Tuomioni syyt ja seuraukset – jatkuva ahojahti
Erkki Aho 27 10 2007, 11:16Ostin yhtiökumppanieni kanssa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisilta pesänhoitajilta Hannu Maskoselta ja Antti Latolalta 11.5.1995 talotehtaan kiinteistöt maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan.
Kaupan yhteydessä meiltä salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ja keskeneräisen tilauskannan suuruus ilmoitettiin 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se oli. Konkurssipesän päävelkojat olivat Suomen valtion yhtiöt Arsenal Oy ja Kera Oy. Kysymyksessä oli törkeä petos, sillä Suomen valtio oli etukäteen päättänyt, että perustettava yritys tullaan poistamaan markkinoilta ylikapasiteetin vähentämiseksi.
Kaupanvahvistajaksi kauppakirjoissa oli merkitty Ylivieskan käräjäoikeuden tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei todistajien mukaan ollut kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa, eikä myöskään kaupanvahvistajan todistaja Arto Ranta-Ylitalo. Kauppa oli siis kaikin puolin laiton ja rikollinen. Kauppa oli mahdollinen sen takia, että meidän yhtiömme osakkaiden joukkoon oli soluttautunut ns. saattohoitaja Jouni Remes, jonka tehtävänä oli poistaa yritys markkinoilta keinoja kaihtamatta.
Oikeusprosessin ensimmäinen väärä päätös
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä (Arsenal Oy ja Kera Oy) oli hakenut 13.11.1995 Ylivieskan käräjäoikeuteen saapuneella väärillä tiedoilla tehdyllä hakemuksella PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin ja haastanut viisi takaajaa oikeuteen erääntyneiden maksusuoritusten maksamatta jättämisestä. Ylivieskan kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari jätti haasteet toimittamatta tiedoksi muun muassa Heino Virralle ja Erkki Aholle. Oikeudessa Virtaa ja Ahoa oli edustanut heidän tietämättään heille täysin tuntematon sodankyläläinen asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut ko. päätöstä tiedoksi Virralle eikä Aholle. Näin nämä eivät voineet valittaa ko. päätöksestä, koska eivät tienneet koko oikeudenkäynnistä mitään, eivätkä saaneet ko. oikeudenpäätöstä tiedoksi lainkaan.
Asianajaja Jouni Vihervalli on kirjallisesti tunnustanut, ettei hänellä ollut Virralta eikä Aholta valtakirjoja, eikä toimeksiantoja asiassa. Poliisi ja laillisuusvalvojat eivät näe silti tässä asiassa mitään laitonta, rikoksesta puhumattakaan.
Oikeusprosessin toinen väärä päätös - konkurssipäätös
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä (Arsenal Oy ja Kera Oy) purkivat tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996 ja 18.4.1996. Kaupanpurut olivat lain mukaan lopullisia ja peruuttamattomia. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, sillä kaupat oli purettu. Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi kuitenkin Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman, että kanne on oikea. Petäjällä ei ollut valtakirjoja ja toimeksiantoja asiassa. Petäjä tunnustaa asian KRP:n kuulusteluissa. Ylivieskan käräjäoikeus tekee tietoisesti väärän päätöksen, sillä myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli antanut asiassa lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta. Konkurssipäätöstä ei toimitettu tiedoksi lainkaan Virralle ja Aholle, vaan päätös on todennäköisesti toimitettu Paavo M. Petäjälle, joka on esiintynyt oikeudessa näiden nimissä ilman Virran ja Ahon valtakirjoja ja toimeksiantoja ja heidän tietämättään. Konkurssipäätös on Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860.
Oikeusprosessin kolmas väärä päätös – tuomio olemattomasta velasta
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä (Arsenal Oy ja Kera Oy) oli hakenut suoritustuomion takaajia vastaan Ylivieskan käräjäoikeudessa väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu. Velkaa ei siis ollut olemassa. Kun pääsopimus puretaan, niin sopimuksen liitännäisetkään, eli takaukset, eivät voi jäädä voimaan. Ylivieskan käräjäoikeudessa väärän lausuman asiassa oli takaajien puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja antanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä, asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen. Luonnollisesti oikeuskäsittelyssä käytettiin hyväksi väärää konkurssipäätöstä. Tämän väärän päätös on Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900.
Velkojainkokouksessa Heiskari pääroolissa – asianajaja Keränen petti asiakkaansa
Velkojainkokouksessa toin esille, että konkurssi on mitätön, koska kaupat oli purettu. Asia sivuutettiin Heiskarin toimesta velkojainkokouksessa vähin äänin. Velkojainkokouksessa oli mukana asianajaja Asko Keränen, joka pyysi minut velkojainkokouksen jälkeen kahville. Hän sanoi, että konkurssi on varmasti laiton. Hän halusi ryhtyä asianajajakseni. Toimitin Asko Keräselle valtakirjan ja samoin Heino Virta toimitti Keräselle valtakirjan asian hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen jätti asian hoitamatta ja ilmoitti meille valitusajan umpeen kulumiseen jälkeen, kun häneltä asiaan tiedustelimme, että hän ei ole hoitanutkaan asiaa.
Kunnanjohtaja Kalliokoski Heiskarin avuksi
Olin mukana Kalajoen kunnalliselämässä. Olin Keskustan listoilla ja olin Kalajoen valtuuston ylivoimainen ääniharava. Olin perehtynyt erittäin hyvin yritystoimintaan ja ennen kaikkea Kalajoen matkailuasioihin. Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli myös samanaikaisesti kunnallisen matkailuyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän siis istui kahdella jakkaralla eli oli monessa asiassa esteellinen hoitamaan asioita. Kalajoen Hiekkasärkät Oy oli suurissa vaikeuksissa, kun sen tytäryhtiö Kalajoen Paratiisikylpylä Oy rakensi kylpylän. Olin vastustanut valtuustossa kylpylän rakentamista, koska mielestäni sillä ei ollut mitään kannattavuusedellytyksiä. Kylpylä rakennettiin, mutta yhtiö ajautui suoritustilaan ja kunta joutui ostamaan kylpylän varoineen ja velkoineen kunnalle yhtiön konkurssin välttämiseksi. Kunta sai vastattavakseen korkeakorkoista velkaa 27,2 miljoonaa markkaa. Kunnanjohtaja oli toiminut asioissa esteellisenä henkilönä ja yhtiön tilinpäätökset olivat tehty kyseenalaisella tavalla katteettomilla arvonkorotuksilla. Lisäksi kunnan päättäjiltä oli salattu taloudelliset asiat ja esimerkiksi yhtiölle hankittiin kunnan takauksella lainoja, joiden vastavakuudet olivat täydellistä huijausta. Siis vakuudet olivat olemattomia.
Olin kritisoinut menettelyä ja se oli vaikea paikka kunnanjohtaja Kalliokoskelle. Olin pyytänyt erityistilintarkastukset Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön. Koska siihen ei suostuttu, niin tein kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle KHT-tilintarkastaja antoi totuudenvastaisen lausuman ja eduskunnan oikeusasiamies teki ”ei anna aihetta”-päätöksen.
Kalajoen kunta päätti lähteä mukaan Keski-pohjanmaan ympäristökeskuksen Natura Life-projektiin. Rahoitushakemus oli tehty väärillä tiedoilla ja mukaan oli otettu itsenäiset Kallan karit itsehallintoelinten päätösten vastaisesti. Lisäksi Kalajoen kunta oli ilmoittanut hakemukseen mukaan Himangan kunnan 200 000 markan osuudella, vaikka Himangan kunnan päättävät elimet olivat tehneet asiassa kielteisen päätöksen.
Rahoitushakemus täytti siis törkeän petoksen tunnusmerkistön ja hakemus loukkasi itsenäisten Kallan karien itsehallintoa. Kysymys oli 12,2 miljoonan törkeästä petoksesta. Rahoitushakemuksen Kalajoen kunnan puolesta allekirjoittivat kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila.
Tein asiasta yleisönosastokirjoituksen Kalajokilaakso-lehteen ja kysyin siinä kunnan virkamiesjohdolta, että miten he ovat voineet allekirjoittaa tällaisen hakemuksen. Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski pelästyi kovasti, että jää kiinni rikoksestaan. Hän päätti, että hyökkäys on paras puolustus. Niinpä hän haastoi minut kunnianloukkauksesta Ylivieskan käräjäoikeuteen Kalajoki Sport-lehdessä olleen kirjoitukseni pohjalta. Lehden päätoimittajaa hän ei haastanut. Olin lehdessä kirjoittanut siitä kuin kuinka johtamallani PR-Teollisuus Oy:llä menee ja kysyin kirjoituksessani myös Quo Vadis Hiekkasärkät? eli minne menet Hiekkasärkät. Minä kirjoitin niin kuin asiat olivat, eli kunnan vastuulla on nyt noin 50 miljoonan markkaa matkailuvelkoja ja näistä on pitänyt maksaa kohta 10 vuotta korkoja.
Mielestäni matkailun velat eivät olleet missään järjellisessä suhteessa yhtiön toimintaan. Vaadin yhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy perusteellista selvitystä.
Kirjoituksissa ei ollut mainintaa lainkaan kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskesta! Kirjoitus ei täyttänyt kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä, mutta syyttäjä Sulo Heiskarin piti saada minut rikollisten kirjoihin omien tekojensa peittelemiseksi ja sama tavoite oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella. Kaikki muut selitykset ja perustelut tälle tapahtumaketjulle ovat ”satuja”.
Minun todistusaineistoani ei otettu lainkaan huomioon rikostutkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä. Minut tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta tuntuviin vahingonkorvauksiin ja erittäin suuriin oikeudenkäyntikuluihin. Kalliokoski sai rahat vakuutuksesta ja niitä rahoja vakuutusyhtiö on perinyt minulta jo yli kymmenen vuotta. Mielestäni menettely täyttää vakuutuspetoksen tunnusmerkistön, sillä oikeudenpäätös saatiin aikaan rikollisella menettelyllä. Syyttäjä Sulo Heiskari oli varmasti esteellinen ja oikeuden päätös oli varmasti väärä. Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen äitinä oli laamanni Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi. Minut piti suuren yleisön silmissä saada näyttämään rikolliselta. Sehän oli kuvio pankkikriisin oikeudenkäynneissä.
Katso lisää tietoa nettipäiväkirjani osoitteista:
"Menettikö Kallan karit itsehallintonsa"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/14.htm
"Onko Torstilla puhdas omatunto – velkavankeus oikeusturvavakuutuksesta!"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/133.htm
Tuomio velallisen epärehellisyydestä
Pyrimme Heino Virran kanssa saamaan oikeutta asioissa. Siksi teimme jopa toisistamme tietämättä kanteluja poliiseista, syyttäjästä ja muista rikollisista laillisuusvalvojille. Näiden kanteluiden vastauksista saimme kootuksi uusia murusia, joita yhdistelemällä ja kokoamalla kokonaisuus alkoi selvitä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola sekä syyttäjä Sulo Heiskari alkoivat tuntea olonsa epämukavaksi. Niinpä Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä (Arsenal Oy ja Kera Oy) haastoi minut oikeuteen velallisen epärehellisyydestä.
Kun olin lähtenyt mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, niin olin ottanut Merita-pankista lainaa 100 000 markkaa osakepääomaa varten. Lainan vakuudeksi ei käynyt vaimoni kanssa omistamamme kesämökki, koska se oli vuokratontilla. Tein niin, että veljeni takasivat tuon 100 000 markan lainan ja vastavakuudeksi minä ja vaimoni teimme panttisopimuksen veljilleni kesämökistä. Olin myynyt myöhemmin pantinhaltijoiden suostumuksella kesämökkiosuuteni vaimolleni.
Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Sulo Heiskari syytti minua velallisen epärehellisyydestä, koska olin myynyt pantatun kesämökkini puolikkaan vaimolleni. Minut tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen, mikä muutettiin sitten ehdolliseksi vankeudeksi. Päätös on varmasti väärä, mutta Ylivieskan käräjäoikeuden väärällä päätöksellä haluttiin hiljentää minut. Syyttäjä Sulo Heiskari oli kiistattomasti esteellinen ja saatava, jonka perusteella oikeutta käytiin, sekin oli saatu aikaan Ylivieskan käräjäoikeuden väärällä päätöksellä.
Lisää vääriä päätöksiä – henkilökohtainen konkurssi
Asianajaja Hannu Maskosella alkoi verenpaine nousta, kun Heino Virran kanssa jatkoimme taistelua oikeuden saamiseksi. Maskonen esitti, että maksakaa hänelle 10 000 markkaa ja jättäkää asioiden penkominen. Jos suostumme hänen ehdotukseensa, niin hän ei hae meitä henkilökohtaiseen konkurssiin. Tässä Maskosta avusti myös varatuomari Paavo M. Petäjä laittamalla konkurssipesääni 100 000 markan saatavan, vaikka en ole ollut koskaan Paavo M. Petäjälle penniäkään velkaa.
Heino Virran kanssa emme suostuneet tällaiseen asianajaja Hannu Maskosen ehdotukseen. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä (Arsenal Oy ja Kera Oy) haki meidät, varattomat ihmiset, konkurssiin. Sen jälkeen asianajaja Hannu Maskoselle tuli omantunnon tuskia ja hän päätti tehdä oman ratkaisunsa. Hän putosi ulkomailla hotellin parvekkeelta ja kuoli.
Työvoimatoimistonjohtaja Lahola Heiskarin avuksi
Työvoimatoimistonjohtaja Tapio Lahola työskenteli syyttäjä Sulo Heiskarin kanssa samassa pienessä toimistorakennuksessa. Työvoimatoimistonjohtaja Tapio Lahola katkaisi työttömyyskorvaukseni poikkeuksellisella tavalla. Keneltäkään muulta Suomessa ei ole katkaistu työttömyyskorvauksia vastaavalla tavalla. Kun valitin asiasta eri instansseihin ja esiinnyin jopa Hannu Karpon ohjelmassa Karpolla on asiaa, niin työvoimatoimistonjohtaja hermostui. Minä hain sitten starttirahaa, koska en saanut työttömyyskorvauksia. Halusin ryhtyä tekemään töitä oman yritykseni kautta. Lahola katkaisi starttirahani heti alkuunsa kostona, kun olin valittanut hänen toiminnastaan. Sen jälkeen hän teki minusta rikosilmoituksia pilatakseen minun maineeni, jotta en voisi toimia yrittäjänä. Siinä hän onnistui, koska oman konsulttiyritykseni toiminta perustuu luottamukseen. Lahola oli tehnyt rikosilmoituksen minusta petoksesta. Syyttäjä Heiskari teki yhden oikeankin päätöksen minua koskien. Hän katsoi, ettei ollut näyttöä petoksesta. Tein rikosilmoituksen Laholasta perättömästä ilmiannosta. Syyttäjä Heiskari ei kuitenkaan nostanut syytettä Laholaa vastaan, vaikka näyttö oli kiistaton.
Lahola teki sitten rikosilmoituksen syyttäen minua kunnianloukkauksesta. Syyttäjä Heiskari nosti syytteen minua vastaan. Tämä oikeudenkäynti oli siis täysin Heiskarin järjestelemä, koska hän oli joutumassa nyt niin ahtaalle, että minulle piti saada Ylivieskan käräjäoikeuden väärä päätös aikaan. Tavoitteena oli leimata Erkki Aho suuren yleisön silmissä rikolliseksi.
Katso tarkemmin nettipäiväkirjani kohtia:
"Erikoinen isänpäivä – Erkki putkassa"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/19.htm
"Kalajoen työvoimatoimiston ”laho päätös”- elinkautiset vaikutukset"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/168.htm
"Starttiraha katkaistiin kostona – maineen mustaaminen"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/169.htm
"Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti – Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/170.htm
"Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot vahvistukset"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/85.htm
"Päätön päätös korkeimmassa hallinto-oikeudessa"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/166.htm
"Kiirehtimispyyntö Rovaniemen hovioikeudelle"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/178.htm
"Tehtyä ei saa tekemättömäksi – kiirehtimispyyntö Rovaniemen hovikoikeudelle"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/190.htm
Todistusaineistot asiakirjakopioineen löytyvät päiväkirjassani alkaen kohdasta
"Konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/190.htm
ja päättyvät kohtaan
"Otteita todistusaineistosta 1901"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/277.htm
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen
Olemme valittaneet asioista Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen. Pian kuitenkin huomasimme, että suomalaisilla ei ole mahdollisuutta saada oikeutta siellä, jos hakemus lähetetään suomenkielellä. Siksi suosittelen kaikille jotka suunnittelevat valitusta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, että perehtyvät asiaan asiantuntijan avustuksella ja tekevät valituksensa englanninkielellä. Silloin muutkin tuomarit ymmärtävät mistä on kysymys. Suomalaisilla on asioissa oma ennakkosensuuri. P. Pietarinen on yksi niistä henkilöistä, jotka estävät suomalaisten oikeudensaannin EIT:ssä (Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin) ja toinen henkilö on tuomari Päivi Hirvelä.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.ihmisoikeudet.net/Lakijaturva/lakijaturva_5_13.html
Valittaminen Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32350&contentlan=1&culture=fi-FI
Kansainväliseen rikostuomioistuimeen
Olen huomannut, ettei Suomessa saa oikeutta, sillä pankkikriisin rikollisille on annettu syytesuoja ja asiat on julistettu salaisiksi. Poliittiset päättäjät ovat puuttuneet riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan perustuslain vastaisesti. Suomessa laman johdosta tehtiin Stakesin mukaan noin 14500 itsemurhaa. Tämä täyttää kansanmurhan tunnusmerkistön. Mielestäni kysymys on jatketusta rikoksesta. Kansalaiset eivät saa asioissa vieläkään oikeutta. Siksi laitoin asian Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsittelyyn.
Katso tarkemmin:
"Kansainvälisen Rikostuomioistuimen (ICC) käsittelyyn"
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/417.htm
Tarkempaa tietoa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta osoitteessa:
http://www.un.dk/finnish/international%20law/ICC/icc.htm
YK:n ihmisoikeuskomissiolle
Tein valituksen Suomen ihmisoikeustilanteesta myös Yhdistyneiden kansankuntien Ihmisoikeuskomissiolle, josta saa tarkempia tietoja osoitteesta:
Human Right
http://www.un.org/rights/
Summarum
Vääristä tuomiosta on ollut merkittäviä seurauksia. Niin valtavia, että monen ihmisen käsityskyky ei yllä moista edes kuvittelemaankaan, mihinkään tuntemaansa vertaamaan.
Niin sanottu ahojahti on vihdoinkin lopetettava.
Kuva H.K.
Asioita: kello käy, pallo pyörii ja Aho ahkeroi