Puolustusvoimien helikopterikaupat – kuka on todellinen vastuunkantaja?

Erkki Aho   16 10 2007, 7:17

image

Puolustusvoimien helikoptereista käytiin 1990-luvulla ankara taistelu. Pääesikuntaan perustettiin vuonna 1997 Maavoimien ilmailuosasto valmistelemaan maavoimien helikopterihankintoja. Puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin johdolla puolustusvoimat halusi iskukykynsä ja uskottavuutensa parantamiseksi sekä taistelu- että kuljetushelikoptereita. Verovarojen käytöstä päättävä eduskunta katsoi ettei Suomella ole varaa taisteluhelikoptereihin. Oli tyytyminen kuljetushelikoptereihin.

Jo alusta lähtien kopterihanke joutui vastatuuleen. Useat ilmavoimien asiantuntijat kummastelivat päätöstä tilata kokonaan uusi konetyyppi, joka oli vasta aivan raakile, vaikka tarjolla oli useita vaihtoehtoja, joilla oli takanaan jopa yli 10 vuoden käyttökokemus, kuten esimerkiksi amerikkalaisella Apache-kopterilla. Kaupan myötä suomalainen teollisuuskonserni Patria sai pohjoismaisten kopterien kokoamisen.

Suomi tilasi vuonna 2001 ranskalaiselta NH-Industriesiltä 20 uutta NH90- kuljetushelikopteria. Tilaus on osa yhteispohjoismaista hanketta Ruotsin ja Norjan kanssa, jossa tilattiin yhteensä 52 helikopteria. 14 maata on tilannut yhtiöltä lähes 500 helikopteria. Tilattuja helikoptereita on toimitettu Saksaan ja Ruotsiin yhteensä kuusi kappaletta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Suomeen piti tulla ensimmäinen helikopteri lokakuussa 2004 ja 13 helikopteria lokakuussa 2007. Yhtään helikopteria ei ole vielä tullut, eikä kukaan tiedä milloin ensimmäiset lentävät Suomen ilmatilassa. Suomen osalta kokonaiskaupan arvo on 350 miljoonaa euroa.

Suomeen tulevien koptereiden luovutusta on lykätty monta kertaa, koska kopteri ei ole saanut edes tyyppihyväksyntää, eikä jäätestejä ole voitu tehdä.

Utissa aloitettiin jo vuosi sitten perusteellinen lentäjien koulutus. Nyt muutama kymmenen lentäjää odottelee turhautuneina uusien työkalujensa saapumista. Kopterit ovat nyt kolme vuotta myöhässä. Miten säilytetään lentäjien toimintakyky?

Kopterihankinta on perua Suomen turvallisuus- ja puolustusselonteosta vuodelta 1997. Tuolloin hyväksyttiin hankinta-aikataulun takarajaksi vuosi 2008. Ulkomailla voidaan huvittuneina panna merkille, että Suomessa on Utissa oikein helikopteripataljoona, jossa on yksi venäläinen lentokelpoinen kuljetushelikopteri Mi-8 ja seitsemän amerikkalaista koulutushelikopteria. Laivaston mitoissa varustus vastaisi pariairokaksikkoa.

Tyyppihyväksyntää ei voida tehdä

Hanketta on viivästyttänyt ennen kaikkea tyyppihyväksyntä. Kopterin valmistaja NH Industries ei ole vieläkään toimittanut kaikkea suomalaisen kopteriversion hyväksymisessä tarvittavaa tietoa. Hyväksyntää ei voida tehdä ilman näitä tietoja. Myöhästymiset tulevat kalliiksi koptereiden valmistajalle. Myöhästymiset maksavat jo nyt vähintäänkin yhden kopterin hinnan sakkomaksuina. Sanktiot on nyt käytetty loppuun, joten kopterivalmistajalla ei ole enää mitään kiirettä koptereiden kanssa. Sakkomäärä eli 16 miljoonaa euroa ei enää kasva. Kuka teki näin typerän sopimuksen? Pitäisikö kauppa purkaa ja hankkia kuljetushelikopterit sieltä, missä niitä on saatavissa, jotta voidaan suuremmat tappiot välttää? Kalusto tulisi saada miehistön käyttöön.

Puolustusvaliokunta piti tilannetta kestämättömänä, koska puolustusvoimat ovat luoneet koptereille kotimaahan huolto- ja koulutusjärjestelmän, mikä sitoo merkittävästi resursseja. Koptereilla on tärkeä merkitys myös maanvoimien liikkuvuuden parantamisessa muun muassa valmiusryhmien osalta.

Puolustusvaliokunnalle kuuluu vastuu

Tämän hetken tilanteesta helikopterikaupoissa kuuluu vastuu eduskunnan puolustusvaliokunnalle. Sen puheenjohtajana toimii keskustan Juha Korkeaoja ja varapuheenjohtajana kokoomuksen Olli Nepponen. Puolustusvaliokunnan jäseninä vastuuta kantavat rkp:n Thomas Blomqvist, vihreiden Pekka Haavisto, kokoomuksen Juha Hakola, kokoomuksen Hanna-Leena Hemming, sdp:n Reijo Kallio, sdp:n Saara Karhu, keskustan Inkeri Kerola, vasemmiston Jaakko Laakso, sdp:n Reijo Laitinen, keskustan Juha Mieto, keskustan Lauri Oinonen, kokoomuksen Reijo Paajanen, sdp:n Sirpa Paatero, kristillisten Sari Palm ja keskustan Eero Reijonen.

Heidän pitäisi nyt selvittää, miten toimitaan helikopteriasiassa. Puretaanko kauppa vai tyydytäänkö vain seuraamaan katsellen toimettomana tilannetta? Olisi syytä selvittää kuka allekirjoitti alkuperäiset tilaussopimukset ja kuka on tehnyt päätökset näin tyhmistä kaupoista. Odotan poliitikoilta nyt muutakin kuin poliittisen vastuun kantamista. Poliittinen vastuunkato näkyy vasta eduskuntavaaleissa jos silloinkaan.

Kuva
MRH-90 vuonna 2005 Australian lentonäyttelyssä


palautteet


ei palautteita