Kalajoen keskustan asemakaavamuutos valmistelussa

Erkki Aho   25 09 2007, 21:10

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Kalajoen keskustan eli Pohjankylän asemakaavan muutossuunnittelu on parasta aikaa *) menossa.

Monet kalajokiset häpeävät Kalajoen kaupungin keskustan ilmettä. Kalajoen keskusta raiskattiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken johdolla vuonna 1973, kun keskustan kauniit koivut kaadettiin ja siten tuhottiin monen kohteen ympäristö. Monissa yleisökirjoituksissakin on moitittu Kalajoen keskustaa karjalaistyyliseksi kyläksi. Kirjoittajien mielestä siellä on vanhoja röttelöitä, jotka pilaavat maisemakuvaa. Syntipukiksi asialle on nostettu Kalajoen kaupungin kaavoitusarkkitehti Seija Haarala, joka on innokas vanhojen rakennusten suojelija. Taustatukea hän lienee saanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen arkkitehdiltä Liisa Ranto-Oikarilta. Kaavoitusarkkitehti Seija Haarala on yrittänyt pelastaa sen mitä pelastettavissa on.

Kaavan laatijana arkkitehti Juho Rajaniemi

Kalajoen keskustan asemakaavan laatiminen on erittäin tärkeä asia, jossa näkemyserot ovat tavallista suurempia. Suunnittelutyön keskeiseksi tavoitteeksi ja sisällöksi määriteltiin työn alkuvaiheessa se, että kaavaprosessin avulla saadaan aikaan hyväksytty ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen ratkaisu keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Tämän vuoksi suunnittelu- ja kaavaprosessissa päätettiin keskittyä ennen muuta kahteen asiaan:

1) saavuttamaan mahdollisimman laaja yhteisymmärrys alueen maankäytöstä, erityisesti rakennussuojelun kohteista ja tavoista sekä
2) luomaan asemakaavalliset edellytykset viihtyisän ja elinkeinoelämältään vilkkaan kaupunkikeskuksen rakentumiselle.

Kaavanmuutosta on valmistellut arkkitehtitoimisto Rajaniemi & Öberg.
Kaavanlaatijana on toiminut arkkitehti Juho Rajaniemi.

Suojellaan, jos omistaja haluaa

-Naatuksen (13,), Ventelän (12.), Ojalan (11.), vanhan apteekkirakennuksen ja vanhan osuuskaupparakennuksen omistajat haluavat purkaa tonteillaan sijaitsevat vanhat rakennukset.
-Poukkulan kiinteistön omistajat haluavat rakentaa tontilleen vähintään nelikerroksisen talon.
-Kamusen liikenteen linja-autojen varikkoalueelle ja sen naapuritonteille on esitetty kehittämistoiveita lähinnä erilaisten asumisratkaisujen suuntaan.
-Kiinteistö Oy Kalajoen Liikekeskus (Kalajoentie 34) on ilmaissut tarpeensa rakentaa kiinteistöön tarvittaessa kolmannen kerroksen.
-Kiinteistö Oy Kalajoenrinne haluaa jakaa tonttinsa kahtia siten, että tontin perälle tulisi kerros- tai rivitalotontti, johon osoitettaisiin kulku Marttilantieltä.
-Osuuskauppa KPO (4./7.) on rakentanut uuden liikerakennuksen poikkeamisluvalla osin asuinpientalojen korttelialueelle ja siltä osin asemakaava on saatettava ajan tasalle, kuten myös tontille rakennetun polttoaineen jakeluaseman osalta.

Kalajoen ympäristölautakunta käsitteli keskustan asemakaavan muutosta kokouksessaan 18.9.2007. Ympäristölautakunnan yksimielisen näkemyksen mukaan Kalajoen keskustassa tulee suojella vain ne rakennukset, jos rakennuksen omistaja haluaa suojella. Perustuslain mukaan kansalaisella on omaisuudensuoja ja silloin rakennusta ei voi yksipuolisesti suojella, jos rakennukselle ei ole käyttötarkoitusta ja suojelua varten varattua rahaa.

Ympäristölautakunnan näkemys merkitsee käytännössä sitä, että keskustassa suojellaan vain kansalaisopiston rakennus sekä mahdollisesti vanha säästöpankin talo. Suojelun ulkopuolelle jäisivät Naatuksen (Soraston) talo, Ventelän talot, Ojalan talo, vanha kemikalio, vanha apteekki ja vanha osuuskaupan talo eli vanha Kultakala. Ympäristölautakunnan näkemys poikkeaa kaavanlaatijan näkemyksestä.

Kaavasuunnittelijan näkemys

Kaavan laatimisen yhteydessä on käynyt ilmi, että toisistaan poikkeavien näkemysten vuoksi on syytä laatia kaksi vaihtoehtoa. Uudistamisvaihtoehdossa kaava-alueen kaupunkirakennetta saneerataan laajalti. Alueelle kaavoitetaan runsaasti 4-5-kerroksisia taloja asumista ja liiketoimintoja varten. Kansalaisopisto ja vanha Säästöpankkirakennus suojellaan. Täydentämisvaihtoehdossa uudisrakentamisen mittakaava noudattaa olemassa olevaa noin kaksikerroksista rakentamista. Kansalaisopiston ja vanhan Säästöpankin lisäksi suojellaan vanha osuuskauppa sekä Ojalan ja Ventelän talot. Naatuksen talo siirretään Ventelän pihapiiriin.

Suojelukysymykset rakennuksittain

Naatuksen ( Soraston) talo (13.) on rakennettu ennen vuotta 1869. Tontin rakennukset ovat olleet tyhjillään vuodesta 1990. Tontin omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta on antanut purkuluvan, mutta ympäristökeskus on valittanut asiasta.

Ventelän talo (12.) toimi 1800-luvun loppupuolella kyyti- ja kievaritalona. Ventelän talot on rakennettu ennen vuotta 1869. Rakennukset ovat olleet tyhjillään 1980-luvulta lähtien. Oulun lääninhallitus on määrännyt 22.2.1995 rakennukset suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö on päätöksessään 5.4.2002 kumonnut lääninhallituksen päätöksen. Kaavasuunnittelija esittää rakennusten säilyttämistä. Omistaja on hakenut rakennuksille purkulupaa. Ympäristölautakunta ei tehnyt päätöstä asiassa, koska kaavan laatiminen on kesken.

Ojalan talo (11.) lienee rakennettu 1800-luvun lopulla. Talossa on toiminut muun muassa kauppa, posti ja elokuvateatteri. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio. Sen mukaan alimmaiset hirsikerrat ovat osin lahonneet. Vesikatto vuotaa. Maanomistajat haluavat purkaa rakennuksen. Kaavasuunnittelija haluaa suojella rakennuksen.

Kansalaisopiston rakennus (Pohjankylän vanha koulu) (10.) on ensimmäinen Kalajoelle rakennettu kulurakennus. Rakentamisvuosi on 1885. Rakennus on kansalaisopiston käytössä ja hyvässä kunnossa. Se on peruskorjattu vuosina 1988-89. Kaupunki omistaa rakennuksen.

Vanha kemikalio (9.) on Kalajoen tien varressa pääty tielle päin sijaitseva vanha kemikalio on rakennettu ilmeisesti viime vuosisadan alussa. Kaavanlaatijan silmämääräisen arvion mukaan rakennus on aika huonossa kunnossa.

Vanha apteekki (8.) on peräsin 1900-luvun alusta. Vuosina 1917-1958 apteekkari Granlund teki rakennukseen lukuisia muutoksia. Rakennuksen kunto on kuntoarvion mukaan huono ja rakenteiden vauriot voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Korjaustöiden kustannukset ylittävät uudisrakentamisen hinnan. Maanomistaja haluaa purkaa rakennuksen.

Vanha Säästöpankki (1.) on valmistunut vuonna 1915 Kalajoen Säästöpankin toimitiloiksi. Talossa on suuri juhlasali, joka oli Petsamon kunnan käytössä 1940-luvulla. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Kaavanlaatija suosittelee rakennuksen edelleen suojelemista.

Vanha osuuskauppa (4.) eli niin kutsuttu Kultakala (7.) on vuonna 1941 valmistunut kaupparakennus. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 1999 lähtien. Omistaja KPO on halunnut purkaa rakennuksen. Kaavanlaatija Juho Rajaniemi suosittaa rakennuksen suojelun jatkamista. Kaavanlaatija arvelee, että korjaustöihin voi saada valtiolta korjausavustusta muutama tuhat euroa.

Kaksi vaihtoehtoa

Arkkitehti Rajaniemi kaavanlaatijana on esittänyt kaksi vaihtoehtoa Kalajoen keskustan asemakaavan muutokseksi. Kumpikaan ehdotus ei kelvannut ympäristölautakunnalle. Vaihtoehto B oli kuitenkin ympäristölautakunnan mielestä parempi, koska siinä pääkadun varrella sallittaisiin vain kolmikerroksiset talot. Vaihtoehdossa A nähtiin hyvänä mahdollisuus rakentaa neljä tai viisikerroksisia taloja ainakin yhteen kortteliin. Tämä kortteli on virastotalon eteläpuolella oleva kortteli ja siellä tontit 1017 ja 1011.

Ympäristölautakunta katsoi, että kaavasuunnittelua voidaan jatkaa tältä pohjalta. Perustana vaihtoehto B täydennettynä A vaihtoehdon korkeammilla taloilla. Rakennusoikeudet tulisi määritellä tarkemmin.

Santasalo Ky:n selvitys

Kaavan laadinnassa ei ole tarpeeksi otettu huomioon Kalajoen kaupungin tilaaman ja Tuomas Santasalo Ky:n laatiman selvityksen tuloksia. Selvityksessä Kalajoen Pohjankylän keskustan palveluiden kehittäminen esitetään keskustan tiivistämistä, keskustan paikan määrittelyä ja merkitsemistä sekä asioinnin helppoutta. Selvityksen mukaan tulisi rakentaa korkeampia rakennuksia, lisää erikoiskauppoja sekä linja-autoasemaa tulisi kehittää.

Keskustan tiivistäminen selvityksen mukaan tarkoittaa sitä, että rakennukset ovat lähempänä toisiaan, rakennukset ovat kiinni katulinjassa, pysäköinti rakennusten taakse tai p-laitoksiin sekä asiointietäisyydet lyhyiksi ja asiointi yhdellä pysäköinnillä.

Keskustan paikan määrittely ja merkitseminen tarkoittaa sitä, että paikka on kaupallisten palveluiden ytimessä. Tavoitteena on se, että pysäköinti on pois keskipisteestä.

Asioinnin helppous tarkoittaa sitä, että asiointi tapahtuu yhden pysäköintikerran turvin ja viihtyisyyttä on lisätty.

Korkeampien rakennusten tavoitteena on kaupunkimaisen kuvan luominen, sillä rakennukset ryhdistävät kaupunkikuvaa. Liikepaikan vaatimustason pitää olla korkealla. Erikoiskaupat lähelle toisiaan tiiviiksi kokonaisuudeksi. Shoppailu lisää erikoiskauppojen toimivuutta. Selvitys esittää kauppakeskusta keskustaan. Linja-autoaseman kehittämiseksi selvitys esittää kauppakeskusratkaisua.

Iso halpamyymälä Merta-Marketin paikalle

Tämä kaavauudistus ei koske nykyistä matkahuollon ja linja-autoaseman aluetta. Kalajoen kehittämisen jarruna on ollut pitkän aikaa ns. Merta-Marketin kiinteistö. Mielestäni nyt on korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin tuon kiinteistön "maan tasalle" laittamiseksi. Tuolle alueelle voidaan rakentaa iso halpamyymälä noin 3500 – 4000 neliöä. Alueelle saadaan riittävästi myös paikoitustiloja, kun liikerakennus rakennetaan lähemmäs 8-tietä ja tori siirretään toiseen paikkaan. Ison halpamyymälän rakentamisen yhteydessä voidaan säilyttää pääosa nykyisestä puistoalueesta. Toivon, että asia etenee mahdollisimman nopeasti kalajokisten kannalta positiiviseen ratkaisuun.

On varmaa, että kokonaisratkaisun yhteydessä löydetään hyvät tilat ydinkeskustasta niille liikkeille, jotka sitä haluavat. Lisäksi ison halpamyymälän toiseen kerrokseen voitaisiin rakentaa toimistotiloja vuokrattavaksi niille liikkeille, jotka nyt ovat Merta-Marketin tiloissa ja mahdollisesti myös muille halukkaille yrityksille.

On todennäköistä, että liikennejärjestelyissä joudutaan tekemään muutoksia niin, että ajokaistoja lisätään liikenneympyrän ja virastotalojen välisellä alueella.

Tori keskustaan

Suojeluhysteria Kalajoen johtavien virkamiesten keskuudessa on saanut kohtuuttomat mittasuhteet. Jos ympäristölautakunnan näkemys hyväksytään valtuustokäsittelyssä, niin se merkitsee sitä, että Naatuksen (Soraston) talo ja Ventelän talot saavat purkuluvan. Tälle alueelle voidaan minun mielestäni rakentaa uusi tori. Silloin tori olisi keskeisellä paikalla ja virastotalon paikoitusaluepaikkoja voitaisiin hyödyntää viikonloppuisin toritapahtumien järjestämisessä paikoitusalueina. Torin sijainti tulisi näin poliisilaitoksen välittömään läheisyyteen ja silloin torialueen tapahtumia voitaisiin valvoa myös ilta- ja yöaikaan vaivattomasti.

Myös vanha apteekintalo ja vanha kemikaliorakennus purettaisiin ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan aikanaan. Saman kohtalon kokisi myös ns. Kultakalan rakennus ja Ojalan talo. Jos halutaan suojella rakennukset, niin siihen on löydettävä rahat ja käyttötarkoitus. Rakennukset olisi mahdollista siirtää esimerkiksi Plassille, jossa on jo ennestään suojeltuja rakennuksia. Rakennusten siirron voisivat mahdollisesti suorittaa Arteman rakennuslinjan oppilaat oppilastyönä.

*) 24.9.2007

Kuvien numeroviitteet
Numerot suluissa viitaavat kohdekuviin tämän päiväkirjan jutuissa.

1. Säästöpankin talo
2. Osuuspankin talo
3. Nuorisoseuran talo
4. Osuuskauppa
5. Vanha paloasema
6. Ns. Vanhasilta
7. Vanha osuuskauppa eli niin kutsuttu Kultakala
8. Vanha apteekki
9. Vanha kemikalio
10. Kansalaisopiston rakennus ( Pohjankylän vanha koulu)
11. Ojalan talo
12. Ventelän talo
13. Naatuksen ( Soraston) talo

Kuvat Arkistokuva/Erkki Aho/Kuvakarjalainen/Työkuva/Kaavoitus Kalajoen kaupunki
Kalajoen keskustaa ennen ja nyt
Asemakaavamuutosalue
Vaihtoehtoja

Lisätietoja
Katso myös päiväkirjan kohtaa "Pohjankylän historiaa" (15.6.2007)
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=347

ja
"Kalajoen keskustan kaavoitus - kohdekuvia" (25.9.2007)
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=467

palautteet


Ainua kaupunkimaine fiilis Kalajoella oli juuri entisen Kultakalan edessä aikoinaan, ku talot olivat tiesä kiinni. Jalakakäytävä, yöelämää ravintolasa, kauppa, kioski, ihmisiä ja tapahtumia. Puut tien molemilla puolilla talojen eessä kuten oikeasa kaupungisa. Nykynen laajakaistakatu keskustan läpi ei oikein viihtysä ole.

Lapsuuteni apteekkitalossa oli erkkerin päällä parveke ja talon edessä puutarha, jossa ruusut ja pionit kukkivat. Tylyltä näyttää nykyinen tila. Onneksi minulla on tallella vanhoja valokuvia. Terv. Sirkka Granlund-Ojala 09-8845097

"7. Vanha osuuskauppa eli niin kutsuttu Kultakala" Olisin halukas ostamaan ja entisöimään rakennuksen. Mistäkähän asiaa voisi mahd. tiedustella?