalan palautus saattaa olla edelleen mahdollista ja tuen lämpimästi ajatusta, että sitä kohden tavoitetta kuljettaisi neuvotteluteitse hyvässä hengessä vastapuolen kanssa. paljon riippuu sen vallanpitäjistä ja juuri nyt putin-aikana on hyvin vaikeaa arvioida mahdollisuuksia neuvotteluiden alulle, mutta toisaalta näyttää, että k. putin-kausi on pitkä eli kannataisi aloittaa heti ja korkealla tasolla. häapeän koivistoa, väyrystä ja muita sotkijoita...

Jos Neuvostoliitto olisi vallannut 1944 Suomelta vaikka Lieksa-Vaasa-linjan eteläpuolisen alueen, niin saattaisi palautusta haikailevien määrä nousta. Siitä joukosta voisi löytyä jo presidentti Koivistokin. Vaikka emme ryöstettyjä alueita koskaan saisi takaisin, ei vääryyttä silti pidä unohtaa. Antaa sen vain pysyä Venäjänkin muistissa.

Venäjän synttärilahja 100-vuotiaalle Suomelle 6.12.2017 on Karjala.