Kalajokisten veronmaksajien ylivoimainen enemmistö vastusti poikkeuksellisen näyttävästi kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon ajamaa kouluverkon supistamissuunnitelmaa. Suunnitelman mukaan Kalajoen 14 kyläkoulusta lopetetaan puolet lähivuosien aikana. Supistamissuunnitelma juntattiin läpi 19.12.2003 valtuuston kokouksessa.

Elävän kylän tunnusmerkki

Kyläkoulu on osoitus elävästä kylästä. Kyläkoulut muodostavat kovan ytimen toimivalle, omavaraiselle kyläyhteisölle. Koulu on elävän kylän symboli. Koulun sulkeminen on kuolinisku kylän kehitykselle. Koulujen lakkauttamisen vastustamisessa on ollut kysymys maaseudun elinehtojen torjuntataistelusta. Lakkauttamalla koulu lisätään muuttoa kylältä. Koulun lakkauttaminen tappaa kyläyhteisön.

Kalajoella lähikoulujen määrän supistumisessa jätettiin kylien intressit lähes kokonaan huomioonottamatta. Kalajoella virkamies- ja luottamusmiesjohto meni kylille nokka pystyssä ja takki auki kertomaan vähän siihen tyyliin, että minä ja mieheni sekä meidän karjakko on päättänyt, että tämä koulu suljetaan säästösyistä. On selvää, että ylimielisesti ylhäältäpäin organisoidut koulujen lakkauttamistoimet, joissa jätettiin kyläläisten toiveet huomioimatta, aiheutti erittäin suurta katkeruutta.

Kalajoella tehtiin aikanaan suuri virhe kun kyläkoulujen keittolat lopetettiin ja siirryttiin keskuskeittiönsysteemiin. Keittoloiden lopettamisessa ei syntynyt säästöä, vaan päinvastoin kustannukset kasvoivat kunnan kirjanpidosta saatujen tietojen mukaan yli puoli miljoonaa tapettua markkaa. Samalla menetettiin niitä kaivattuja naistyöpaikkoja, jotka elävöittävät koulun ja koko kylän toimintaa. Koulukeittoloilla oli myös positiivinen vaikutus kylän elintarviketuotantoon. Keskittäminen aiheutti suuret vahingot tällekin toiminnalle.

Historia osoittaa selvästi, että koulun lopettaminen kylältä merkitsee elävän kylän kuolemaa ja se on kuolinisku kylälle. Se on kylien tappopolitiikkaa. Olisi pitänyt toimia niin, että olisi tehty ns. haittavaikutusselvitys, jossa olisi kartoitettu etukäteen ne haitat ja vahingot mitä koulun sulkeminen kylälle aiheuttaa. Kalajoella toimittiin erittäin taitamattomasti ja ylimielisesti. Seurannaisvaikutukset näkyivät erittäin selkeästi kunnallisvaaleissa 2004 jolloin sitoutumaton Pro Kalajoki nousi Kalajoen kaupunginvaltuuston toiseksi suurimmaksi ryhmässä kuudella valtuutetullaan.

Mikä on lapsen etu?

Koulujen lakkauttamisessa on unohdettu kokonaan tärkein asia eli lasten etu. Esko Kalaojan tutkimus Kyläkoulutko malli koulujen kehittämiselle antaa selkeät perusteet kyläkoulujen säilymiselle. Pienet maaseutukyläkoulut ja niitä ympäröivät yhteisöt muodostavat ehjän, saumattoman kokonaisuuden. Vanhemmat ovat mukana koulun toiminnassa aktiivisesti erilaisissa projekteissa, retkissä ja tapahtumissa, joissa koulun ja sen ympäristön eristyneisyys poistuu.

Yhdyskuntaluokkaopetus takaa paremman oppimisympäristön erillisluokkaopetukseen verrattuna. Tiedollisissa suorituksissa ei ole eroja, mutta lähes kaiken tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa yhdysluokkien oppilaat ovat edellä. Yksikään tutkimus ei osoita, että opetus kolmiopettajaisessa kouluissa olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa kuin kaksiopettajaisessa koulussa.

Pienelle koululle on ominaista perhemäisyys, kun taas iso koulu on laitosmainen. Tutkimuksissa iso koulu on todettu massatuotantotehtaaksi, jolle on ominaista sulkeutuneisuus, jähmeys ja muodollinen luokkaopetus. Pieni koulu on perhemäinen, epävirallinen, turvallinen, tuttu ja joustava.

Väitöskirjassaan Pienten koulujen opetuksen kehittäminen Taina Peltonen tuo esille samoja asioita. Yhdysluokkaopetuksen eduiksi hän näkee sen, että lapsen sosiaalinen asema voi muuttua joka vuosi. Lapset tottuvat itsenäiseen työskentelyyn ja oma-aloitteisuuteen. Peltosen mukaan yhteistyö ja sosiaalisuus hallitsevat käytöstä. Nuoret oppivat tutkimalla vanhempia ja vanhempien vastuunkanto kehittyy.

Pienillä kouluilla on yleensä monipuolinen, puolivilli ympäristö lapsille pihoineen. Lähistöllä on urheilukenttä, metsää ja peltoa, luonto. Luonnolliset puitteet kehittävät luovuutta ja vahvistavat ympäristösidettä. Etuna on myös maaseudun rauhallinen elämäntapa. Ulkoleikkejä ja liikuntaa voidaan harrastaa paljon enemmän kuin ison koulun pihalla.

Lapsen edun kannalta katsottuna etuna ovat myös lyhyemmät koulumatkat, ei kyydityksiä, ei odottelua. Kouluympäristö on tuttu ja turvallinen ympäristö. Omaan kylään juurtuminen, virikkeellinen kouluympäristö, läheinen suhde opettajaan, yksilöllisen ohjauksen tarve vähenee, ongelmiin puuttuminen on nopeaa. Näihin samoihin asioihin ovat kiinnittäneet huomiota N. Nykänen ja T. Väkeväinen tutkimuksessaan Kyläkoulut – mahdollisuuksien meri sekä T. Hyvönen ja A. Rovansalo tutkimuksessaan Kyläkoulun oppilaan tulevaisuuden kuvat.

Hallitus apuna

Vanhasen hallituksen esityksestä kyläkoulujen valtionapujärjestelmää muutettiin suuria kouluja suosivaksi. Vanhasen hallitus on omilla toimillaan ollut autioittamassa suomalaista maaseutua ja tappamassa kyläyhteisöjä. Tämä on ollut väärää politiikkaa. Saattaa olla, että tällä politiikalla on vaikutusta jopa vaalitulokseen ainakin täällä Oulun vaalipiirissä.