Hiihdon doping-jutun tutkinta käynnistyy

Erkki Aho   13 10 2008, 13:13

Keskusrikospoliisi aloittaa maastohiihdon dopingjutun lisätutkinnan lokakuussa. Tutkinnanjohtaja Pauli Huuskosen mukaan ensin kuullaan maastohiihdon entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä. Muiden kuulemisesta päätetään myöhemmin. Valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt lisätutkintaa muun muassa siitä, puhuivatko asianomistajat totta STT:n dopingoikeudenkäynnissä vuosituhannen vaihteessa. STT:n silloinen päätoimittaja ja toimittaja tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin julkisesta herjauksesta. Huuskonen on määrätty juttuun tutkijaksi, koska hän tutki myös aiemmin doping-juttua. Kari-Pekka Kyrö perustaa näkemyksensä siihen, mitä on itse kokenut ja havainnoinut sekä prosessiin, joka alkoi Suomen Tietotoimiston alkuvuonna 1998 kirjoittamasta dopinguutisesta. Uutisessa väitettiin Hiihtoliiton olleen kiinnostunut kasvuhormonista ja yhden hiihtäjän hankkineen kasvuhormonia vuonna 1996.

- Sen uutisen tarkoittamana aikana ilman muuta oli dopingkulttuuri, Kyrö kertoi tiistaina 17.6.2008 puhelimitse STT:lle. Kyrö oli STT:n dopinguutisen aikaan Hiihtoliiton naisten valmentaja (1995-98). Hän ei omien sanojensa mukaan ollut silloin dopingissa mukana, kuten eivät sen ajan naishiihtäjätkään.
- Tulin omalla päävalmentajakaudellani (1998-2001) STT:n jutun käräjäoikeus- ja hovioikeusvaiheessa entistä varmemmaksi ja varmemmaksi siitä, että tausta ei ole ollut kunnossa.

Kolmella Haapajärvellä vaikuttaneella henkilöllä on erittäin paljon tietoa doping-asioista.

Calgaryn olympialaiset ilman mitalia

Calgaryn olympialaisissa Suomen miehet jäivät mitaleitta. Niinpä päävalmentaja Pekka Vähäsöyringillä oli melkoiset menestyspaineet omissa kotikisoissaan. Calgaryn jälkeen Vähäsöyrinki lupasi, että Suomen miehet palaavat Lahden MM-kisoissa mitalikantaan. Lahden MM-hiihdot 1989 olivat suurta suomalaisjuhlaa. Mitaleja sateli suomalaisille aivan ihmeellistä tahtia, yhteensä kuusi kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Suomi oli kisojen ylivoimaisesti paras hiihtomaa. Naisten perinteisen tavan 10 kilometrillä kolme parasta oli järjestyksessä Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen. Kolmoisvoitto tuli myös 15 kilometrillä. Järjestys oli vain hieman erilainen – Matikainen, Kirvesniemi, Määttä. Viestijoukkue Määttä, Kirvesniemi, Jaana Savolainen ja Matikainen hiihti tietenkin kultaa. Matikainen oli kisojen hiihtokuningatar. Hän voitti yhteensä viisi mitalia. Lahden kisoista muistetaan myös Harri Kirvesniemestä, joka voitti 15 km perinteisen hiihtotavan kisan. Mitalitaistelussa oli mukana myös 31-vuotias Aki Karvonen, jonka valitseminen MM-joukkueeseen oli aiemmin herättänyt paljon arvostelua. Karvonen hävisi mitalin vain yhdeksällä sekunnilla. Harri Kirvesniemi oli 30 kilometrillä neljäs. Suomen viestijoukkue Karvonen, Kirvesniemi, Kari Ristanen ja Jari Räsänen hiihti tiukassa kilpailussa Ruotsin jälkeen hopealle. Suomen päävalmentajana oli Jyväskylän Yliopistossa pätevöitynyt ammattimies. Mukana valmennus- ja johtotehtävissä olivat myös Juha-Pekka Turpeinen ja Antti Leppävuori. Jo vuonna 1988 tiedettiin EPO:n käytöstä, mutta siitä huolimatta KOK puuttui asiaan vasta 1994 eli kuusi vuotta myöhässä.

Maailman paras tietämys veritankkauksesta ja hemoglobiiniarvoista löytyy Suomesta. Suomen paras tietäjä löytyy Jyväskylästä. Hän on kiistellyn Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja, liikuntatieteen tohtori Heikki Rusko, joka toimi myös Falunin MM-hiihdoissa joukkueenjohtajana.

Suomen Hiihtoliiton silloinen puheenjohtaja Eino Petäjäniemi purki kumppaneilleen sydäntään. Hän kertoi, että kolme vuotta aikaisemmin valittu hiihdon uusi vastuuvalmentaja Pekka Vähäsöyrinki oli asettanut sitoumuksen ehdoksi EPO-hormonin käytön hyväksymisen hiihtäjille. Kalervo Kummola vahvisti keskustelun. Ilkka Kanerva muisti myös tapahtuneen, kirjoittaa Musta Doping-kirja.

Epäilyksen varjo hiihtäjien yllä

Lillehammerin olympialaisissa 1994 Mika Myllylä oli 30 kilometrin hiihdossa kolmas ja 50 km:n hiihdossa toinen. Suomen miesten viestijoukkue (Myllylä, Kirvesniemi, Räsänen ja Isometsä) oli kolmas. Thunderbayn MM-kisoissa 1995 miesten 10 km:n hiihdossa Mika Myllylä oli kolmas ja takaa-ajossa Jari Isometsä kolmas. Miesten viestijoukkue (Hietamäki, Kirvesniemi, Räsänen, Isometsä) oli kolmas.

Trondheimin MM-kisoissa 1997 miesten 10 km:n hiihdossa Mika Myllylä oli kolmas ja takaa-ajossa toinen. Myllylä voitti 50 km:n hiihdon maailmanmestaruuden. Suomen miesten viestijoukkue (Kirvesniemi, Myllylä, Räsänen, Isometsä) oli toinen. Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö paljastaa MTV3:n haastattelussa, että Trondheimin MM-kisojen yhteydessä tehdyssä verenluovutuksessa oli mukana koko silloinen valmennusjohto.

Piirainen kertoi Aamulehdelle, ettei ole koskaan nähnyt urheilijan nesteytystä. Kyrön mukaan väite ei pidä paikkaansa. 
- Piirainen on ollut kovemmissakin paikoissa. Hän yritti heittää ovimiehenä minut ulos, kun urheilijalta otettiin Trondheimissa verta pois. Hän sanoi ovella, ettei sinulla ole tänne asiaa, Kyrö väittää.
Kyrö paljasti MTV3:lle myös Pekka Vähäsöyringiltä saamansa doping-paketin sisällön.
- Pekka soitti minulle alkuvuodesta 1998 ja sanoi, että hänellä on vähän tukalat paikat. Hän tuli kotiini Jyväskylään ja toi minulle säilytettäväksi paketin doping-aineita.
- Paketissa oli 10 ampullia ranskalaista kasvuhormonia ja 20 ampullia venäläistä Epoa, Kyrö kertoi.
- Paketin näki perheeni ja kerroin siitä ja sen sisällöstä silloin myös kahdelle muulle henkilölle. 

- Olin siihen asti ulkopuolinen. Kai he ajattelivat, että on riski, mitä minä käräjillä sanon. He tuumivat, että yhteinen rikos tukkii suuni.

Naganon olympialaisissa 1998 miesten 30 km:n hiihdon kultamitalin voitti Myllylä ja hän oli 10 km:n hiihdossa kolmas. Miesten viestijoukkue (Kirvesniemi, Myllylä, Repo ja Isometsä) oli kolmas.

Kyrö toimi hiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1998-2001. Iltalehden mukaan Kyrö sanoo, että suomalaisessa maastohiihdossa vallitsi 1990-luvulla dopingkulttuuri. Hän nimeää vuosina 1989-97 lajipäällikkönä toimineen Jari Piiraisen komppanian päälliköksi ja vuosina 1992-95 päävalmentajana ja 1997-98 lajipäällikkönä työskennelleen Pekka Vähäsöyringin vääpeliksi.

- Piirainen otti minut Hiihtoliittoon töihin ja opetti talon tavoille, Kyrö sanoo Iltalehdelle. Piirainen on myöntänyt kuljettaneensa vuoden 1997 MM-hiihtoihin plasmanlaajentajia ja ravintoliuoksia, mutta ne eivät silloin olleet kiellettyjä aineita. Ramsaun MM-kisoissa 1999 Myllylä voitti miesten 10 km:n hiihdon ja oli takaa-ajossa toinen. Myllylä voitti sekä 30 km:n että 50 km:n maailmanmestaruuden. Ramsaussa nostettiin esiin suomalaisten käyttämä bussi, joka oli kisojen jälkeen silminnäkijöiden mukaan kuin teurastamo. Tippaa annettiin ja otettiin, mutta käryämiset jäivät toiseen kertaan.

Valehteleeko Marjo Matikainen?

Vuonna 1995 aktiiviuransa päättänyt hiihtäjätär Pirkko Määttä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että Kari-Pekka Kyrön puheet suomalaisen hiihdon systemaattisesta dopinginkäytöstä pitäisivät paikkansa.

On syytä epäillä, että kiellettyjen aineiden käyttö hiihdossa jatkui vuosituhannen taitteessa. Lahdessa 2001 kuusi suomalaista jäi kiinni Hemohes-plasmanlaajentajien käytöstä, vaikka Kyrön mukaan liiton johtotasolta oli selvitetty, ettei ainetta testata Lahdessa.

STT:n dopingjuttu eteni vuonna 1999 Helsingin käräjäoikeuteen ja vuonna 2000 hovioikeuteen, jossa jutun kirjoittajan ja STT:n silloisen päätoimittajan tuomiot lieventyivät sakoiksi ja STT:n maksettavaksi määrätyt vahingonkorvaukset alenivat.

Hiihdon dopingia on sen jälkeen puitu muun muassa Kyrön oman salakuljetusepäilyn aikana, Lahden 2001 Hemohes-jupakan aikana sekä vuonna 2003 Kaisa Variksen jäätyä kiinni epo-hormonista Val di Fiemmen MM-hiihdoissa. Kyrö väittää Marjo Matikaisen menestyksen perustuneen dopingaineisiin ja että Matikainen valehteli STT:n jutun tutkinnassa. Nelosen uutisten silminnäkijän mukaan Matikaisen huoneessa oli epo-pullo harjoitusleirillä Sodankylässä 20 vuotta sitten. Matikainen kiisti tiedon tuoreeltaan, kun Nelonen uutisoi asian huhtikuussa 2008.

Kyrön toinen väite valehtelusta STT:n jutun tutkinnassa kohdistuu Matikaiseen Hiihtoliiton johtokunnan jäsenenä. Matikainen kuului johtokuntaan vuodesta 1990 vuoteen 2007, ja hän oli yksi niistä Hiihtoliiton johtohenkilöistä, jotka vaativat STT:ltä korvausta dopingjutun perusteella.

STT:lle Kyrö sanoi, että "STT-jutussa yksi valehtelijoista on ilman muuta ollut Marjo Matikainen, ei siitä ole minulla ollut minkäänlaista epäilystä". Ovatko Vuokatin urheiluopiston rehtorina toimiva Vähäsöyrinki ja teknologiakeskus Snowpolis Oy:n toimitusjohtaja Antti Leppävuori keskeiset tekijät doping-jupakassa? Mikä on varatuomari Paavo M. Petäjän todellinen tietämys asioista? Onko Esko Aholla puhtaat jauhot pussissa? Tuleva oikeuskäsittely tulee paljastamaan totuuden, mikäli avainhenkilöt eivät heittäydy muistamattomiksi.

Lähdeaineisto

Kirja: Musta doping, Iltasanomat, Iltalehti, Aamulehti, MTV3, Helsingin Sanomat, STT, Nelonen

Katso myös tässä päiväkirjassani kohtaa:
Onko tämä suomalaisen dopingin historiaa? (Erkki Aho 25.11.2006)
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=35




palautteet


ei palautteita