Meriluontokeskus on avattu

Erkki Aho   11 06 2007, 12:00

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Meriluontokeskus avasi ovensa 1.6.2007 Kalajoen matkailukeskuksen ytimessä eli kylpylähotelli Sanin yhteydessä.

Meriluontokeskus poikkeaa muista luontokeskuksista Suomessa siinä, että meriluontokeskus on Kalajoen matkailun ytimessä. Meriluontokeskuksessa monet henkilöt tulevat vierailemaan juuri siksi, että meriluontokeskus sattuu matkan varrelle helpon saavutettavuuden vuoksi. Sinne mennään ikään kuin puolivahingossa, koska meriluontokeskus on tyrkyllä matkailijoille. Sisäänkäynti on hotellin aulasta. Meriluontokeskus on oiva ohjelmanumero Kalajoella vieraileville turisteille kuin myös opinto- ja luokkaretkeläisille.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pauli Määttä odottaa keskuksella olevan vaikutusta ennen kaikkea talvimatkailukauteen. Kalajoen kaupunki sijoitti Meriluontokeskuksen rakentamiseen 1 170 000 euroa. Suurin osa Suomen luontokeskuksista sijoittuu Pohjois- ja Itä-Suomeen. Yleensä luontokeskukset rakennetaan kansallispuistojen yhteyteen. Kalajoen Meriluontokeskus on poikkeus, sillä sen lähettyvillä ei ole Metsähallituksen omistamia metsiä. Normaalista poiketen myöskään rakennus ei ole Metsähallituksen oma, vaan se on vuokrattu Kalajoen kaupungilta.

Hiekka on pysyvä teema

Kalajoen meriluontokeskus on tietokeskus ja sen pysyvä teema on hiekka. Meriluontokeskus esittelee meriluontoa, hiekkaa, dyynejä, sääilmiöitä sekä vanhaa kalastuskulttuuria. Tavoitteena on saada ihmiset näyttelyn innostamana lähtemään luontoon ja tekemään itse havaintoja. Näyttely on kolmessa kerroksessa ja se koostuu suurista ympyränmuotoisista solmuista, jotka sisältävät interaktiivista aineistoa. Sisällä on multimediaesityksiä varten näyttötaulu ja kovaääniset sekä 3-6 tuolia kohteen tilasta riippuen.

Meriluontokeskuksessa on kolme reittiä

geologinen reitti
1. dyynit
2. maankohoaminen
3. meri
4. Siiponjoki

biologinen reitti
1. dyynit
2. maankohoaminen
5. kasvit
6. eläimet
7. kalastuksen merkitys

kulttuurireitti
1. dyynit
7. kalastuksen merkitys
8. luonnonsuojelu ja ympäristö






Meriluontokeskuksen ensimmäinen kerros
tutustuttaa virtuaaliluontoon on kolmessa kohteessa, joissa on mahdollisuus tutustua virtuaaliluontoon.

1. dyynit
Dyynikohteessa kerrotaan dyynimuodostelmista, Suomen lentohiekka-alueista sekä hiekasta ja ihmisestä. Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa. Jos löytyy kohta, jossa tuuli hidastuu (pieni nyppylä), hiekka alkaa kasautua siihen, koska hidastunut tuuli ei jaksa kuljettaa hiekkaa kyseistä kohtaa pidemmälle. Kasautunut hiekka on yhä suurempi este tuulelle, ja näin hiekka jatkaa kasautumistaan. Joillain rannikkoalueilla, kuten Suomessa Kalajoella ja Yyterissä löytyy näitä hiekkadyynejä.

2. maankohoaminen
Maankohoaminen kohde käsittelee maankohoamista Perämerellä ja Kalajoella.

3. meri
Ensimmäisen kerroksen kolmas kohde meri käsittelee merta, aallokkoa, tuulta, virtauksia ja ilmastoa.

Meriluontokeskuksen toinen kerros
Toisessa kerroksessa on kaksi kohdetta.

4. Siiponjoki
Siiponjoen kohteessa kerrotaan Siiponjoesta. Siiponjoki sijaitsee Kalajoen kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Joki erkanee Kalajoen suurimmasta sivujoesta, Vääräjoesta, Typön kylän kohdalla ja laskee Perämereen Kalajoen Rahjassa. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 916 km² ja järviä on vain 1,3 % vesistön pinta-alasta. Pudotuskorkeutta Vääräjoen haarautumiskohdasta merenpinnan tasoon on noin 43 metriä. Suurin osa Siiponjoen koskista sijaitsee alajuoksulla. Vähäjärvisyyden ja ojitusten vuoksi virtaamavaihtelut ovat hyvin suuria. Siiponjoen alajuoksu kulkee Kurikkalan kylästä alkaen serpentiinimäisesti hiekkadyynien lomassa noin 17 kilometrin matkalla. Pehmeän maaperän takia uoma siirtyy helposti ja osa joen mutkista eli meandereista onkin kuroutunut erillisiksi makkarajärviksi eli juoluoiksi. Juoluoiden, joen laajentumien ja suvantopaikkojen ympärille on muodostunut reheviä rantalehtoja. Merenrannassa jokisuulla on ainutlaatuinen deltamuodostuma, jossa pääuoma haaroittuu useaksi sivuhaaraksi. Jokisuun edustalla sijaitsee lähes luonnontilainen ja luonnonarvoiltaan erityisen merkittävä Rahjan saaristo, jossa yksittäisiä saaria on pitkälti toistasataa.

5. kasvit
Viides kohde käsittelee kasveja, merta ja rantaa kasvupaikkana sekä kasvillisuusvyöhykkeitä. Kohteiden ulkoseinissä on aiheeseen liittyviä valotauluja, joissa selostetaan kuvien kera kohteiden teemaan liittyviä asioita.

Kolmas kerros
Kolmannessa kerroksessa löytyvät kohteet:

6. eläimet
Meri elinympäristönä eläimille.

7. kalastus
Kalastuksen merkitys rannikkoalueelle ja kalastuksen nykytila.

8. ihminen ja meriluonto
Kahdeksas kohde käsittelee ympäristönsuojelua, merta ja sen vaikutusta. Rahjan Saariston arvokkainta luontoa ovat mannervyöhykkeen laajat rantaniityt ja Siipojoen ainutlaatuinen, lukuisten sivu-uomien muodostama suisto, sisäsaariston merestä kuroutuvat matalat lahdet ja ulkosaariston karun kauniit metsät ja puuttomat kallioluodot. Saaristo on säästynyt lähes täysin rakentamattomana ja rannoiltaan luonnontilaisena.

Kallan karit
Kallan karit on myös vahvasti esillä. Kaarle XI:n holhoojahallitus antoi 1669 Hampne-Rättin, satamaoikeusasetuksen Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi. Sen mukaan kalastajien oli käytävä joka sunnuntai kirkossa. Kolminkertaisesta laiminlyönnistä uhkasi karista karkotus. Milloin kirkkomatka oli niin pitkä, ettei yhden päivän aikana voinut käydä jumalanpalveluksessa, oli pappi kutsuttava kariin. Maakallaan nousi kirkko, koska kalastajat olivat lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä miehiä. Ja koska kalastajia uhkasi karkotus karilta, jos ei osallistunut kirkon rakentamiseen. Kirkonrakennus oli melkoinen urakka, sillä puuttomalle karille oli kuljetettava kaikki rakennusaineet mantereelta. Ensimmäinen kirkko valmistui 1680. Vajaan sadan vuoden kuluttua se kävi ahtaaksi.

Harmaaseen, kahdeksankulmaiseen kirkkoon mahtuu jopa 250 ihmistä. Penkit ovat hyvin tiheässä, ja niin kapeat, ettei istumaan tahdo mahtua. Eikä ole tarkoituskaan, vaan kirkkokansan pitää polvillaan kuunnella sanaa. Alttaritauluna on pelkkä ikkuna.

Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi Eli Laki tuli voimaan 1771, ja koska sitä ei ole kumottu, niin se on voimassa vieläkin. Kallan karit ovat siis itsehallintoalue. Hamina-ordningin mukaisesti ylintä valtaa käyttää karikokous, johon kaikkien kalastajien on osallistuttava. Karikokous valvoi - ja valvoo yhä - järjestystä ja myönsi venekunnille hamina- eli venesatamapaikat. Karikokous määräsi rangaistukset, sakoilla pääsi lähes kaikesta muusta paitsi varkaudesta. Siitä seurasi armotta karkotus.

Kommentti
Meriluontokeskuksessa on kaksi työntekijää, meribiologi Sari Airas ja suojelubiologi Kasper Koskela. Meriluontokeskus tarvitsee vaihtuvia näyttelyitä ja muita mielenkiintoa herättäviä asioita ajan mittaan. Minulla on jo näin alussa monia kehittämisajatuksia Meriluontokeskukselle ja sen toimintaan. Pyrin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että tämä on todella mielenkiintoinen käyntikohde Kalajoen matkailukeskuksen ytimessä.

Luontokeskuksista kartta löytyy osoitteesta
http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1363

Lisätietoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalajoki>
http://www2.kalajoki.fi/rahjansaaristo/opetus.htm

Kuvat
Työkuva

palautteet


ei palautteita