Eläkeläiset, äänestättekö keskitysleirinne vartijoita?
Edellisissä eduskuntavaaleissa kansa antoi Keskustalle vaalivoiton, mutta mitä antoi keskusta eläkeläisille: kokonaista viisi euroa! Pelkällä kansaneläkkeellä ja pienellä työeläkkeellä ei Suomessa pärjätä.

Välikysymyskeskustelussa 19.9.2006 eläkeläisten taloudellisen aseman parantamiseksi perussuomalaisten puheenvuoron käytti puheenjohtaja Timo Soini. Hän totesi puheenvuorossaan seuraavaa:
”Hallitusherra toisensa jälkeen on paukutellut henkseleitään siitä, kuinka hyvin Suomella nyt menee. Talous on kasvanut ja jakovaraa on syntynyt, mutta tuloerot ovat kasvaneet. Keskusta rohmusi vaalivoiton mm. lupaamalla eläkeläisten aseman parantamista, lupauslinkona toimi nykyinen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Rahaa eläkkeiden varassa eläville ei ole herunut, mutta vaalien alla taas lupaukset rehottavat. Maakuntalehdet ovat väärällään kansanedustajien kolumneja, joissa vaaditaan ruuan arvonlisäveron alentamista ja eläkkeiden korottamista. Kyllä Kepu kehtaa! Vaalijallitus on täydessä käynnissä. Hallituksella on nyt valta sekä rahat, missä on teot? SDP on antanut suurimmat verohelpotukset sileäkätisille suuromistajille, joilta se poisti varallisuusveron. Tästä ei SDP ruusurynnäköllä ja pahvimukista tarjotulla haalealla saludolla selviä. Tosiasiat ovat selvät.”

Miksi eläkerahastot tyhjennettiin?
Toimittaja Markku Rouhiainen on tiivistänyt eläkeläisten kohtaloon vaikuttaneet tapahtumat seuraavin sanoin:
”Koivisto heilutti tahtipuikkoa kun eläkerahastot tyhjennettiin. Kun Suomelta loppuivat rahat ja valtionvelka oli ulkomaanvelan osalta yli 60 % bruttokansantuotteesta, EU-kelpoisuus oli menetetty. Unioniin liittymisestä oli jo päätetty. Presidentti Mauno Koivisto ilmoitti jo 1992, että Maastrichtin sopimukseen sitoudutaan. Reunaehdot olivat tiedossa, ja juuri ne eivät Suomen kohdalla kelvanneet. Oli yksi taho, jossa oli vielä rahaa - eläkerahastot. Valtio ja pankit tekivät sopimuksen ja rahoitussuunnitelman, jossa yrityksen joutumisella konkurssiin eläkerahaston ei tarvinnut antaa lainaa ja tuo pääoma jäi eläkekassan vapaasti sijoitettavaksi pääomaksi. Eläkerahastot tyhjennettiin ulkomaisen lainan lyhennyksiin! Nyt rahastot ovat tyhjillään ja ikänsä puurtaneiden jäädessä työeläkkeelle eläkkeen määrä ei olekaan luvattu 60 % palkasta vaan korkeintaan 45 %. Valtio ja pankit tarvitsivat toisiaan. Eläkerahat pumpattiin pankkien kiinteistökauppoihin ja sitten kiinteistöt myytiin eläkerahastoille. Osa meni Kouri-kauppojen tappioihin, osa valtion joukkovelkakirjoihin, joita eläkerahastot ostivat ja pelastivat valtion. Mutta pankit olivat yhä pulassa. Sitten kaadettiin ensihätään 32500 yritystä! Alkoi panttipeli. Velallisten omaisuudet rosvottiin laillisesti ja siirrettiin omaisuudenhoitoyhtiöille. Pankit huseerasivat kuin siat vatukossa ja pankkitarkastusvirasto käänsi katseensa Suomenlahden ulapalle, kun myyntivoitot kirjattiin pankkien taseisiin”, näin kirjoitti toimittaja Markku Rouhiainen.

Mikä on taitettu indeksi?
Eläkeläisille ei voitu maksaa heidän ansaitsemiaan eläkkeitä. Siksi ryhdyttiin pienentämään eläkkeitä. Siihen keksittiin keinot, pohjaosan leikkaus ja taitettu indeksi. Vuosittaisten eläkkeiden tarkistus tehdään ns. eläkeindeksiä käyttäen. Se on tietty laskennallinen prosenttiluku. Se ilmaisee, kuinka monta prosenttia eläkkeet nousevat aina vuoden alusta lukien. Työeläkelaki astui voimaan 1962. Tämän lain 9. pykälän mukaan eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidottiin palkkaindeksiin. Palkkojen ja eläkkeiden tarkistus tapahtui samalla prosenttikertoimella.

Vuoden 1977 alusta lukien eläkkeiden tarkistus sidottiin ns. puoliväli-indeksiin. Siinä oli palkka- ja kuluttajaindeksiä saman verran eli 50 % kumpaakin. Erittäin merkittävä heikennys eläkkeisiin, koska kuluttajahintaindeksin korotusvaikutus eläkeindeksiin on pääsääntöisesti heikompi kuin palkkaindeksiin.
Vuoden 1966 alusta lukien yli 65-vuotiaille säädettiin ns. taitettu indeksi. Lisäksi laki antoi heille varsin epäonnistuneen nimen ”eläkeikäiset”. Taitettuun indeksiin tuli palkkaindeksiä 20 % ja kuluttajaindeksiä 80 %. Jo ajalla 1996-2004 yli 65-vuotiaiden taitettu indeksi jäi jälkeen palkkaindeksistä 18,8 %.

Vuoden 2005 alusta lähtien taitettu indeksi koskee kaikkia eläkeläisiä. Taitettu indeksi korotti eläkkeitä 0,93 % kun palkkojen korotus oli 3,5 %. Eräillä aloilla korotus lähentelee kuutta prosenttia. Ajalla 1992-2005 palkansaajien reaaliansio kasvoi 28-29 % ja eläkeläisten 1,5-4,9 %. Eläkeläisten on syytä herätä reagoimaan tilanteeseen. Eläkkeiden korjaus ei ole kiinni rahasta vaan poliittisesta tahdosta.

Mikä on pohjaosan leikkaus?
Paavo Lipposen hallitus aloitti pohjaosan leikkaamisen lähes 400 000 eläkkeensaajalta vuonna 1996. Pohjaosan leikkaus koskettaa niitä melko pientä eläkettä saavia, jotka ovat vuosikymmenten ajan tehneet työtä matalapalkkaisissa tehtävissä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin sekä maksaneet eläkemaksuja työelämänsä ajan.

Vuonna 1995 säädetyllä lailla (1491/1995) kansaneläke muutettiin kokonaan ns. eläkevähenteiseksi eläkkeeksi, jolloin kansaneläkkeen pohjaosaa ei enää myönnetty, kun muut eläkkeet ylittävät lisäosaan oikeuttavan tulorajan. Vuoden 1997 alusta lähtien uusissa eläkkeissä ei enää erotettu toisistaan pohjaosaa ja lisäosaa.

Samalla pohjaosa leikattiin asteittain kokonaan pois niiltä eläkeläisiltä, joiden eläkkeeseen ei kuulunut lisäosaa lain voimaan tullessa. Pohjaosaa on leikattu kahdesti, vuoden 1996 alussa ja vuoden 1997 helmikuussa. Näitä ns. leikatun eläkkeen saajia oli 411 000 maaliskuun lopussa 1997.

Välikysymyskeskustelu
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi välikysymyskeskustelussa näin:
”Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ja taitettu indeksi ovat vanhojen puolueiden politiikan tulosta. Samojen tahojen tahto toteutuu myös viiden euron murutarkistuksessa, jota hallitus korskeasti kehuu tasokorotukseksi. Hallituksen kylmät kaavailut eläkeläisten kohdalle paljastuvat myös tutkittaessa valtiontalouden vuosien 2007-2001 kehysbudjetointia. Sinne ei ole sisällytetty erillisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan eläkkeensaajatalouksien ostovoimaa. Tosiasia on: pelkällä kansaneläkkeellä ja pienellä työeläkkeellä ei Suomessa pärjätä.

Eläkkeensä varassa elävien suomalaisten on muutettava äänestyskäyttäytymistänsä, ennen ei korjauksia tule. Väärinkäytetty puolueuskollisuus on heitettävä romukoppaan ja tuettava rehellistä perussuomalaista linjaa. Edellisissä eduskuntavaaleissa kansanedustaja Kääriäinen, höyry hartioista nousten julisti, että antakee voemaa niin asiat korjataan. Voemoo tuli, mutta korjauksia ei. Kansa antoi Keskustalle vaalivoiton, mutta mitä antoi keskusta eläkeläisille: kokonaista viisi euroa.”

___________________________________________________________

Kiitos Seija!

Kiitos Kaj Karlssonille kommentista. Mielestäni eläkeläisten kannattaa keskittää äänensä Perussuomalaiselle puolueelle. Timo Soinin ja perussuomalaisten linja on selkeä ja kirkas eläkeläisten asioissa. Me ajamme eläkeläisten asioita kaikin mahdollisin keinoin jotta saamme lopetettua eläkeläisten sortamisen Suomessa. Olen monesti kärjistäen kysynyt, että äänestävätkö eläkeläiset keskistysleirinsä vartijoita eli niin sanottuja vanhoja puolueita. Nyt kannattaa vaikuttaa perussuomalaisten kautta.