Kanadan länsirannikon Korsukuoro Kalajoella

Erkki Aho   03 09 2007, 19:35

image

Sunnuntaina 2.9.2007 Kanadan länsirannikon Korsukuoro piti kaksi konserttia Kalajoella ja esiintyi myös kirkossa sekä seurakuntatalolla. Kalajokiset saivat näin nauttia Korsukuoron isänmaallisia tunteita nostattavista esityksistä monessa eri tilaisuudessa. Viime vuonna Korsukuoron esitys sai niin suuren suosion, että tänä vuonna päätettiin järjestää kaksi konserttia Pohjankylän koululle. Molemmat konsertit olivat loppuunmyytyjä. Pääsymaksu esityksiin oli 10 euroa. Voin suositella korsukuoron esityksien katsomista. Tunnelma on aito ja isänmaallinen.

Länsirannikon Korsukuoro toimii Kanadassa British Columbian maakunnassa Suur-Vancouverin alueella. Kuoro on perustettu vuonna 1998. Kuoroa johtaa rovasti Jukka Joensuu. Kuoron ensimmäisenä tavoitteena oli laulaa Kanadan Suomalaisten Suurjuhlilla, jotka pidettiin Burnabyssa, British Columbiassa 1999. Vuonna 2000 Korsukuoro osallistui Kanadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisiin Finn Fest 2000-juhliin Torontossa. Siellä kuoro voitti Kanadan Suomalaisten Kulttuuriliiton kiertopalkinnon ansioistaan suomalaisen kulttuurin levittäjänä. Kuoro laulaa pääasiassa sota-ajan (1939-45) lauluja erityisenä kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille.

Korsukuorossa mukana

Korsukuorossa on johtaja rovasti Jukka Joensuu, joka on kotoisin Himangalta. Kuorossa laulavat Marjatta Kestilä (synt. Pyhäjoki), Lassi Kestilä (Pyhäjoki), Matti Inkinen (Viipuri), Immo Koivisto (Kotka), Pekka Mökkönen (Viipuri), Leena Mökkönen (Jyväskylä), Leo Seppänen (Äänekoski), Tuulikki Seppänen (Kotka), Erkki Valkama (Längelmäki). Kuoron hanuristi on Pertti Husu, joka on syntynyt Karjalassa, mutta asuu Suomessa. Kitaristina on Olavi Räihä, joka on syntynyt Lappeenrannassa ja nykyinen asuinpaikka on Västerås Ruotsi. Kuoron avustajana toimivat Anna-Liisa Koivisto (Kerimäki) ja Leena Valkama (Kuopio). Reissu Leo eli Leo Lehtola huolehtii bussin kuljettamisesta. Kuorolaiset ovat asuneet Kanadassa 40-50 vuoden ajan. Voimakas kotiseudun rakkaus ja Suomi kaipuu heijastuu kuoron esityksissä.

Konserttipaikkakunnat

Korsukuoro esiintyy Suomen kiertueellaan seuraavissa paikoissa:

1.9. Kokkola Kokkola-sali klo 18.00
2.9. Kalajoki Pohjankylän koulu klo 13.30 ja 19.00
3.9. Lapua Urheilutalon iso-sali klo 18.30
4.9. Seinäjoki Seinäjoki-sali klo 19.00
5.9. Jämsä Vitikkalan koulu klo 19.00
6.9. Jyväskylä Normaalikoulun juhlasali 19.00
7.9. Hämeenlinna Tykistömuseo klo 19.00
8.9. Kotka Seurantalo Sampo klo 17.00
9.9. Helsinki Näkövammaisten palvelukeskus klo 16.00
11.9. Helsinki Eduskuntatalo (yksityistilaisuus)
Konserttikiertueen järjestäjänä Suomessa toimi Liisa ja Esa Joensuu.

Korsukuoron ohjelma

Korsukuoron ohjelma on erittäin isänmaallinen. Se alkaa Suomen lipun tuonnilla juhlasaliin ja yhteisesti lauletulla Maamme-laululla. Ohjelmistoon kuuluvat Muistoja Pohjolasta, Väliaikainen, Ilta Skanssissa, Röhön ranta, Ilta Kannaksella, Sillanpään marssilaulu, Äänisen aallot, Valkea sisar, Vartiossa, Elämää juoksuhaudoissa, Tuntematon sotilas, Pienet kukkivat kummut, Pertti Husun hanurilla soittama Finlandia ja yhteisesti laulettu Veteraanien Iltahuuto.

Rovasti Jukka Joensuu juontaa erinomaisesti kuoron esitykset. Kuoron puheenjohtaja Leo Seppänen laulaa vaikuttavalla tavalla yhdessä kuoron kanssa Vartiossa laulun. Lottatrio laulaa Sataman valot ja Valkea sisar laulut sota-ajan tyyliin. Erkki Valkama ja kuoro esittävät Väliaikaisen. Rovasti Jukka Joensuun esittämä Pienet kukkivat kummut on säväyttävä esitys.

Kuorolaisilla on sotilaspuvut ja muukin rekvisiitta on viimeisen päälle tarkkaan harkittua. Kuoron toimintaa ovat tukemassa muun muassa Pandan suklaatehdas, jonka tuotteilla yleisöä hemmoteltiin. Lisäksi kuorolla oli myynnissä omia CD-levyjä ja Kanadassa tehty runokirja.

Tilaisuus alkoi luonnollisesti kahvituksella ja oli kokonaisuudessaan hienosti järjestetty, lämminhenkinen ja isänmaallinen tapahtuma. Kanadan suomalaiset ovat isänmaallisempia kuin suomalaiset itse.

Sotaorpojen asema

Eräs kuorolainen oli sotaorpo. Sodissa ovat eri aikoina raskaan taakan saaneet kantaa sotivien armeijoiden lisäksi myöskin siviilit, heidän joukossaan myös lapset. Näin on ollut myös Suomessa. Toisen maailmansodan pyörteisiin joutunut Suomi menetti talvi- ja jatkosodan raskaissa taisteluissa kaikkiaan lähes 90 000 miestä kaatuneina. Kotirintaman osaksi tuli samalla taakka, jota monet kantavat mukanaan vielä tänäkin päivänä. Sotien jälkeen maassa oli 30 000 sotaleskeä ja isättöminä yli 50 000 sotaorpoa. Sodissa erittäin paljon köyhtynyt Suomi oli samalla saanut hoidettavakseen vaikeita sosiaalisia ongelmia. Aviopuolison ja isän menettäminen sodassa oli kokemus, josta monet joutuivat kohtuuttomasti kärsimään. Vaikka vain pieni osa lapsista jäi kokonaan orvoiksi, niin surun tuottama kärsimys ja ahdistus ovat kuitenkin tuhansien kohdalla jatkuneet nykypäivään saakka.

Kuva
Korsukuoron CD-levy

palautteet


ei palautteita