Mitä on rautiolaisuus?

Erkki Aho   05 07 2007, 1:36

image

image

image

image

image

Rautio-viikko on yksi kesätapahtuma Suomessa. Rautiolaisuutta juhlitaan koko viikon ajan joka kesä. Hyvällä ja jatkuvalla menestyksellä. Useasti olen miettinyt mitä rautiolaisuus on ja mihin se pohjautuu. Mielestäni se on ainakin osittain historiallisen kehityksen tulos.

Olosuhteet tekevät ihmisen

Olen itse syntynyt Raution Alapäässä pienessä Ahon saunassa. Nykyisin kotisynnytyksiä pidetään vaarallisina. Ennen ei ollut mahdollisuutta mennä sairaalaan synnyttämään monestakin syystä. Tällainen minustakin on sitten tullut. Alapää oli 1950- ja 1960-luvuilla Raution keskus. Silloin siellä oli kunnantalo, pappila, kansakoulu, kirjasto Räihän Martan talossa, lääkekaappi Vuotilan Ainolla, puhelinkeskus, jossa Väliverrosen Fanni yhdisteli puheluja, suutari Väinö Haapakoski korjasi kengät. Oli useita puuseppiä, meijeri, Malkalan sonniosuuskunta, useita kauppoja mm. Osuusliike Kalajokilaakso ja yksityisiä kauppoja, työväentalo ja urheilukenttä. Kaikki tarvittava oli saatavilla. Kotonakin oli höyläpenkki tuvassa ja kaikki tarvittavat puutyöt, mitkä osattiin, tehtiin kotona. Vaativammat puutyöt kuten suksien valmistus oli puuseppä Leander Takkusen alaa. Hän teki minullekin sukset, joilla oli aluksi aika raskas hiihtää. Metsästys kuului isäni ja vanhempien veljieni harrastuksiin. Metsänriistaa oli ruokana silloin tällöin. Marjat poimittiin talven varalle ja ”pötkättiin” saaviin. Kotona teurastettiin siat ja verestä tehtiin verileipää. Myös ”alatoopia” valmistettiin. Lampaista saatiin villaa ja lampaanlihaa. Isäni hallitsi teurastamisen. Meillä oli kotona lehmiä, vasikoita, lampaita, kissoja, koiria ja Piiju-hevonen. Separaattorilla osa maitoa separoitiin kotona. Tavallisesti maidot kuljetettiin kottikärryillä päniköissä meijerille, jossa tavattiin tuttuja ja vaihdettiin kuulumisia. Kesän varalle kerättiin jäitä sahamuhiin jotta maidot voitiin pitää kylmänä. Kotonani oli kirnu, jonka avulla saatiin maidosta kirnuttua voita. Äidilläni oli ompelukone, jolla hän valmisti lähes kaikki tarvittavat vaatteet, verhot, liinavaatteet jne. Kotonani oli pärehöylä, puimakone, silppuri, jolla silputtiin olkia. Meillä oli myös paja, jossa tehtiin tarvittavat metallityöt. Vaativammat työt tehtiin Murtonimen korjauspajassa. Kaikki peltotyöt tehtiin hevosella. Muistan itsekin ajaneeni hevosella haravakonetta. Lehmiä käytettiin metsälaitumilla. Muistan kuinka kävin viemässä ja hakemassa lehmät Kohtanevan laitumelta noin 1,5 kilometrin päästä kotoa. Joskus olin itsekin ”paimenessa” eli katsomassa lehmien perään. Heinät kaadettiin hevosniittokoneella, seivästettiin kuivaamaan ja laitettiin latoihin. Kotiimme saatiin ensimmäinen traktori, harmaa Ferguson, vuonna 1956 pitkän jonotuslistalla oloajan jälkeen. Elämän kehitys Rautiossa oli normaalia ja tasaista. Kotini oli tyypillinen rautiolainen talo ja elämänmuoto.

Urheilijoita ja tohtoreiden tulvaa

Mielestäni rautiolainen elämäntapa opetti arvostamaan toista ihmistä ja toisen ihmisen ammattitaitoa. Se kehitti yhteisöllisyyttä. Se opetti oikean arvomaailman jo pienestä pitäen. Se opetti omatoimisuuteen. Se korosti oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Perinteitä kunnioitettiin ja isänmaallisuus oli korkeassa kurssissa. Pappi oli kylän keskeisin henkilö. Pyhäkoulua pidettiin pappilan renkituvassa. Siellä itsekin olin useasti mukana papin rouvan, Hanna Peltosen, pyhäkoulussa. Myös kansakoulunopettajilla oli suuri merkitys lasten arvomaailmaan. Oikea rautiolaisuuden perikuva oli ja on edelleenkin eläkkeellä oleva opettaja Osmo Tokola. Hän opetti arvostamaan perusasioita ja rautiolaisuutta. Muistan myös opettajani Anneli Hintsalan lämminhenkistä opetusta alaluokilla. Kaikki oli tuttua ja turvallista. Partiotoiminta oli myös vilkasta Rautiossa. Partiotoimintaa vetivät kirkkoherra Martti Peltonen ja Rauno Sipilä. Erilaiset poliittiset mielipiteet eivät koskaan ole olleet yhteistyön ja rautiolaisten tavoitteiden esteenä Rautiossa. Itsekin pelasin aikanani lentopalloa Raution Raikkaan joukkueessa niin kuin kaikki kaverinikin. Lähes kaikki olivat maalaisliittolaisia, mutta oli Rautiossa työläisiäkin. Kaikkia kohdeltiin tasavertaisesti. Kaikki olivat rautiolaisia. Urheilu ja nuorisoseuratoiminta olivat monesti yhdistävä tekijä. Urheilu on ollut aina Rautiossa keskeisessä asemassa. Kylienväliset kilpailut ja Raution Kisailijoiden toiminta on ollut yhdessä Raution Nuorisoseuran kanssa koko Raution vapaa-ajan toiminnan keskeisiä asioita. Rautiossa myös musiikilla on ollut tärkeä merkitys. Landola-orkesteri on tyypillisintä rautiolaista toimintaa. Leo Kinnunen toimi ja toimii yhä edelleen yhtyeen laulusolistina. Erityisesti mieleeni on jäänyt, kun Leo Kinnunen lauloi appiukkoni hautajaisissa Veteraanin Iltahuudon todella vaikuttavalla tavalla. Yhteishenki ja auttavaisuus ovat keskeisintä rautiolaisuutta. Nykyisin Rautio tunnetaan urheilijoistaan, ennen kaikkea painonnostajistaan, ja tohtoreistaan. Rautiossa on uskomattoman paljon tohtoreita kylän kokoon nähden. Itsellänikään ei ole tarkkaan tiedossa rautiolaisten tohtoreiden määrä. Kysyin asiaa kyläpäällikkö Alpo Murtoniemeltä, joka sanoi ettei hänelläkään ole tarkkaa listaa, mutta sellainen on tekeillä. Hän ei halunnut julkistaa vielä listaa, koska se oli tarkistamaton. Alpon mielestä olisi noloa jos jonkun rautiolaisen tohtorin nimi jäisi listalta pois. Mieleeni tulee julkisuudessa varsin usein esiintyvät sukulaiseni veroalan asiantuntija professori Heikki Niskakangas ja Tampereen yliopiston professori Arto Haveri. Koulukaverini Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun vararehtori tekniikan tohtori Keijo Nivala, lääketieteen tohtori Tapani Typpö ja eläinlääketieteen tohtori Eljas Jukola. Muut tällä hetkellä mieleen tulevat rautiolaiset tohtorit ovat tekniikan tohtori Asseri Typpö, naapurin poika joukkoviestinnän professori tohtori Esa Väliverronen, Metsäntutkimuslaitoksen tohtori Raija-Liisa Petäistö, tohtori Mikko Verronen ja tohtori Pirkko Rautakoski. Valitettavasti en muista tohtori Rahkosen etunimeä. Alkaa näköjään dementia minuakin vaivaamaan... anteeeksi: vaivata. Täydennän listaa myöhemmin. Toivon lukijoilta palautetta listani täydentämiseen.

Ja täydennyksenä lisätään (20.7.07) tohtori Anni Vanhatalo. Anni on lapsuudenkotini lähimmän naapurin Helmi ja Arvo Hillukkalan tyttö.

Lisää rautiolaisia tohtoreita

Juhani Peltonen (s.1952) on väitellyt avaruustutkimuksesta fysiikan tohtoriksi (virallisesti filosofian tohtori, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Turku) vuonna 1996 Turun yliopistossa. Nykyisin hän toimii elektroniikan yliopistolehtorina Turun yliopiston informaatiotekniikan laitoksella, aikaisemmin Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratoriossa. Tällä hetkellä Juhani Peltonen on virkavapaalla yliopistovirasta, toimien teknillisenä johtajana avaruustutkimusta tekevässä yliopistoa lähellä olevassa yrityksessä Turussa.

Juhani on Martti ja Hanna Peltosen vanhin poika. Martti toimi Raution kirkkoherrana ja oli kansanedustajaehdokkaana jääden vain muutaman kymmenen äänen päähän valinnasta. Martti Peltonen oli innokas partiotoiminnan vetäjä. Juhani Peltosen kanssa harrastimme myös urheilua kotiemme läheisellä urheilukentällä. Juhanin parhaimpiin lajeihin kuului seiväshyppy. (Tämä lisäys on tehty 16.10.2007)

Pekka Niska on Rautiosta

Pekkaniska nostaa on tuttu näky Suomessa niin kuin muuallakin maailmassa. Pekkaniska Oy on suomalainen nostureita ja henkilönostimia vuokraava ja myyvä yritys, jolla on toimintaa myös Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Sen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja on Pekka Niska, naapurin poika Rautiosta. Pekka Niskan vanhemmat Antti ja Anni Niska olivat kummejani. Pekka Niska on innokas kuntoilija, tanssiharrastaja ja maratonjuoksija. Hän on tullut tunnetuksi myös lenkkeilemisestään talvella ilman paitaa. Niska tukee alaistensa kuntoilua ja terveellisiä elämäntapoja maksamalla bonuksia esim. maratonin juoksemisesta, tupakoimattomuudesta ja raittiudesta. Pekkaniska Oy tukee taloudellisesti henkilökunnan kuntoiluharrastuksia ja tarjoaa terveisiin elämäntapoihin kannustavan kuntobonusjärjestelmän, joka mahdollistaa huomattavat lisäansiot työntekijöille: virallisen maratonin juokseva saa 170 euroa, jos vuosi kuluu poissaoloitta, tulee 510 euroa, viinaton vuosi 170 euroa, tupakanpolton lopettaminen tuo 1000 euroa, tupakaton vuosi 170 euroa. Vähintään 5 kilometrin lenkkeily tuo euron kilometriltä, ja toimitusjohtajan voittavat leuanvetäjät tienaavat 170 euroa, eli johdon omakin malli on pelissä mukana. Useissa yhteyksissä Pekka Niska on itse todennut, että vaikka he maksavatkin työntekijöilleen normaalin palkan päälle kuntobonuksia, niin nuo rahat tulevat reilusti takaisin esimerkiksi juuri vähentyneinä sairauspoissaoloina. Pekka Niska on todella värikäs persoona. Hänestä on paljon kaskuja ja juttuja. Niiden todenperäisyyttä en tiedä, mutta kerron niistä nyt pari. Kerrotaan Pekka Niskan ostaneen lentokoneen. Hänen kerrotaan sanoneen, ettei tule köyhät vastaan, kun kulkee lentokoneella. Kerrotaan, että Pekka Niska oli liimannut menneinä vuosina auton takalasiin rivin 500 markan seteleitä. Hän ehkä halusi näyttää, että hänellä on sitä mistä muilla on puutetta. Nämä saattavat olla kaskuja, koska tällainen toiminta ei kuulu perinteiseen rautiolaisuuteen.

Muita tunnettuja rautiolaisia

MTV3:n Ranskan kirjeenvaihtaja Helena Petäistö on myös tunnettu rautiolainen, joka on myös minun kanssani samaan sukuun kuuluva. Helena Petäistö on kirjoittanut useita kirjoja. Petäistön ensimmäinen kirja Ranskalaiset korot ilmestyi vuonna 1995. Myös kirjailija Maarit Verrosen sukujuuret ovat Rautiossa. Maarit on rautiolaisen Harri Verrosen tyttö toiselta puolen jokea. Maarit on ollut kahdesti Finlandia-ehdokkaana. Hän on saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Suomen ehkä tunnetuimmalla salibädyn pelaajalla Janne Tähkällä on myös rautiolaiset sukujuuret. Hän on naapurin tytön, Saaren Eliisan poika. Kansanedustaja runoilija Leonard Typpö kuuluu myös rautiolaisiin tunnettuihin henkilöihin. Hän toimi kansanedustaja 1911-1914 ja 1917-1921 Myös pappi Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja ja Akateemisen Karjala Seuran varapuheenjohtaja aktivisti Elias Simojoki on syntynyt Rautiossa. Simojoki oli kansanedustajana 1933-1938 Kuopion vaalipiiristä. Koristeveistäjä Eino Takkunen ja Seppä-Tomme eli Tuomas Rönni olivat käteviä käsistään. Suurelle yleisölle tuntemattomia tohtoreitakin taitavampia osaajia.

Kaikki rautiolaisia.

Kuvat E.Aho


palautteet


Morjesta vaan,Erkki.Mainitset,että Ahon ensimmäinen traktori oisi ollut Fergus- son.Isälläsi oli jo ennen Fergussonia traktori. Ja merkki oli Tatra,ja väri oli punainen.Muistan sen siitä,kun Tat- ra myytiin,olin nöösipoikana Ahon pi- halla kun traktoria tultiin hakemaan. Isäsi Martti ajoi sen lankkusiltaa pit- kin kuorma-auton lavalle siinä kohtaa, missä oli navetan ja kärryliiterin vä- linen sola.Vuosi oli varmaankin jotain 1953 - 1955.Tarkistappa asia,näin minä sen kummiskin muistan.Sekin on jäänyt mieleeni,että Tatra olisi myyty Ala- vieskaan. Terveisin Heikki.