Miljardien veronkierto oikeuskansleri Jaakko Jonkan päätöksellä?

Erkki Aho   28 10 2007, 20:10

image

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on päätöksellään hyväksynyt epäillyt laittomuudet ja hyväksynyt miljardien eurojen veronkierron. Eduskunta on hiljaisella siunauksella hyväksynyt rikolliseksi epäiltävän menettelyn. Talousrikollisuus on rikkaille sallittua. Useiden miljardien eurojen verotulot jätettiin perimättä noin kymmenen vuoden ajalta. Suomessa köyhille ja rehellisille leipäjonot vain pitenevät, rikkaille annetaan rikoksetkin anteeksi.


Näin toimii oikeusvaltio nimeltä Suomi. Täysin oikeellisuuden vastaisesti.

Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan
on valhe vallan päällä ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan
Ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan
Kas, köyhän leivän syövät nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät ja häntä vainoovat
He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa
Korvaansa tukkeaapi tuon raukan huudolta
He armotonna veivät osuuden orpojen.
He söivät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.

Hallintarekisteri

Hallintarekisteri on arvo-osuusrekisteri, jossa näkyy osakkeen todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hoitaja. Hallintarekisteröidyt osakkeet oikeuttavat osinkoihin ja osakeantiin, mutta niiden nojalla ei voi käyttää äänivaltaa yhtiökokouksissa. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei tule julkiseksi. Veronkierto ja rahanpesu ovat hallintarekisterin kautta mahdollisia. Rekisterissä on melkoinen rahapotti ja käytännössä kukaan ei voi tietää kuka rahat omistaa. Hallintarekisteriin voidaan hallintatodistuksen omistajan asemesta merkitä ulkomainen pankki, välitysliike tai muu yhteisö, jonka hoidossa arvo-osuudet ovat omistajan toimeksiannon perusteella. Jos hallintarekisteriin ilmoitetaan osakkeiden omistajaksi esimerkiksi veroparatiisisaarelle rekisteröity yhtiö, josta ei ole mahdollista saada tietoa tai selvittää yhtiön edunsaajaa, niin anonyymi omistus on mahdollinen. Toistaiseksi hallintarekisteri on avoinna vain ulkomaisille sijoittajille. Suomalaisista pörssiosakkeista 52 % on ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomaisten omistajien nimiä ei yleensä tiedetä. He kätkeytyvät sellaisten ulkomaisten pankkien nimien taakse, jotka säilyttävät osakkeita omistajien puolesta. Kun suomalaisyhtiöt maksavat ulkomaisille omistajilleen osinkoja, ne toimitetaan saajille näiden omaisuushoitajien kautta.

Veronmaksuvelvollisuus

Ulkomaisomistajalta on pörssiyhtiön lain mukaan pitänyt periä maksetusta osingosta 28 prosentin suuruinen lähdevero. Ulkomaalaisomistaja on ollut oikeutettu saamaan osinkoa sitä alemmalla verokannalla, jos hän on asunut maassa, jonka kanssa Suomella on ollut kahdenvälinen verosopimus alemmasta verokannasta. Esimerkiksi Iso-Britannian kanssa Suomella on ollut sopimus, jonka mukaan englantilainen osingonsaaja on saanut osinkonsa verottomasti, jos hän on toimittanut osinkoa maksaneelle suomalaiselle pörssiyhtiölle tarkat henkilö- ja muut yhteystietonsa. Ilman sellaista ilmoitusta on suomalaisyhtiön on pitänyt pidättää osingonsaajalta 28 prosentin suuruinen osinkovero.

Suomalaiset pörssiyhtiöt eivät kuitenkaan ole noudattaneet Suomen lakia, vaan osinkoja on maksettu hallintarekisteröidylle ulkomaalaisomistajalle verottomasti ilman omistajien ilmoittamia yksityiskohtaisia tietoja. Se on avannut omistajille merkittävän veronkierto- ja veronvälttämisluukun. Erillisellä asetuksella on annettu määräys: ”Jollei rajoitetusti verovelvollinen ennen suorituksen maksamista esitä maksajalle lähdeverokorttia tai ilmoita tälle nimeään, syntymäaikaansa ja osoitettaan kotivaltiossa, lähdevero on aina perittävä niiden prosenttimäärien mukaisesti, jotka lähdeverolain 7 §:ssä säädetään.” Suomalaiset pörssiyhtiöt eivät olleet vaatineet osingon saajilta tällaisia tietoja. Osingot oli siitä huolimatta maksettu verottomasti, vaikka niistä olisi pitänyt pidättää 28 prosentin lähdevero.

Verottaja laiminlöi tehtävänsä

Veroviranomaiset ”siunasivat” vuosia jatkuneen laittomuuden. Virkavalta ei ryhtynyt omatoimisesti toimiin verotarkastuksissa havaitun laittomuuden korjaamiseksi, vaan vaati muuttamaan lakia. Lain muutos ei voi olla taannehtiva. Mihin lakipykälään perustuu virkamiehen oikeus olla noudattamatta lakia? Kysymys on pörssiyhtiöiden myötävaikutuksella tapahtuneesta miljardiluokan lainkierrosta ulkomaalaisomistajien hyväksi. Veroviranomaiset toimivat selkeästi vastoin lakia.

Helsingin Sanomat uutisoi

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 19.10.2005. Uutisen mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jättäneet perimättä noin miljardi euroa vuodessa ulkomaisilta osakkeenomistajilta. Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen oli laskenut, että pörssiyhtiöt olivat pidättäneet ulkomaalaisomistajilta veroja lähes 5 000 miljoonan euron vuosittaisista suomalaisosingoista yhteensä 6 %, kun oikea ennakonpidätysprosentti olisi ollut 28 %. Käytäntö on ollut se, että omistajien ei ole tarvinnut toimittaa lain vaatimia tietoja osingon maksajalle. Sen käytännön mukaan valtiolle on jäänyt tilittämättä ennakonpidätyksiä miljardi euroa vuodessa.

Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa jutussa Helsingin Sanomissa kerrotaan näin:
“Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat maksaneet ainakin kymmenen vuotta osinkoja ulkomaisiin hallintarekistereihin vastoin lakia. Asia on ollut vuosia verottajan tiedossa, mutta verotarkastajat ovat tyytyneet vain huomauttelemaan pörssiyhtiöitä."
"Pörssiyhtiöiden olisi pitänyt varmistua osinkojen lopullisen saajan kansallisuudesta, mutta yhtiöt ovat tyytyneet ulkomaisten pankkien ilmoituksiin. Esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003 pörssiyhtiöiden olisi pitänyt pidättää osingoista ennakkoon noin miljardi euroa vuodessa, koska saajien kansallisuutta ei ollut varmistettu."

Kantelu oikeuskanslerille
Europarlamentaarikko Esko Seppänen teki asiasta kantelun oikeuskanslerille. Seppänen pyysi oikeuskansleria selvittämään voiko verohallinnon virkamiehillä olla oikeus siunata lain rikkominen ja jättää toimeenpanematta lainmukaiset perintätoimet. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka vastasi europarlamentaarikko Esko Seppäselle 20.8.2007 näin:
”Asian yksityiskohtaisempi selvittäminen on käsitykseni mukaan käytettävissäni olevin keinoin käytännössä mahdotonta ja pyydän ministeriötä ilmoittamaan minulle 1.4.2008 mennessä onko mainittujen säännösten soveltamista koskeva ongelma poistunut”.
Näin oikeuskansleri Jaakko Jonkka siunasi Suomen lain noudattamatta jättämisen.

Ministeriön lausunto

Valtionvarainministeriö katsoi,
”että vallinneissa olosuhteissa ja erityisesti yhtiöiden luottamuksensuojan huomioon ottaen, on pidättyminen maksuunpanoista ollut perusteltua”.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin.
Suomen laki ei tunne käsitettä ”vallinneet olosuhteet”.
Suomen laki ei myöskään tunne käsitettä ”yhtiöiden luottamuksensuoja”.
Minun oikeustajuni mukaan tällaiset syyt eivät voi olla lain rikkomisen hyväksymisperusteita.

Verohallinnon lausunto

Verohallitus myönsi, että menettely ”ei ollut voimassa olleiden säännösten ja ohjeiden mukainen”. Verohallituksen sisäinen tarkastus perusteli ottamaansa käytäntöä sillä, että lain rikkominen oli jatkunut pitkään: ”koska vuosi-ilmoitusten mahdollisiin vajavaisuuksiin ei ollut aiemmin puututtu, ei jälkiverotuksia tai maksuunpanoja asian johdosta syntyneen luottamuksensuojan vuoksi esitetty”. Jos pörssiyhtiöille olisi jälkikäteen tullut seuraamuksia lain rikkomisesta, ”maksuunpano olisi yritysten kannalta johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen”.

Lain muutos

Kun suomalaiset pörssiyhtiöt olivat ottaneet lain omiin käsiinsä ja jättäneet perusteettomasti lähdeveron perimättä, lakia muutettiin vuonna 2005. Vanhasen hallituksen peruste lainmuutokselle oli se, että lain noudattaminen ”vaikuttaa epäedullisesti suomalaisten yhtiöiden osakekurssien kehitykseen”. Samalla annettiin hiljainen hyväksyntä käytännölle, jonka mukaan pörssiyhtiöiden ei ole tarvinnut noudattaa Suomen lakia – eikä niiden tarvinnut maksaa jälkikäteen valtiolle lain mukaisia pidättämättä jätettyjä lähdeveroja.

Hallituksen esitys oli HE 118/2005. Katso ja ihmettele:
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+118/2005&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Luettelo suomalaisista pörssiyhtiöistä löytyy netissä osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_p%C3%B6rssiyhti%C3%B6ist%C3%A4

Riittävän suuri rikos

Kun pörssiyhtiöt rikkovat lakia, niin rikos on niin suuri, että sitä ei ilmeisesti voida laillisin keinoin ratkaista.. Verottajan ja oikeuskanslerin tulkinnan mukaan Suomen laki ei koske porssiyhtiöitä. Mitä enemmän pörssiyhtiö saa duunarin selkänahasta irti, sen parempaa palkkaa ja optioita pörssiyhtiön johtajalle annetaan. Samalla myös pörssiyhtiöiden osakkeenomistajat saavat enemmän osinkoja, joista pörssiyhtiö jättää verot perimättä verottajan hyväksyessä lainvastaisen menettelyn.

Normaalia palkansaajaa kohdellaan eri tavalla. Verottaja on esimerkiksi ryhtynyt jälkiverottamaan komennusmiesten verottomia päivärahoja. Verottaja tulkitsee lakeja oman mielensä mukaan ja jälkiverottaa vuosia sitten maksettuja päivärahoja. Suomen perustuslain 6 §:n kaikki ovat yhdenvertaiset lain edessä. Mielivaltaisuus on rikollisuutta yhtä lailla verrattavissa mihinkä tahansa rikkomukseen, varkauteen tai väkivaltaiseen tekoon. Laki on menettänyt merkityksensä. Lakimiehiäkään ei oikeastaan enää tarvita, koska mitään sääntöjä ja lakeja ei noudateta. Raha ei tunne lakia tai moraalia.

Herrat saavat erilaisen kohtelun mitä tavallinen kansalainen. Riittävän suuri rikos ei kuitenkaan oikeuta herroja elämään kuin siat vatukossa tavallisten kuuliaisten kansalaisten kustannuksella. Näihin herroihin kuuluu paitsi keinottelijoita pörssiyhtiöissä, niin valitettavasti myös kansan valitsemia edustajia ja kansan verorahoilla palkattuja virkamiehiä. Rahaedun sijasta heidän temmellyskenttänsä on päästää valittuja sikoja piehtaroimaan vatukossa ja sellaisen ansiosta saavat pitää pai(l)kkansa. Elämme tässä lain, hallinnon, rahan ja korruption hämärällä raja-alueella. Oikeuskanslerin tekemiä päätöksiä, verottajan menettelyä tai valtiovarainministeriön perusteluita en voi hyväksyä oikeina toimina.

Kuvamanipulaatio
SunWork
Irvikuva lakikirjan kannesta

palautteet


Olisiko tässä kohteliasta mainita, että tekstin pääosa on kopioitu Esko Seppäsen blogista? Vai pitäisikö Esko Seppänen vaatia tilille plagioinnista? http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content& ;task=view&id=467&Itemid=101